Sid Meier’s Civilization

Alun perin tietokoneille vuonna 1991 ilmestyneestä Sid Meierin sivilisaatiopelistä on vihdoin saatu bittiversiota suuresti muistuttava lautapeliversio. Nyt tietokonepeleistä tutusta ”vielä yksi vuoro” -ilmiöstä ei pääse eroon edes vetämällä johtoja seinästä ja piilottamalla sulakkeita, kynttilätkin kun on keksitty.

Peli on tehnyt melkoisen kierroksen, kun alunperin lautapelinä syntynyt idea mukautui tietokoneelle ja on nyt palannut lautapeliksi. Itse asiassa tämä on jo toinen kerta, sillä edellinen Sid Meier’s Civilization ilmestyi vuonna 2002 Eagle Gamesin julkaisemana. Glenn Droverin suunnittelema peli ei nauti BoardGameGeekissä suurta arvostusta.

Pelien nimissä on hienovarainen ero: vanhempi on Sid Meier’s Civilization: The Boardgame, kun uudempi on Sid Meier’s Civilization: The Board Game. En tiedä, kenen mielestä tämä nimien samankaltaisuus on hyvä idea.

Pelin idea

Civilizationin kansiPelissä on tarkoituksena kehittää kivikautista sivilisaatiota kohti modernia yhteiskuntaa.

Tämä tapahtuu tutkimalla uusia tieteitä, perustamalla uusia kaupunkeja ja parantelemalla kaupunkien tai koko sivilisaation tuotantoedellytyksiä erilaisilla tuotantolaitoksilla ja maailman ihmeillä.

Pelin voi aloittaa yhdellä kuudesta sivilisaatiosta, joilla kullakin on omat vahvuutensa. Mukaan ovat päässeet egyptiläiset, roomalaiset, kiinalaiset, venäläiset, amerikkalaiset ja saksalaiset.

Voittaja on pelaaja, joka ensimmäisenä keksii avaruuslentoihin tarvittavan tieteen, valloittaa jonkin toisen pelaajan pääkaupungin tai kerää riittävästi ja muita enemmän rahavaroja tai kulttuuria.

Pelimekaniikka

Pelilauta koostuu, pelaajamäärästä riippuen, 8-16 kuudentoista ruudun kokoisesta laatasta. Kunkin sivilisaation aloituslaatta pysyy aina samana, mutta muut pelilaudan laatat sijoitetaan satunnaiseen järjestykseen kuvapuoli alaspäin. Pelin kuluessa näitä tuntemattomia alueita voi tutkia. Niiltä voi löytyä ystävällismielisiä mökkejä tai aggressiivisia kyliä, jotka on raivattava pois tieltä ennen uusien kaupunkien perustamista.

Kaupungit tuottavat kauppaa, jota käytetään uusien tieteiden tutkimiseen, sekä hakkuja, joilla tehdään uusia rakennuksia, maailman ihmeitä ja sotajoukkoja. Lisäksi kaupungit voivat tuottaa strategisia resursseja, kuten rautaa, tai kulttuuria. Kaupunkien määrä on rajoitettu korkeintaan kolmeen kansakuntaa kohden ja kullakin voi suorittaa vain yhden seuraavista toiminnoista vuorossa: rakentaa, tuottaa strategisia resursseja tai tuottaa kulttuuria.

Havainnekuva Civilization-lautapelistä
Kuva: Fantasy Flight Games

Pelissä on miltei 40 erilaista tiedettä, jotka voi kehittää. Tieteet jakautuvat viiteen eri kategoriaan, joista viimeisen muodostaa yksin avaruuslentoihin tarvittava tiede. Tieteiden kehittäminen antaa mahdollisuuden rakentaa uuden tyyppisiä tai aiempaan tehokkaampia rakennuksia ja sotajoukkoja. Tieteisiin kannattaa panostaa, jos haluaa menestyä pelissä. Tavanomaisen tiedepuun sijaan tieteiden kehittäminen perustuu pyramidiin. Pyramidissa kutakin ylemmän asteen tiedettä kannattelee kaksi alemman asteen tiedettä. Tämä tarjoaa tiedepuuta joustavamman ja nopeamman tavan kehittää juuri niitä tieteitä, joita tarvitsee juuri siinä järjestyksessä, joka tuntuu parhaalta.

Pelaajan sotajoukkoja edustavat laudalla liikuteltavat armeijat. Itse taisteluyksiköitä edustavat pelikortit, joita on neljää eri tyyppiä. Kun armeija aloittaa pelilaudalla taistelun, valitaan korteista satunnaisesti taistelussa käytettäväksi vähintään kolme. Useampien armeijoiden yhtäaikainen käyttäminen antaa mahdollisuuden käyttää hyökkäyksessä lisäkortteja. Samaten puolustautuminen kaupungissa antaa puolustajalle ylimääräisiä kortteja.

Civilization-lautapelin karttaa
Karttalaattoja, joista pelilauta kootaan. Kuva: Fantasy Flight Games

Vaikutelmia ja vertailua Through the Agesiin

Karkeasti arvoituna pelin mutkikkuus on suunnilleen samaa tasoa kuin Through the Ages -pelin, joka on toinen suosittu sivilisaatiopeli. Peliaikakin on jokseenkin samanlainen, kahdesta kolmeen tuntia. Sid Meier’s Civilization tuntuu silti leppoisammalta, sillä ellei peliseura pakota etenemään nopeasti, niin ei ole pakko tehdä. Through the Ages -pelissä aika kuluu jatkuvasti korttirivin edetessä ja jokaisella vuorolla on pakko tehdä edes jotakin viisasta.

Civilizationin kansakuntien ominaisuudet tuntuvat ainakin muutaman pelin jälkeen hieman epätasapainoisilta. Esimerkiksi egyptiläisten mahdollisuus rakentaa myös sellaisia rakennuksia, joihin tarvittavaa tiedettä ei ole vielä keksitty, tuntuu etenkin alkupelistä varsin vahvalta. Through the Agesissa tällaista epätasapainoa ei ainakaan ihan alkupelistä yleensä esiinny.

Eniten Civilizationissa kuitenkin häiritsee sotiminen. Yksiköiden valinta taisteluun on täysin satunnaista, mikä johtaa helposti hyvin epätasaiseen taisteluun, vaikka sotavoimat (kortit kädessä) olisivatkin hyvin tasapainossa. Jo muutamankin yksikön tuhoutuminen, etenkin alkupelistä johtaa helposti tilanteeseen, josta ei enää nousta johtoasemaan. Sama ongelma on kyllä Through the Agesissakin, mutta sitä voi pelata myös ilman sotimista, mikä Civilizationissa ei tuntuisi oikein hyvältä.

Pelaajien joukkoja kartalla
Kolmen pelaajan sivilisaatiot rakenteilla. Kuva: Carlos Ferreira / BGG

Yhteenveto

Mainituista mahdollisista puutteistaan huolimatta Sid Meier’s Civilization on silti erittäin hyvä peli. Tietokoneversion tunnistaa pelin esikuvaksi helposti, vaikka itse pelimekaniikkaa onkin huomattavasti yksinkertaistettu. Civilization on myös karttapohjaisena konkreettisemman tuntuinen kuin Through the Ages, jossa kokemus on abstraktimpi. Suosittelen silti tutustumaan molempiin, sillä kokemuksena ne täydentävät toisiaan mainiosti.

Faktat Sid Meier’s Civilizationista

Suunnittelija:

Julkaisija: Fantasy Flight Games (2010)

Mutkikkuus: Säännöt ovat harrastajapelien keskitasoa, mutta mutkikkuutta lisää, että sääntöjä ei ole kaikilta osin kovin selvästi kirjoitettu.

Onnen vaikutus: Onnen vaikutus näkyy erityisesti sodankäynnissä, mutta myös ympäröivän maaston muodostumisessa.

Vuorovaikutus: Vuorovaikutus rajoittuu lähinnä sodankäyntiin, muutoin pelaajat pelaavat pitkälti omaa peliään.

Teema: Pelin teemoitus on vahva ja hyvin sivilisaatiohenkinen.

Uudelleenpelattavuus: Peli ei ala nopeasti toistaa itseään, sillä pelilauta muodostetaan satunnaisesti, ja ympäröivällä maastolla on suuri vaikutus pelin kulkuun.

Kieliriippuvuus: Säännöt ovat saatavilla vain englanniksi.

Pelaajamäärä: 2–4

Pituus: 2-3 tuntia

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Sid Meier’s Civilization

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:58
Aito keskiarvo:3.64
Tasoitettu keskiarvo:3.62
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 7
  • 3: 17
  • 4: 25
  • 5: 9

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

6 vastausta artikkeliin ”Sid Meier’s Civilization”

  1. Sääntökirja on tosiaan paikoitellen melko epälooginen, ja varsinkin ensimmäisessä pelissä sitä joutuu välillä pläräämään tosissaan. Esimerkiksi ihmeiden lisääminen niiden ostamisen jälkeen ilmeisesti puuttui painetusta sääntökirjasta kokonaan, ja sääntö piti tarkistaa netistä. (Ihmeitä pitää nettisääntöjen mukaan lisätä sitä mukaa kuin niitä ostetaan.)

    Peli itsessään on kuitenkin todella hyvä, ja siinä on hyvin läsnä tuo ”vielä yksi vuoro” -elementti. Pöytätilaa kannattaa varata runsaasti, sillä varsinkin lopussa neljän pelaajan teknologiapuut alkavat viedä tilaa jonnin verran.

  2. Egyptiläiset eivät saa rakentaa sellaisia rakennuksia, joihin tarvittavaa tiedettä heillä ei vielä ole. He saavat vain rakentaa yhden rakennuksen kierroksessa ilmaiseksi, kaupungin tuottamien tuotantovasaroiden lukumäärästä riippumatta.

  3. Egyptiläisten erikoiskyvyn kuvaus kuuluu englanniksi; ”Once per turn, during city management the Egyptians may build an unlocked building for free by using an action”. Egyptiläiset voivat siis rakentaa yhdellä kaupungilla yhden kerran vuorossa ilmaiseksi yhden rakennuksen, vaikka heillä ei vielä olisikaan siihen oikeuttavaa keksintöä (UNLOCKED building), mutta tämä kuluttaa kaupungin action:in siltä vuorolta. BoardGameGeekin sivuilta (http://boardgamegeek.com/thread/589739/egyptian-free-build) löytyy tarkempaa keskustelua tuosta erikoiskyvystä.

  4. Olisi mukavaa jos joku kääntäisi tämän pelin sääntökirjan suomeksi.

  5. Jarno, UNLOCKED = Lukitsematon. Miten rakennus voi olla epälukittu jos siihen oikeuttavaa teknologiaa ei ole? Jos siinä lukisi LOCKED, niin silloin voisi valita minkä tahansa.

  6. Gargoyle on oikeassa, sillä sääntökirja määrittelee sanan unlocked seuraavasti.

    Unlocked: Able to be produced. Units, governments, and buildings are typically unlocked by learning certain tech cards.

    Näin ollen egyptiläiset eivät voi rakentaa ilman tarvittavaa osaamista (tiedettä).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *