Scythe

Ensimmäisen suuren sodan jäljet näkyvät vielä 1920-luvun Euroopassa. ”Tehtaana” tunnettu kapitalistinen kaupunkivaltio on sulkenut ovensa. Teknologian keskuksena tunnettu Tehdas ruokki sotaa rakentamalla jättimäisiä panssaroituja sotakoneita, mechejä. Ovien sulkeuduttua läheisten maiden huomio kiinnittyi tehtaaseen ja sen lähimaihin…

Tästä tilanteesta lähtee liikkeelle yksi vuoden 2016 odotetuimmista lautapeleistä, joukkorahoituksen kautta alkunsa saanut Scythe. Peli sijoittuu vaihtoehtoiseen Eurooppaan, jossa Nikola Tesla onnistui rakentamaan ensimmäisen kävelevän sotakoneen. Tämän innoittama maat ympäri Eurooppaa alkoivat hankkimaan tehtaalta aina vain suurempia ja suurempia sotakoneita. Tämä kilpavarustelu johti lopulta ensimmäiseen suureen sotaan 1914–1918, joka loppui vasta tehtaan suljettua ovensa.

Epäsymmetriset ryhmittymät sodassa

Scythen kansiPelin alussa jokainen pelaaja saa sattumanvaraisesti yhden ryhmittymän sekä yhden pelaajalaudan joka määrittää toimintojen järjestyksen. Lisäksi jokainen pelaaja saa kaksi salaista tehtävää, kaksi työläistä, pienen määrän rahaa ja sotavoimaa.

Pelaajalaudoissa on kaikissa samat kahdeksan toimintoa jaettuna neljään ylä- ja alatoimintoon. Ylätoiminnoissa vaihtoehtoina ovat liikkuminen ja rahansaanti, tuottaminen, sotavoiman ja suosion ostaminen sekä resurssien hankkiminen. Jokaisen pelaajan ylätoiminnot ovat täysin identtiset, mutta näiden sijainti pelilaudalla vaihtelee.

Alatoiminnoista taas löytyy mechien, rakennusten, päivitysten sekä alokkaiden hankkiminen. Alatoiminnot ovat kaikilla samassa järjestyksessä, mutta niiden hinnat ja mahdolliset rahapalkkiot vaihtelevat. Toiminnot on pelaajalaudalla järjestetty neljään osaan, joista jokaisessa on yksi ylä- ja alatoiminto. Tämä satunnaisuus voi joitain pelaajia haitata, koska varsinkin ensimmäisissä peleissä voi tuntua, että pelaajalauta määrittää varsin voimakkaasti mahdolliset strategiat.

Pohjoinen valtakunta
Northern Kingdomsin lauta ja pelaajalauta 3A. Kuva: Tuomas Ekman

Vuorollaan pelaaja siirtää toimintomerkkinsä yhteen valittavissa olevaan osaan ja suorittaa joko ylätoiminnon, alatoiminnon tai molemmat, jolloin ylätoiminto pitää suorittaa kokonaan ennen alatoimintoa. Ylätoiminnot ovat joko ilmaisia tai maksavat vähän rahaa, alatoiminmot taas vaativat aina jotain resurssia.

Esimerkiksi mechin rakentaminen vaatii metallia, oikealla pelaajalaudalla mechin rakentaminen on tuottamisen alapuolella, jolloin voit ensin tuottaa mahdolliset puuttuvat metallit ja käyttää ne samantien mechin rakennukseen.

Pelissä on erittäin tärkeää miettiä toiminnot muutamia vuoroja eteenpäin niin, että pystyt mahdollisimman usein tekemään molemmat toiminnot. Toisena esimerkkinä on liikkumisen jälkeen rakentaminen. Ylätoiminnolla voit ensin liikuttaa jonkun työläisistäsi ruutuun, jossa rakennuksesta on sinulle hyötyä ja rakentaa sen sitten alatoiminnon avulla.

Päivittämällä näitä toimintoja saa ylätoiminnoista tehokkaampia ja alatoiminnoista halvempia maksamalla päivityksen vaatiman öljymäärän. Tällä saa liikkumistoiminnon siirtämään kahden yksikön sijasta kolmea tai suosion ostamisen tuottamaan kaksi suosiota yhden sijaan.

Jos alkuperäiset vaihtoehdot toimintojen suhteen vaikuttavat riittämättömiltä voi pelilaudan keskellä sijaitsevasta tehtaasta käydä hahmollaan hakemassa satunnaisesti peliin arvotuista tehdaskorteista yhden. Tehdaskortista tulee loppupelin ajaksi pelaajalaudan viides toiminto. Nämä toiminnot voivat esimerkiksi antaa mechin maksamalla yhden suosion, tai rahaa heittämällä pois yhden sotakorteista. Jokaisen tehdaskortin alatoimintona on yhden yksikön liikuttaminen kaksi ruutua normaalin yhden ruudun sijaan.

Näiden toimintojen avulla pelaajan pitää saada ryhmittymänsä mahtavimmaksi ja menestyneimmäksi ryhmittymäksi tehtaan ympärillä ja täten varmistaa maansa asema itäisen Euroopan johdossa.

Karhu ja kivääri
Karhu ja kivääri, mitäpä sitä ihminen muuta tarvitsee. Kuva: Hilaryg / BGG

Peli loppuu, kun joku pelaajista saa kaikki kuusi tähteään peliin. Tähden saa pelata, kun on suorittanut jonkun toiminnoistaan ”loppuun”, eli saa esimerkiksi kaikki neljää mechaansa rakennettua, voittaa taistelussa tai suorittaa toisen salaisista tehtävistään. Pelin lopussa jokainen tähdistä on 3–5 rahan arvoinen riippuen pelaajan suosiosta.

Yhteensä tähtiä on mahdollista saada kymmenestä eri tavoitteesta. Tähtien lisäksi pelaajat saavat jokaisesta valloittamastaan alueesta 2–4 rahaa, sekä jokaista kahta hallitsemaansa resurssia kohden 1–3 rahaa. Pienemmillä pelaajamäärillä pääsee herkemmin korkeampiin loppupisteisiin, mutta useimmiten hyvänä summana voittoon voi pitää noin 70 pistettä.

Suosiota ja alueenhallintaa

Isona osana peliä ovat kohtaamiset paikallisten ihmisten kanssa. Pelilaudalla on 11 aluetta, joihin pelin alussa laitetaan tokeni merkitsemään kohtaamismahdollisuutta. Pelaaja, joka onnistuu liikuttamaan hahmonsa ensimmäisenä kyseiseen ruutuun nostaa päällimmäisen kortin kohtaamispinosta. Jokaisessa kortissa on Jacub Rozalskin upeasti tekemä kuva, joka luo myös pientä tarinantynkää kohtaamiseen.

Pelimekaanisesti kortissa on kolme vaihtoehtoa, joista pelaaja valitsee yhden tehtäväksi. Vaihtoehdot ovat usein variaatioita toisistaan:

  • Saa yksi suosio ja kaksi rahaa kun vihelelet hanhien kävellessä tien yli
  • Maksa hanhien omistajalle 2 rahaa ja saa 4 ruokaa tai
  • Syötä hanhet lemmikillesi ja valtaa farmi itsellesi, jolloin menetät kaksi suosiota ja saat ilmaisen rakennuksen.

Nämä kohtaamiset tuovat mukavasti pientä tarinaa peliin ja saavat maailmaan hieman elämäntuntua, kun näet korttien kautta ihmisten elämää sodanjälkeisessä maailmassa.

Kohtaamisia
Kohtaamisia paikallisten kanssa. Kuva: Tuomas Ekman

Kohtaamiset luovat myös mukavasti pohjaa pelin suosiomekaniikalle. Jokainen pelaajista on pelin alussa varsin tuntematon paikallisille ihmisille, eikä suosio siis ole päätähuimaava. Kohtaamisten ja rahan avulla pystyy kasvattamaan suosiotaan. Tällä on väliä niin loppupisteissä kuin joissain valinnoissa.

Mikäli pelaajan suosio menisi alle nollan hänen valintansa suhteen ei hän voi tehdä kyseessä olevaa toimintoa. Ainoana poikkeuksena tähän on vastustajan työläisten ajaminen pois alueeltaan. Pelin lopussa pisteytetyt tähdet, alueet ja resurssit tuottavat sitä enemmän rahaa, mitä suurempi pelaajan suosio on. Pelilaudan keskellä oleva tehdas tuottaa hallitsijalleen kolmen alueen verran pisteitä.

Pelissä kaikki resurssit (puu, metalli, öljy, ruoka) ja työläiset tulevat sille ruudulle, missä suoritettu toiminto tai kohtaaminen tapahtui. Tuottamisessa pelaaja valitsee kaksi hallitsemaansa ruutua ja tuottaa kumpaankin työläisten verran ruudun osoittamaa resurssia. Resurssit liikkuvat hahmojen, työläisten ja mechien mukana. Jokainen yksikkö pystyy kuljettamaan rajattomasti resursseja mukanaan, jonka lisäksi mechit pystyvät kuljettamaan työläisiä oman liikkumisensa yhteydessä. Tämä on kykynä tärkeä sillä työläisiä ei muuten saa jokien yli.

Mechejä
Eri ryhmittymien mechit ovat eri näköisiä. Kuva: Hilaryg / BGG

Resurssien ei rakentamisen suhteen tarvitse olla samassa ruudussa kuin missä rakentaminen tapahtuu, mutta resurssien tarvitsee olla pelaajan hallussa. Pelissä on varsin tarkat säännöt hallintaan liittyen. Sääntökirjaa ei onneksi tämän vuoksi joudu selailemaan. Resurssit kuuluvat sille pelaajalle, jolla on mikä tahansa yksikkö tai rakennus ruudussa. Alueiden hallinta lasketaan samalla tavalla. Työläiset eivät liikkuessaan voi siirtyä ruutuun, jossa on vastustajan yksiköitä. Mechit ja hahmo taasen voivat liikkua vastustajan yksiköistä huolimatta. Jos ruudussa on vastustajan työläisiä, nämä palaavat takaisin aloitusruutuunsa jättäen resurssit vastustajalle. Mechejä tai hahmon sisältämään ruutuun liikkuminen taas aiheuttaa taistelun, joka on helppoa ja nopeaa kiekonpyörittelyä.

Taistelussa kumpikin pelaaja valitsee salassa kiekkoa käyttäen 0–7 voimaa ja halutessaan kiekon taakse voi piilottaa sotakortin jokaista taistelevaa yksikköä kohtaan. Sotakorteissa on 2–5 sotavoimaa, joka lasketaan kiekossa käytettyyn sotavoimaan mukaan. Taisteluissa on pieni bluffielementti näiden korttien vuoksi ja molempien pelaajien pitää miettiä tarkasti, paljonko hankkimaansa sotavoimaa uskaltaa käyttää.

Sotavoiman suhteen pelissä pitää olla tarkka, sillä pelissä on vahva pelotteluelementti sotavoiman suhteen. Varsinkin pelin loppupuolella on usein tilanne, jossa kukaan ei uskalla käydä toiseen pelaajaan käsiksi, koska hyökkääminen ja sotavoiman kulutus tekee vastaavasti itsestä helpomman kohteen muille pelaajille.

Yhteenveto

Scythe on ehdottomasti yksi vuoden 2016 parhaista lautapeleistä. Jacub Rozalskin upea taide ja Jamey Stegmaierin suunnittelemat ja hiomat pelimekaniikat tekevät pelistä erittäin nautinnollisen pelata. Peli on tätä tekstiä kirjoittaessani BoardGameGeekin pelilistan kuudennella sijalla eikä turhaan. Pelissä kaikki tuntuu olevan hiottu loppuun. Pelaajien välistä vuorovaikutusta on sopivasti, eikä pelissä ole kyse pelkästään taisteluista, jopa ilman yhtään mechiä pelissä voi pärjätä. Peli sopii hienosti eri pelaajamäärille, eikä se 30-sivuisesta sääntökirjastaan huolimatta ole vaikea opettaa uusille pelaajille.

Pelimaailmaan tulee hienoa syvyyttä kohtaamiskorttien ja taustatarinan avulla. Ainakin itse pidän peleistä, joissa on muukin syy voittaa kuin vain pelin voittaminen. Vaikka peliä pystyykin hyvin pelaamaan ilman, että kiinnittää kortteihin ja tarinaan sen kummempaa huomiota, vie se ainakin omasta mielestäni osan pelistä pois.

Scythe on tarkoitettu pelattavaksi juuri niin, että pelin loppuun asti hiotut mekaniikat yhdistyvät Jacubin upeasti suunnittelemaan maailmaan. Isoa plussaa peli saa myös siitä, että jokaisen armeijan mechit ja työläiset ovat erinäköisiä.

Viisinpeli
Viiden pelaajan peli noin puolivälissä. Reunassa kulkee suosiomittari. Kuva: Tuomas Ekman

Invaders from Afar

Invaders from Afarin kansiScytheen on ehditty jo julkaista yksi lisäosa, Invaders from Afar. Lisäosan myötä peliin liittyy kaksi lisäarmeijaa, aluehallintaan pyrkivä Albion ja ansoja jättävä Togawa. Kummatkin uusien armeijoiden johtajista voivat liikkuessaan jättää armeijalleen kuuluvan pelimerkin kartalle. Albionin liput mahdollistavat nopean liikkumisen merkitsemälleen alueelle ja mikäli alue on Albionin hallussa pelin lopussa, pisteytetään se ylimääräisen kerran. Togawa taas jättää yhden neljästä ansastaan, jotka yksin ollessaan pitävät alueen Togawan hallussa ja vastustajan sinne liikkuessa aiheuttaa vastustajalle kertaluonteista kiusaa, kuten rahan tai suosion menettämistä.

Uusien armeijoiden avulla peliä pystyy pelaamaan jopa seitsemällä pelaaalla, jolloin laudalla tulee erittäin ahdasta ja konflikteja pelaajien välillä syntyy varsin herkästi. Samoin peliaika on tässä tilanteessa herkästi yli kolme tuntia ja omien vuorojen väliin jää ikävästi odottelua. Lisäksi kahden peruspelin armeijan kyvyt eivät toimi yli kuudella pelaajalla. Tämän vuoksi lisäosassa tulee korvaavat kyvyt näille armeijoille.

Pelin suunnittelija Jamey Stegmaier on itse sanonut, että peli on suunniteltu suurimmillaan viidelle pelaajalle, mutta lisäosan myötä hän halusi antaa mahdollisuuden myös seitsemän pelaajan peleihin. Itse koen jo viiden pelaajan tekevän pelilaudasta varsin ahtaan, mutta kyllä seitsemänkin pelaajan peli toimii, kunhan on vain varautunut siihen ettei liikkumistilaa oikeastaan ole.

Invaders from Afar ei ole varsinaisesti pakko-ostos pelistä pitäville, peruspelissä itsessään on jo enemmän kuin tarpeeksi pohdittavaa. Uudet armeijat toimivat kuitenkin hienosti, joten suosittelen lisäosan hankkimista jossain vaiheessa lisäämään vaihtelua peleihin.

Faktat Scythestä

Suunnittelija

Julkaisija: Stonemaier Games (2016)

Mutkikkuus: Säännöt ovat selkeät, mutta ensimmäiset pelikerrat niihin joutuu herkästi palaamaan. Riittää kuitenkin, että yksi pelaaja osaa säännöt kunnolla.

Onnen vaikutus: Vähäinen. Oikeastaan ainoa tuurielementti on taistelukorttien nostamisella ja tälläkään ei yleensä ole suurta vaikutusta pelin kulkuun.

Vuorovaikutus: Pelikertojen välillä on jonkinverran vaihtelua. Lähtökohtaisesti kuitenkin yli kolmella pelaajalla syntyy väkisin varsin runsaasti taistelua alueiden hallinnasta. Useammalla pelaajalla pitää myös miettiä tarkemmin muiden pelaajien tekemisiä. Kahdella pelaajalla peli saattaa olla varsin rauhallista, mutta konfliktiton peli ei silti ole.

Teema: Jacub Rozalskin upeasti suunnittelema maailma ja taide toimivat erittäin hyvin. Kartassa on paljon hauskoja yksityiskohtia ja kuvitetut tapahtumakortit luovat hienosti tunnelmaa peliin.

Uudelleenpelattavuus: Erittäin hyvä. Jo peruspelin viidellä armeijalla ja pelaajalaudalla peli ei etene samalla tavalla. Lisäksi uudelleenpelattavuuteen vaikuttavat pelin salaiset tavoitteet, rakennustavoite, sekä pelikerrasta toiseen vaihtelevat tehdaskortit ja tapahtumakortit. Lisäosan hankkimalla armeijoiden ja pelaajalautojen vaihtoehdot nousevat seitsemään lisäten uudelleenpeluuarvoa entisestään.

Kieliriippuvuus: Salaisissa tavoitteissa on jonkin verran tekstiä, muuten riittää, että joku pelaajista osaa kertoa muille käsitteillä olevan tapahtumakortin vaihtoehdot ja kunkin armeijan erikoiskyvyt.

Pelaajamäärä: 1–5, lisäosalla 1–7, peli toimii hienosti kaikilla pelaajamäärillä, myös yksinpeli on varsin toimiva. Pelin luonne muuttuu hieman pelaajamäärästä riippuen. Kaksinpelit ovat usein varsin rauhallisia, mutta jo neljällä pelaajalla tilanpuute pakottaa pelaajat herkemmin konflikteihin.

Pituus: n. 25min pelaajaa kohden, ensikertalaisilla enemmän.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Scythe

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:49
Aito keskiarvo:3.90
Tasoitettu keskiarvo:3.78
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 1
  • 3: 13
  • 4: 26
  • 5: 9

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *