Blue Moon City

Blue Moon City sijoittuu Blue Moon -korttipelistä tutuksi tulleeseen fantasiamaailmaan. Blue Moonin maailmaa raunioittaneen sodan jälkeen on koittanut rauha ja pelaajat rakentavat Blue Moonin kaupunkia entiselleen. Lähtökohtana ovat piirustukset, jotka osoittavat mitä missäkin kuuluu olla – lopputuloksena on ehjä, kaunis kaupunki.

Pelin idea

Vaikka kaupunki pelin aikana rakentuukin, pelaajien todellinen tavoite on kerätä kristalleja, joita uhrataan laudan keskellä olevalle obeliskille. Kun on vienyt kristalleja obeliskille tarpeeksi monta kertaa, voittaa pelin.

Vuorollaan pelaajat liikkuvat pitkin kaupungin raunioita ja maksavat kortteja sijoittaakseen merkkejään rakennusprojekteihin. Kun projektin ruudut on täytetty pelaajien merkeillä, rakennus on valmis. Eniten vaivaa nähnyt pelaaja saa pääpalkinnon, muut saavat vähäisemmän edun. Naapurissa olevat valmiit rakennukset lisäävät rakennuksen arvoa kaikille pelaajille.

Kortteja voi käyttää paitsi rakentamiseen myös erilaisten erikoisominaisuuksien saamiseen. Kortteja on rajallisesti, eikä niiden optimaalinen käyttö ole mitenkään ilmeistä. Kompromisseja on tehtävä. Eri resurssien tasapainottelu vaatii pohtimista ja taktikointia.

Kniziamaista eleganssia

Blue Moon City on elegantti peli, jossa pelaajilla on rajallisesti resursseja käytettävissään. Peli toimii kaikilla pelaajamäärillä ja on melko helposti pelattavissa 40 minuutissa. Pelit ovat usein hyvin intensiivisiä ja tasaisia — jopa siinä määrin, että jotkut pitävät pelin liiallista tasaisuutta jo haittana. Reiner Knizia -fanit nauttivat Blue Moon Citystä jokseenkin varmasti.

Mielenkiintoisena kuriositeettina Blue Moon City ei itse asiassa ole perusmekaniikaltaan valtavan kaukana suosituista korttivetoisista sotapeleistä. Avainasemassa on korttien tehokas käyttö ja sen tasapainottelu, käyttääkö kortit rakentamiseen vai hyödyntääkö niiden erikoisominaisuuksia.

Suunnittelija: Reiner Knizia
Julkaisija: Kosmos, Fantasy Flight Games
Ilmestymisvuosi: 2006
Pelaajamäärä: 2-4
Pituus: 40-60 min