Forest Shuffle nousi nopeasti suosikkipeleihini, mutta syksyllä 2025 ilmestyneen Dartmoorin parissa olen viihtynyt vielä paremmin. Menestystäkin on tullut: ylitin joulukuun alussa vajaan parinsadan pelin jälkeen 500 ELO-pisteen rajan Board Game Arenassa. Silloin sillä pääsi 20 parhaan pelaajan joukkoon.
Alkuperäisestä Forest Shufflesta tunnetaan susien ja peurojen ylivertaisuus. Dartmoorissa on myös omat vahvat strategiansa, mutta menestys on vähemmän kiinni tuurista, erilaisia teitä menestymiseen on enemmän ja voitokkaan strategian toteuttaminen on hauskempaa. Taitavampi vie voiton: on epätavallista, että häviän BGA:ssa pelaajille, joiden ELO-pisteet ovat alle 400. Tavallisesti ero heikompiin pelaajiin on selkeä.
Taitavien pelaajien välillä tuuri voi joskus ratkaista pelin. Törkein voittoni tuli pelissä, jossa kädessäni oli ensimmäisen noston jälkeen kortit, joista tiesin, etten voi enää hävitä peliä. Usein pelit ovat kuitenkin kiinnostavia loppuun asti.
Tämä juttu käsittelee sitten yksinomaan kaksinpelejä. Jo kolminpeleissä dynamiikka on toisenlainen, nelinpeleistä nyt puhumattakaan.

Voitokkaan strategian perusta
Kunnia sinne, minne se kuuluu: tämän strategian esitteli BoardGameGeekissä nimimerkki Ateckentrup otsikolla The ultimate Dartmoor strategy. Ateckentrup on BGA:n parhaita Dartmoorin pelaajia.
Isoin ero Dartmoorin ja tavallisen Forest Shufflen välillä on kortinnostokoneistojen merkityksessä. Forest Shufflessa varhainen kantarelli on oikein mukava kortti ja torvisienikin voi olla hyvä, mutta muuten kortinnosto ei ole kovin isossa roolissa. Dartmoorissa sen sijaan peli voitetaan tai hävitään kortinnostolla. Jos nostat jatkuvasti enemmän kortteja kuin vastapuoli, voittaminen on helppoa.
Tämän tosiasian pohjalta Dartmoorin paras strategia on sekoitus nummia, kasveja, lintuja ja lepakoita. Nummet ovat kaiken pohja, sisältävät pari hyödyllistä nostokorttia, tarjoavat hyvin pisteitä ja antavat tilaisuuden hävittää pelistä vastapuolen tarvitsemia kortteja. Kasvit ovat edullinen koneisto, joka tuottaa kohtuudella pisteitä ja toimii hyvin nummien kanssa.
Lepakot tarjoavat mahdollisuuksia nostokoneistoon, jonkun verran pisteitä ja satunnaisia hyötyjä. Ne eivät myöskään kilpaile tilasta kasvien kanssa. Linnut hyödyntävät nummien yläpuolet, tuottavat lisää nummia ja ihan kohtuudella pisteitäkin.

Tärkeät kortit
Koska kyse on korttien nostamisesta, avainasemassa ovat tietysti ne kortit, joilla saa nostaa kortteja:
- Fountainhead – Sen kerran kun aloitin pelin kolmella Fountainheadille, voittaminen oli naurettavan helppoa. Nummet ovat yleisesti ottaen kalliita, joten lisänostoja nummien pelaamisesta antava kortti on ilmiselvästi hyvä.
- Elderberry – Kasveista lisänostoja tuottava seljapensas on aina hyvä. Lisäksi tämä tuottaa strategialle tarpeellista sivutilaa lepakoille ja linnuille.
- Common Hazel – Ei yhtä hyvä kuin selja, mutta ehdottomasti pelaamisen arvoinen. Jos saat näitä useamman, painotus siirtyy lepakoihin, jotka tuottavat paljon iloa siinä vaiheessa, kun jokaisen lepakon pelaaminen tuottaa kaksi uutta korttia käteen.
- Tor – Strategiaan kuuluu viisi hyvää lintua, joten tällä kortilla saa tarpeellisia nostoja. Jos näitä saa pöytään kaksi, voi pelata vähän huonompiakin lintuja.
Nämä ovat siinä määrin kriittisiä, että niin kauan kuin minulla on parempi nostokoneisto, en pelkää olla pisteissä tappiolla. Aika usein on käynyt niin, että vastapuoli aloittaa lupaavasti pelaamalla nostokortin tai pari, mutta jättää sitten pelaamatta niitä lisää, ja juoksen myöhemmin takaa ohi. Nämä siis pelaat aina, etkä missään nimessä heitä pois. No, Common Hazelin saatan joskus heittää pois, jos näyttää siltä että lepakoita ei nyt pelata, ja kaikki nämä ovat heitettävissä pois kun pakassa on jäljellä alle 30 korttia.
Mistä tämä strategia sitten saa pisteitä? No, ennen kaikkea näistä korteista:
- Blanket Bog – Ensisijaisesti haluat tänne Orchidit ja Fernit, jolloin pistepotti lähestyy 30 pistettä.
- Wet Woodlands – Kaksi pistettä jokaisesta nummesta, ja tämähän on itsekin nummi. Tavoitteena yli 20 pistettä.
- Rivulet – Varsin moni strategian korteista on keltainen, joten tämä voi olla yli 20 pisteen arvoinen kortti. Kannattaa siis vähän pitää silmällä, missä mennään – aina Rivulet ei toimi.
- Royal Fern – Haluat vähintään viisi kasvia, eli 10–16 pistettä on luvassa. Tämä kannattaa pelata bonuksen kera ja mieluusti Blanket Bogiin.
- Greater Butterfly Orchid – Tavoitteenasi on saada tästä 15 pistettä. Tämä on aina varma tuplattava Blanket Bogilla. Kannattaa pelata ilmaiseksi lepakolla tai metsolla, paitsi jos kädessä sattuu olemaan Blue Ground Beetle.
- Goat Willow – Pistekerroin nummille on hyvä, lisäksi tuottaa lisänummen ja tarjoaa sivutilaa lepakoille. Kymmenellä nummella mainiot kymmenen pistettä.
- Wheatear – Etenkin jos näyttää siltä, että nummia kertyy, kannattaa kaikki kivitaskut jemmata käteen odottamaan pelin loppuvaihetta. Ensinnäkin, tämä on jopa 15 pisteen kortti, ja toiseksi tämähän syö pakkaa hullun lailla. Vastapuoli voi kuvitella, että aikaa ottaa sinut kiinni on runsaasti, mutta hups, pelaat kädestäsi kaksi tai kolme kivitaskua, ja pakassa onkin 30 korttia vähemmän ja peli onkin jo ohi.
- Barn Owl – Sitä yhtä pöllöä, jonka alapuolella on Orchid, joutuu vähän laskeskelemaan. Toisinaan se kannattaa pelata pöllönä, toisinaan Orchidina. Muuten nämä ovat oivallisia. Pisteitä voi tulla yli 30 ja huonoimmillaankin yhdistettynä Torin ja vähintään yhden lepakon kanssa, vuoronsa voi käyttää paljon hullumminkin kuin pelaamalla pöllön.
Pistekortteja on runsaasti, joten strategiaa on vaikea torjua. Pääpaino vaihtelee pelistä toiseen. Joskus Blanket Bogit jäävät tyhjäksi, toisinaan olen jemmannut kädessäni Wet Woodlandia pelattavaksi myöhemmin, mutta tarvetta ei ole koskaan tullut.
Koneistoa rakennellaan sitten näillä korteilla:
- Black-tailed Godwit ja Common pheasant – Molemmilla saa pelata uuden nummen. Godwit eli kuiri on pisteissä tuottoisampi ja helpompi pelata koska yläpaikkoja on enemmän kuin sivuja, mutta kumpikin toimii. Parastahan on, jos linnun pelaaminen tuottaa lisänoston Torista, uuden kortin lykkää heti nummeksi ja siitä saa vielä Fountainhead-noston.
- Ash – Puista parhaimpia, pisteitä tulee helposti kymmenkunta ja siinä sivussa korttien kierrätystä ja sivutilaa lepakoille.
- Common noctule – Paras tapa pelata kasveja pöytään, voittaa metsot ja kuoriaiset, koska vaatii yhden kortin vähemmän: kun lepakon voi maksaa sillä kasvikortilla, jonka pelaa pöytään, tehokkuus on huipussaan. Parhaimmillaan kaksi-kolme lisäkortinnostoa tästä, niin yhtä juhlaahan se on.
- Capercaille – Ukkometso ei ole yhtä vahva kortti ja näitä voi heitellä poiskin, mutta jos pöydässä on sekä Tor että Elderberry, metsot saavat aikaan mukavasti kortinnostoa.
- Blue Ground Beetle – Parhaimmillaan varsin tehokas pistekone ja kätevä tapa pelata kasveja pöytään.
- Bog Asphodel – Itsessään oikein mukava pistekone, hyvinkin kymmenen pistettä. Tätä voi paremman puutteessa tai useamman paikan ollessa tarjolla harkita Blanket Bogiinkin. Erityisen mukava tämä on Elderberryjen ja Common Hazeleiden pelaamiseen alennushintaan.
- Mustikka – Ainakin joku 8–10 pistettä, enemmänkin jos saat Toreja ja innostut pelaamaan huonompiakin lintuja. Tämänkin voi sopivissa oloissa pistää Blanket Bogiin hyvillä mielin. Bonus on aika turha, joten pyri pelaamaan tämä ilmaiseksi.
- Muut lepakot – Hyödynnä bonukset tilaisuuden tullen, mutta pääpaino on korttien kierrättämisellä Hazeleiden kanssa. Jos Hazeleita ei ole, Noctule on pelaamisen arvoinen, muita lepakoita ei välttämättä kannata.
- Muut kasvit – Tarvitset vähintään viisi kasvia, joten siihen rajaan asti kaikki käy. Jos Elderberryjä piisaa, tuplakappaleitakin kannattaa pelata.
Toisinaan pelattavia kortteja:
- Moor frog – Linnut ovat parempia nummien pelaajia, mutta jos Fountainhead löytyy, ei tämäkään huono ole, eikä kahdeksan pistettä harmita. Tilaa sammakoille kyllä on.
- Dartmoor pony – Usein liian kallis, ja jos tähän lähtee, pitää kyllä varmistaa, että enemmistö nummissa säilyy. Mutta jos poni ja kaksi samanväristä korttia kädestä löytyy, niin tyhmempiäkin siirtoja on, etenkin jos pöydässä on pari Fountainheadia tarjoamassa korvauskortteja.
- Gnat ja Lake fly – Joskus on hilpeää voida pelata hyttysten avulla valtavasti lepakoita, mutta yleensä näille ei ole tilaa, eivätkä nämä juuri pisteitäkään tuota vaikka lepakoita olisi monta. Jos tilaa ja Hazeleita on, mikäpä ettei, mutta yleensä ei kannata vaivautua.
- Cuckoo, Grey heron, Meadow pipit – Jos Toreja on vähintään kaksi ja mustikoitakin löytyy, lintujen pelaamisesta tulee kiinnostavaa. Nämä ovat muista linnuista parhaat, koska ne eivät vie sivutilaa ja tuottavat kohtuullisesti pisteitä. Jos sivutila sallii, puukiipijöitä ja pähkinähakkejakin voi harkita.

Miksei tassuja, sammakkoeläimiä tai sudenkorentoja?
Tassueläimet vaikuttavat oikein pätevältä pistelingolta ja se onkin kyllä totta. Niillä ei silti pärjää pidemmän päälle, tai ainakin menestys on hyvin vaihtelevaa ja tuurista kiinni. Lähtökohtaisesti tilanne on houkutteleva: sekä mäyrät että kaninkolot antavat kerrointa tassueläimille ja kaneissa ja hiirissä on ihastuttava kerroinpisteytys, jossa katto on korkealla.
Tassueläimiin liittyy kuitenkin kaksi olennaista ongelmaa. Niiden ainoa kortinnostokoneisto on hiirihaukka, joka tuottaa kerralla läjän kortteja hiiristä. Lisäksi hiiret ja kanit sotivat vähän keskenään, molempiin on vaikea keskittyä ja sivutilaa tarvitaan etenkin hiirien kanssa todella paljon. Sinänsä hiirikortteja on runsaasti, mutta jos vastapuoli on tilanteen tasalla ja pyrkii piilottamaan avainkortteja, menestys voi olla vaikeaa.
Yleensä en kuitenkaan edes välitä: varsinkin alkupelissä heitän mäyriä ja hiiriä surutta pöytään, koska pahimmassakaan tapauksessa niillä ei saa minua kiinni. Pelin puolivälissä tassueläimet tuntuvat hyytyvän väistämättä.
Sammakkoeläimillä on mahdollista rakennella myös kelpo pistekoneisto. Kaksinpelissä sekään ei kuitenkaan riitä, kun minkäänlaista kortinnostoa ei ole tarjolla. Vauhti loppuu kesken.
Sudenkorennotkin voivat houkutella; ovathan perhoset Forest Shufflessa hyviä. No, eivät ne kyllä peruspelissä vielä olleet, ja Dartmoorin sudenkorennot ovat lähempänä Forest Shufflen peruspelin vaatimattomampia perhosia kuin Alpinella ja Woodland Edgellä tehostettuja pistelinkoja. Näiden kanssa en katsele yleensä yhtään, mitä vastapuolella on, koska täysikään setti sudenkorentoja ei varsinaisesti ole mikään pelote.

