Stone Age — Kivikausi

Michael Tummelhoferin eli Bernd Brunnhoferin suunnittelema ja Lautapelit.fi:n suomeksi julkaisema Stone Age – Kivikausi liittyy teemaltaan suhteellisen laajaan joukkoon pelejä, joissa pelaajat liikkuvat kivikauden maisemissa. Kuten arvata saattaa, pelissä kivikauden ihmiset metsästävät, viljelevät ja pyrkivät kasvattamaan kyläänsä erilaisia rakennuksia rakentaen. Mikä tekee Kivikaudesta kuitenkin erilaisin moniin muihin kivikauteen sijoittuviin peleihin on se, että se on suunnattu selvästi aikuiselle yleisölle ja että tässä vakavassa europelissä nopat ovat vahvasti läsnä.

Peli on saanut myös palkintomenestystä. Se pääsi vuonna 2008 sekä Spiel des Jahres -ehdokkaaksi että sijoittui Deutscher Spiele Preis -äänestyksessä toiseksi.

Pelin idea

Stone Age - Kivikausi -kansikuvaStone Age — Kivikausi on pohjimmiltaan työläistenasettelupeli, jossa pelaajat pyrkivät kehittämään omasta tuotantokoneistostaan mahdollisimman tehokkaan ja siten saavuttamaan suurimman pistemäärän pelin lopussa. Pelin alussa pelaajat saavat haltuunsa kivikautisen kylän, viisi kyläläistä ja hiukan ruokaa, jolla kylän voi ruokkia kahden ensimmäisen vuoron ajan. Tämän jälkeen pelaajat sijoittavat jokaisella vuorolla ensin kyläläisensä laudalle tekemään erilaisiin tuotantokohteisiin, käyvät läpi järjestyksessä kaikki tuotantokohteet ja ottavat keräämänsä resurssit ja lopuksi pelaajien on ruokittava kylänsä asukkaat.

Vuoronsa aluksi pelaajat sijoittavat kyläläisiään erilaisiin kohteisiin. Ensinnäkin työläiset voivat kehittää kylän maanviljelystä, he voivat lisääntyä tai he voivat rakentaa työkaluja, joiden avulla pelaaja kykenee muuttamaan nopanheittojensa lopputuloksia. Tämän lisäksi pelaajat voivat siirtää kyläläisiään tuottamaan ruokaa tai neljää erilaista tuotantoresurssia (puu, savi, kivi ja kulta), joita he voivat myöhemmin käyttää joko sivilisaatiokorttien ostamiseen tai pisterakennusten rakentamiseen.

Pahamaineiset nopat
Pahamaineiset nopat. Kuva: Chris Norwood / BGG

Resurssien tuottamiseen pelaajat tarvitsevat noppia sillä jokainen tuotantokohteeseen asetettu kyläläinen vastaa yhtä noppaa ja se kuinka monta resurssia pelaaja kykenee kierroksella tuottamaan riippuu nopanheiton lopputuloksesta. Luonnollisesti eri resurssien tuottaminen ei ole yhtä helppoa ja siksi esimerkiksi puun tuottaakseen pelaajan on heitettävä kuusisivuisella nopalla silmäluku kolme, kun taas kullan tuottaminen vaatii samaisella nopalla maksimisilmäluvun heittämisen.

Pelaajilla on vuoron aikana myös mahdollisuus hankkia sivilisaatiokortteja ja rakennuksia. Sivilisaatiokortit maksavat yhdestä neljään mitä tahansa resurssia (poislukien ruoka) ja ne antavat tavanomaisesti pelaajalle jotain toista resurssia enemmän tilalle. Lisäksi sivilisaatiokortit tuottavat pelin lopussa pisteitä ja niiden kerääminen on yksi menestyksekkäistä pelistrategioista. Toinen tapa kerätä pisteitä pelissä on rakentaa rakennuksia kylään.

Rakennuksia on runsaasti erilaisia ja niiden rakentamiseen tarvitaan erilainen kokoelma resursseja, jotka sitten muutetaan pisteiksi sen mukaan, kuinka hankala niitä on pelissä hankkia. Rakennus, jonka rakentaminen vaatii paljon kultaa, tuottaa siten paljon pisteitä ja puurakennusten rakentaminen puolestaan on helpompaa, mutta niistä ei myöskään saa kovin mittavaa määrää pisteitä.

Pelaajien on myös huolehdittava kylänsä asukkaiden ruokkimisesta. Jokainen asukas tarvitsee jokainen vuoro yhden ruoan ja jos ruokaa ei ole, pelaajan pitää uhrata jokaista puuttuvaa ruokaa kohden yksi resurssi tai kärsiä 10 pisteen menetys nahoissaan.

Stone Age - Kivikausi -kortteja
Läjä Stone Agen kortteja. Kuva: Chris Norwood / BGG

Tuttuja mekaniikkoja ja nopat näppärästi yhteen sovitettuna

Stone Age – Kivikausi on miellyttävä paketti, jossa ensimmäisenä pistää silmään Michael Menzelin erinomainen grafiikka ja laadukkaat komponentit – miellyttävä kuvitus toimii loistavana tunnelman luojana ja tekee muutoin hiukan heppoisesta teemasta paremmin pakettiin sopivan. Peli ei ole pelkästään hyvännäköinen vaan siinä on myös mukavasti sisältöä pelin kohdeyleisölle eli lautapeleistä kiinnostuneille aikuispelaajille. Sinällään suhteellisen tavanomaisia nykypäivän europeleistä löytyviä mekaniikkoja on täydennetty tehokkaalla noppamekaanikalla, joka sopii peliin kuin valettu. Lisäksi pelissä on runsaasti erilaisia tapoja kerätä pisteitä ja useita eri polkuja voittoon, mikä lisää pelin uudelleenpelattavuutta ja tekee pelistä mielenkiintoisen kerta toisensa jälkeen.

Kaikki eivät kuitenkaan pidä ennakoimattomuudesta ja tuurista peleissä yleisesti ottaen ja Stone Age – Kivikausi sisältää suhteellisen voimakkaan tuurielementin. Pelaajan on mahdollista vaikuttaa onnen määrään pelissä, mutta tasaisessa peliseurassa paremmin noppia pyörittävät pelaajat ovat luonnollisesti vahvoilla heikommin noppia heittäviin kanssapelaajiin verrattuna. Muutoin peliä voi kyllä varauksetta suositella kaikille ja se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen, jos loppuun myydyn suomipainoksen (tai kansainvälisen laitoksen) kykenet käsiisi etsimään.

Yleiskuvaa Stone Agesta
Yleisnäkymää pelilaudasta. Kuva: Hans im Glück

Faktat Kivikaudesta

Suunnittelija:

Julkaisija: Lautapelit.fi (2009), Hans im Glück ja Rio Grande Games (2008)

Mutkikkuus: Peli on suunnattu aikuisille ,mutta ei ole missään nimessä haastavimmasta päästä aikuisille suunnattuja pelejä.

Onnen vaikutus: Nopat antavat hyvän syyn haukkua peliä tuuripeliksi, mutta pelaajilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan nopanheittonsa ja siten pienentää tuurielementtiä.

Vuorovaikutus: Kaverin peliin on mahdollista vaikuttaa sopivassa määrin.

Teema: Ei häiritse, mutta ei toisaalta häikäisekään.

Uudelleenpelattavuus: Tarjoaa haasteita lukuisiin pelikertoihin.

Kieliriippuvuus: Peli on kieliriippumaton.

Pelaajamäärä: 2–4

Pituus: 60–90 minuuttia pelaajamäärästä riippuen.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Stone Age — Kivikausi

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:141
Aito keskiarvo:3.82
Tasoitettu keskiarvo:3.82
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 4
  • 3: 34
  • 4: 88
  • 5: 15

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

4 vastausta artikkeliin ”Stone Age — Kivikausi”

  1. Stone Age on erinomainen peli, worker placement -genren parhaimmistoa. Suunnittelija Bernd Brunnhofer on kokenut tekijä ja se näkyy kyllä.

  2. Komppaan Mikkoa, sillä sen lisäksi että se on hyvä peli se toimii aika mukavasti myös ”sisäänheittopelinä” lautapelien maailmaan. Ainoa varsinainen kritiikin aihe on se, että mitä ihmettä kullalla (ja tiilillä) tehtiinkään kivikaudella? :)

    Stone Agen tuuripitoisuudesta rohkenen olla kirjoittajan kanssa vahvasti eri mieltä. Mielestäni Stone Agessa ei ole sen enempää tuurielementtiä kuin vaikkapa Race for the Galaxyssä.

    Mieltäni on aina kovastikin askarruttanut ja toisaalta kiehtonut se seikka että tuurista puhutaan yleensä vain siinä yhteydessä mikäli peliin liitty nopanheittoa. Tosiasia kuitenkin on että (lähes) kaikissa moderneissa lautapeleissä on tietty tuurielementti. Ja mikäli todellisuutta halutaan edes hivenen simuloida, niin (painotettu) satunnaistekijä on käytännössä välttämättömyys. Eli, miksi ihmiset jotka eivät toleroi (tai halua toleroida) noppaa ovat täysin sinut tuurin kanssa mikäli satunnaistekijä tuleekin korteista tai laatoista. Voidaan tietenkin saivarella riippumattomasta ja riippuvasta todennäköisyydestä, mutta käytännössä (korttipelien) riippuvat satunnaistapahtumat ovat lähinnä silmänlumetta. Myönnän toki että noppien kanssa voidaan mennä todella pahasti metsään ja tästä löytyy paljon hyviä esimerkkejä erityisesti 80-luvun sotapeleistä, joissa taistelut saatettiin ratkaista aivan liian yksinkertaisesti luottaen todennäköisyysjakaumaan, mutta ongelma on ollut tyypillisesti siinä että yhden pelin aikana arvottujen tulosten määrä on aivan liian vähäinen jotta toteutunut jakauma edes voisi noudattaa teoreettista jakaumaa. Stone Age on puolestaan erinomainen esimerkki siitä, miten riippumatonta todennäköisyyttä käyttäen voidaan tehdä loistava peli. Muita hyviä esimerkkejä ovat Dice Ra, Europe Engulfed, East Front, West Front, Rommel in the desert, Roll Through the Ages, jne.

  3. No ei se laudan kuvitus muutenkaan kovin primitiiviseltä näytä, siellähän on hienoja taloja ja nätisti pukeutuneita ulkomaisia kauppiaita ja niin edelleen, joten kivikautta lienee tässä yhteydessä syytä tulkita aika väljästi.

    En minäkään Stone Agen tuurielementtiä kovin vahvaksi sanoisi. Tuurilla pelaaminen ja riskin ottaminen on tässä pelissä oma valinta, joka voi tuottaa hyvät tulokset tai kostautua pahasti, mutta itse saa päättää miten tekee. Panostamalla työkaluihin tai lisäämällä noppien määrää heimoa kasvattamalla lieventää noppatuuria selvästi.

    Sitä paitsi voitin taannoin yhden viikonlopun aikana neljä peliä putkeen, eli Stone Age ei vaan voi olla tuuripeli (piste-erot olivat isoja, mutta tasoittuivat, kun muutkin oppivat pelaamaan).

  4. Erinomainen peli ja kuten Hapi totesi, toimii myös loistavasti sisäänheittopelinä lautapelien maailmaan. Oppilaat ovat poikkeuksetta pitäneet tästä, vaikka siviilisaatiokorttien merkityksen ymmärtävät vasta ensimmäisen pelin päätyttyä. Ei sitä kivikautta tarvitse tulkita väljästi. Egyptiläiset pykäsivät pyramideja omalla pronssikaudellaan, kun täällä Euroopassa elettiin vielä kivikautta, jota en kuitenkaan kutsuisi alkukantaiseksi. Aikuisporukalla pelattaessa pyrin tarkkailemaan pelikaverien valitsemaa taktiikkaa ja vastaamaan sitten siihen, joten en minäkään tätä pitäisi tuuripelinä. Paitsi, että toivottoman huonolla noppatuurilla peliä ei tietenkään voita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *