Kategoriat
Peliarvostelut

Kivi

Kuuden nopan Yatzy on Kiven lähtökohta. Pistelomakkeen täyttämisen sijasta tässä pelissä ladotaan kiviä pelilaudalle ja yritetään rakentaa suoria. Pelilauta tuo peliin rakennetta ja pikkuhitusen vuorovaikutusta.

Kivi kehuu olevansa taktinen noppapeli. Melko kompaktin kokoisesta boksista paljastuu Yatzy-muunnelma, jossa pistelomakkeen täyttämisen sijasta merkitään yhdistelmiä pelaamalla lasihelmiä – eli niitä kiviä – pelilaudalle. Noppiakin on kuusi tuomassa vaihtelua, mutta pelimekaniikka on muuten sama.

Kivi valittiin Suomessa Vuoden partypeliksi vuonna 2016.

Tuttua, mutta erilaista

Kiven kansiKiven viehätys julkaisijan näkökulmasta on helppo ymmärtää. Peli osuu sen verran näppärästi alueelle, jossa yhdistyy tuttu ja turvallinen pelattavuus ja uudet haasteet. Kuka tahansa Yatzya pelannut ymmärtää oitis, miten Kivi toimii, mutta pelissä on kuitenkin omanlaiset haasteensa.

Pelilaudan ruudut ovat kolmenvärisiä: pinkit ruudut ovat vaikeimpia saada ja myös arvokkaimpia, mustat toiseksi arvokkaimpia ja valkoiset helpoimpia ja huonoimpia. Joka vuoro saa merkitä yhden, mutta jos heittää niin huonosti, että nopat eivät sovi mihinkään ruutuun, vuoro menee hukkaan. Peli kestää kymmenen kierrosta, jonka jälkeen lasketaan pisteet.

Pisteenlasku on melkoista matematiikkaa. Yksittäisistä kivistä saa 1–3 pistettä, riippuen ruudun väristä. Jos saman pelaajan kiviä on rivissä useampi, rivistä saa pisteitä kivien pistearvojen summan kerrottuna rivin kivien määrällä. Kaikki rivit vaaka- ja pystysuoraan käsitellään erikseen, joten sama kivi voi kuulua kahdelle eri riville ja tienata tuplapisteet.

Paljon vaihtoehtoja

Alkuun Kivi tarjoaa vähän liikaakin valinnanvaraa. Tavoitteita voi olla vähän vaikea hahmottaa. Pelin ikäsuositus on 8+ ja sekin voi olla hieman alakanttiin; ainakin pienemmät pelaajat tarvitsevat apua tavoiteltavien yhdistelmien ymmärtämisessä. Sinänsä peli hahmottuu mukavasti, kun se etenee, rivien tekeminen on sen verran kannattavaa, että aina kannattaa pyrkiä edistämään omien rivien kasvamista.

Noppapelien helmasynti on se, ettei toisten pelaajien vuoroilla ole oikein mitään tekemistä. Sama vika Kivessäkin, vaikka toisten tekemisillä onkin vähän enemmän merkitystä kuin perus-Yatzyssä, laudalta kun on mahdollista ja syytäkin blokkailla ruutuja, jotta toiset pelaajat eivät saa kovin pitkiä rivejä aikaiseksi.

Pieni miinus tulee myös loppupisteytyksestä, joka on kynää ja paperia vaativa kertolaskuoperaatio, etenkin jos on onnistunut rakentamaan kunnollisen joka suuntaan pisteitä tuottavan klimpin kiviä.

Kiven toteutus on muuten mainio – laatikko on sopivan pieni, lasihelmet ovat mukava komponentti ja pelilauta on pieni, mutta esittelee eri yhdistelmät selkeästi ja helposti ymmärrettävästi – mutta noppapeliksi mukana on onnettoman pienet nopat. Kun pelin ydin on nopanheitossa, pelissä olisi syytä olla kunnollisen kokoiset, laadukkaat nopat. Jos Kivestä innostuu enemmän, suosittelen lämpimästi noppien vaihtamista isompiin ja laadukkaampiin.

Kivi on parhaimmillaan sellaisten pelaajien kanssa, jotka arastelevat uusia ideoita ja pelaavat mieluummin jotain tuttua ja turvallista. Kivi on Yatzyn ystäville sen verran selkeä juttu, että peliä on helppo lähestyä. Uusiin elämyksiin avoimemmin suhtautuville pelaajille löytyy kiinnostavampiakin noppapelejä. Yatzy-muunnelmista kannattaa tutustua esimerkiksi King of Tokyoon, jos se ei ole vielä tuttu ja jos haluaa noppapelin, jossa pitää olla hereillä kaikkien pelaajien vuoroilla, kannattaa kokeilla Qwixxiä ja Qwintoa.

