A Game of Thrones

George R.R. Martinin Tulen ja jään laulu -sarja on viime vuosien suursuosikkeja, mitä fantasiakirjallisuuteen tulee. Valtaistuinpelin maailma on kuin tehty pelimateriaaliksi ja A Game of Thrones tekeekin kirjoille kunniaa. Taustalla näkyy selvästi Diplomacyn vaikutus, mikä on sekin sopivaa, neuvottelu ja juonittelu kuuluvat asiaan.

Peliä mainostetaan 3-5 pelaajalle, mutta kuten esikuvansa Diplomacy, se loistaa vasta täydellä pelaajamäärällä. Kirjojen tuntemus auttaa pelin maailmaan sisälle pääsemisessä, mutta kirjoja lukemattakin on mahdollista nauttia pelistä. Peli ei myöskään pilaa kirjoja juonipaljastuksin.

Pelin idea

Pelaajat ottavat komentoonsa yhden kirjoista tutuista Westerosin mahtisuvuista ja taistelevat kaupunkien ja linnoitusten hallinnasta. Kamppailua käydään kahdella taholla. Ensimmäinen taistelu tapahtuu konkreettisesti Westerosin kartalla, kun pelaajien sotilaat ja ritarit taistelevat alueiden hallinnasta, toinen abstraktina kamppailuna erilaisilla voimamittareilla, jotka kuvaavat pelaajien asemaa.

Diplomacyn tapaan pelaajat suunnittelevat vuoronsa yhtä aikaa antamalla yksiköilleen komentoja: marssi, puolusta, tue, ryöstä, kerää voimia. Komennot paljastetaan samanaikaisesti ja toteutetaan yhtä aikaa. Taistelussa vaikuttaa viereisten yksiköiden tuki ja pelaajien pelaamat taistelukortit. Voittaja on usein selvillä jo etukäteen, satunnaiselementti taisteluissa on hyvin pieni.

Eleganttia sotaa

A Game of Thrones yhdistelee sotapelien ja uusien europelien elementtejä siistiksi kokonaisuudeksi. Menestys vaatii aktiivista vuorovaikutusta ja liittoutumista muiden pelaajien kanssa. Pelaajilla on hyvin vähän resursseja ja niiden tehokas käyttö vaatii ajatustyötä. Peli onnistuu tavoittamaan kirjojen tunnelman erittäin hyvin.

Peli on kuitenkin pitkä, helposti neljäkin tuntia jos peli kestää täydet kymmenen kierrosta. Säännöt ovat monimutkaiset ja pelissä on paikoin hienoisia satunnaisuus- ja tasapainokysymyksiä. Lisäksi pelissä vaikuttavat samat ongelmat kuin kaikissa tämäntyyppisissä peleissä. Pelistä voi joutua pois hyvinkin pian tai mikä on vielä pahempaa, pelaaja voi joutua pelaamaan toivotonta asemaa useita tunteja.

Lisäosat

Peliin on toistaiseksi kaksi lisäosaa.

A Clash of Kings lisää peliin kuudennen suvun, satamat, linnoitukset ja niiden murtamiseen tarvittavat piiritystornit. Satamia ja mahdollisuutta kuudenteen pelaajaan pidetään arvossa ja lisäosa onkin lähes pakkohankinta pelistä vakavasti kiinnostuneille.

A Storm of Swords on mutkikkaampi lisäosa, joka sisältää oikeastaan kokonaan uuden pienemmän pelin kolmelle tai neljälle pelaajalle. Peruspelikin saa lisää herkkuja, mutta parhaimmillaan A Storm of Swords on pienemmillä pelaajamäärillä pelattuna.

Mikäli juonittelu ja politikointi kiinnostavat, mutta fantasiamaailmat eivät, kannattaa ehdottomasti perehtyä Diplomacyyn, joka on genren ehdoton ykkönen jo 50-luvulta asti. Henry Kissingerin suosikkipeli on silkkaa selkäänpuukotusta, kun pelaajat järjestelevät ensimmäistä maailmansotaa edeltänyttä Eurooppaa uuteen järjestykseen.

Suunnittelija: Christian T. Petersen
Julkaisija: Fantasy Flight Games
Ilmestymisvuosi: 2003
Pelaajamäärä: 3-5
Pituus: 180 min