Kahuna

Kahunan julkaisuhistoria on harvinaisen monipuolinen. Günter Cornett julkaisi pelin alunperin itse omalla Bambus Spieleverlag -firmallaan nimellä Arabana-Ikibiti vuonna 1997. Peli oli hitti ja Funagain Games -pelikauppa julkaisi sen Yhdysvalloissa. Myös Kosmos mieltyi peliin ja julkaisi siitä uuden laitoksen kaksinpelisarjassaan nimellä Kahuna, tämän laitoksen englanninkielisen version on julkaissut Rio Grande.

Arabana-Ikibitiin tuli nelinpeliversio Arabana-Opodopo, jonka Tilsit taas julkaisi uudestaan nimellä Kanaloa — ja mikä parasta, myös Bambus on julkaissut Cornettin Kanaloan, joka tosin on aivan eri peli! Kahuna on palkittu Ranskassa vuoden peli- eli As d’Or-palkinnolla.

Pelin idea

Kahunassa pelaajat ovat velhoja, jotka kamppailevat Etelämerellä saariston hallinnasta rakentamalla taikasiltoja saarelta toiselle. Kun saarelle johtaa riittävän monta samanväristä siltaa, siitä tulee tämän pelaajan oma. Vastapelaajan sillat poistetaan, jolloin ketjureaktio voi vaikuttaa muihinkin saariin.

Peli pyörii korteilla. Kortit kuvaavat saaria, ja pelaamalla kortin voi pelata sillan kyseiseltä saarelta jollekin viereiselle. Jos pelaajalla on enemmistö saarelle johtavista silloista hallussaan, hän saa merkitä saaren omakseen. Silloin toisen pelaajan saarelle johtavat sillat poistetaan. Siitä taas voi seurata enemmistön menetys naapurisaarilla.

Nämä reaktiot ovat Kahunan ydin. Kortteja kerätään, kunnes on varaa tehdä riittävän vahva hyökkäys, joka järkyttää vastapuolen peliä. Vahva verkosto saaria puolestaan suojelee toisiaan tehokkaasti, estäen valloitusyritykset. Tasaisesti etenevää massaa vastaan on vaikea puolustautua.

Peli kestää kolme kierrosta. Kierrosten päätteeksi tilanne pisteytetään: ensimmäisellä kierroksella johdossa oleva pelaaja saa pisteen, toisen kierroksen lopuksi kaksi ja kolmannella kierroksella hallittujen saarien määrän erotuksen verran.

Toimii tai ei toimi

Saarista taistellaan, valkoinen johtaa. Kuva: Ro Sato

Koen itse Kahunan lievästi turhauttavaksi peliksi. Toisinaan peli on toiminut hyvin, toisinaan taas ei. Jos peli olisi aina niin hyvä kuin se parhaimmillaan on, se olisi helposti loistava. Epäonnistuneet pelit ovat staattisia, vaisuja ja kaikinpuolin tylsiä kokemuksia. Lisäksi tappiolla olevan pelaajan on usein vaikea saada voittajaa kiinni. Ongelmaa pahentaa pelin kesto, joka on usein lähempänä puolta tuntia. Lyhyemmässä pelissä ongelma olisi pienempi.

Parhaimmillaan Kahuna on kuitenkin erittäin hyvä peli. Suosittelenkin sitä varauksella, eli kannattaa kokeilla ennen ostamista ja mieluusti pari kertaa.

Suunnittelija: Günter Cornett
Julkaisija: Kosmos / Rio Grande Games
Ilmestymisvuosi: 1998
Pelaajamäärä: 2
Pituus: 30 min