Kivi. Kuva: Mikko Saari
Pelilauta on selkeä ja helposti ymmärrettävä, lasihelmet ovat miellyttäviä, mutta nopat ovat onnettoman pieniä ja epämiellyttäviä. Noppapeliltä odottaisi enemmän, etenkin kun kyse ei ole mistään pienestä matkapelistä. Kuva: Mikko Saari

Erikoinen suunnittelijakaksikko

Kiven suunnittelijat ovat mielenkiintoinen kaksikko. Maureen Hiron on ollut opettaja, bridge-mestari ja ties mitä, mutta vuodesta 1982 alkaen hän on myös julkaissut yli 70 peliä. Hiron on myös harrastanut musiikkia – hän on muun muassa kirjoittanut lasten operetin T. S. Eliotin kirjasta, josta Andrew Lloyd Webber myöhemmin teki oman Cats-musikaalinsa.

Vuonna 2011 Hiron tutustui risteilyllä Sheyla Bonnickiin, joka kuului Boney M:n alkuperäiseen kokoonpanoon. Nykyään Hiron kirjoittaa biisejä Bonnickille, joka kiertää yhä esittämässä Boney M -hittejä. Näköjään kaksikko myös tekee pelejä yhdessä.

Lautapelien tekeminen on siitä hauskaa hommaa, ettei siihen liity sen ihmeellisempiä erityisvaatimuksia, kuka tahansa voi alkaa kehittelemään pelejä – näin yllättäviä tarinoita pelinkehittäjien taustalla näkee videopelipuolella harvemmin.

Faktat Kivestä

Suunnittelija,

Julkaisija: Peliko (2016)

Mutkikkuus: Jos osaa pelata YatzyäKivi on helppo juttu, eikä se muutenkaan kovin vaikea ole.

Onnen vaikutus: Noppapelissä on aina runsaasti tuuria, mutta paljon on kiinni myös pelaajan omasta riskinottohalukkuudesta.

Vuorovaikutus: Laudalla voi ja pitääkin blokata toisten rivejä, mutta muuten toisten vuoroista ei tarvitse välittää millään tapaa.

Teema: Peli on täysin abstrakti.

Uudelleenpelattavuus: Voin kuvitella, että joku Yatzy-fani innostuu Kivestä ja pelaa tätä satoja pelejä.

Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole lainkaan tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–4, toimii hyvin eri pelaajamäärillä.

Pituus: 15–30 minuuttia.

Tilaa Lautapelioppaan uutiskirje

Suoraan sähköpostiisi toimitettavassa uutiskirjeessä on Lautapelioppaan uutiskatsaus ja muuta ajankohtaista tietoa Lautapelioppaan toiminnasta.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

4 vastausta aiheeseen “Kivi”

Vihdoinkin sain boksin auki ja vaikuttaa ihan hauskalta, testiin menee. Tosin tuo pisteenlasku hirvittää jo valmiiksi.

Mutta yksi kysymys säännöistä. Ensimmäisellä sivulla annetaan esimerkki noppien käytöstä: “esim. tulos 6,4,4,4,2,2 voidaan sijoittaa “kaikki parillisia” -ruutuun tai “1 x kolmoset 1 x pari” -ruutuun”

Toisella sivulla sanotaan kuitenkin: “Kaikki heitetyt nopat huomioidaan tuloksessa. Jos pelaaja heittää 5,5,5,3,3,2 tulee kivi sijoittaa “1 x kolmoset 1 x pari” -ruutuun, ei “Kolmoset” -ruutuun.

Täh! Eikö nuo ole tasan ristiriidassa, vai mitä en nyt ymmärrä?

No ei ihan täysin. Eihän tuossakaan sallita sijoittaa 6,4,4,4,2,2-heittoa kolmosiin. Kaikki parillisia käyttää kaikki nopat, samoin tuo kolmoset ja pari käyttää viisi noppaa eli tavallaan täyden heiton.

Eli jos sulla on se pari siellä, niin se pitää huomioida… En nyt tiedä, meneekö peli siitä pilalle, jos nopanheiton saa käyttää huonompaan kuin mitä heitettiin, näinhän se Yatzyssakin menee.

Aaa, ok, ymmärrän ajatuksen tuon taustalla. Kiitoksia

Eli jos nyt haluaisi kolmoset, täyttääkseen vaikka rivin, niin pitää varoa heittämästä muilla nopilla paria tai neljättä samaa.

Taidanpa kuitenkin unohtaa tuon säännön, sotkee vaan muuten helppoa peliä.

Pelasimme tiukemmalla tulkinnalla, eli jos voi laittaa ruutuun, mihin sopii paremmin, “huonompaan” ei saa pelata. Eli yllä olevaa 6, 4, 4, 4, 2, 2 ei saa laittaa kahteen pariin tai kolmosiin. Tavallaan vaikeuttaa pitkien suorien saamista, mikä on tuloksen kannalta olennaista.

Mutta siitä seuraakin jännä tilanne lopussa kun kaikki kolmoset + pari ruudut on jo täytetty (ja parilliset). Eli pitäisikö tuo yhdistelmä jättää käyttämättä kokonaan vai voiko sen laittaa vain siinä tilanteessa kun kaikki 3+2 ruudut on täynnä 2+2 ruutuun?

Samaan ideaan kyllä sopisi jättää käyttämättä kokonaan ja siinä tulee loppupeliinkiin lisää ideaa Yatzyn tyyliin kun vapaita hyviä ruutuja ei ole enää käytettävissä (vaikka olisi kuinka hyvä heitto).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *