Get on Board: New York & London

Get on Board: New York & London on kupongintäyttö- ja reitinrakennuspeli, jossa pelataan kaksitoista kierrosta. Jokaisella kierroksella kukin rakentaa kierroksen lippunumeroa vastaavan reitinpätkän kaupungin kartalle, jatkaen edellisellä kierroksella päättyneestä pisteestä. Lopuksi lasketaan plus- ja miinuspisteet voittajan selvittämiseksi.

Reitin varrella on erilaisia hahmoja, joita kyytiin otettaessa ja perille vietäessä saa eri tavoin pisteitä. Pääsääntöisesti asiakkaista saa pisteitä suhteessa siihen, miten monta heistä kuljettaa haluamiinsa kohteisiin. Hahmoista mummot ovat poikkeus, sillä mummot haluavat vain istua kyydissä maisemia katsellen, ilman määränpäätä. Muista hahmoista opiskelijoita kuskataan yliopistorakennuksiin, turisteja nähtävyyksiin ja liikemiehiä tornitalojen konttoreihin.

Reittien rakentelua suurkaupungissa

Jokainen pelaajista on vuorollaan aloittava pelaaja, eli saa rakentaa reittinsä kierroksella ensimmäisenä. Tällä ei ole juuri muuta pelillistä merkitystä, kuin teiden ruuhkautuessa myöhemmin tulleet maksavat ruuhkamaksuja. Pelilaudaksi valitaan New York, jos pelaajia on 2–3, ja 4–5 pelaajalla pelataan Lontoon kaduilla. New Yorkin keskustassa on lisäksi osalla kaduista ruuhka-alueita, joista maksetaan ruuhkamaksuja, vaikkei muita pelaajia vielä olisikaan reiteillä. Näiden alueiden ruuhkautuessa maksut ovat sitten entistäkin suuremmat.

Pelaajat saavat täytettävikseen muuten samanlaiset kupongit, mutta kunkin kierroksen rakennettava reitinpätkä on erilainen. Omat kuponkini laminoin heti, ja suosin pyyhittäviä tusseja. Olisi hienoa, jos kupongintäyttöpeleissä siirryttäisiin entistä enemmän tähän vaihtoehtoon kertakäyttöisten paperipumaskojen sijaan.

Kunkin kierroksen rakennettava reitinpätkä voi olla yhdestä kolmeen kadunmittaa, ja siinä voi olla käännöksiä tai suoraan vieviä osuuksia. Reitinpätkän muoto ja pituus riippuu kierroksen alussa nostettavasta tiketistä. Pelaaja saa vapaasti valita, mihin suuntaan edellisellä vuorollaan jääneestä pisteestä reittiään jatkaa, ja jos reitinpätkässä on käännöksiä, hän saa päättää, kumpaan suuntaan ne reittiä kääntävät. Suoraan vieviä osuuksia käännöksiksi, ja toisin päin, pelaaja saa muuttaa viisi kertaa pelin aikana, mutta niistä joutuu maksamaan pisteitä.

Eri hahmoista saa pisteitä erilaisin ehdoin. Yksittäisistä mummoista saatavien pisteiden määrä kasvaa siinä suhteessa, mitä enemmän mummoja on kyydissä. Kyytiin poimittujen opiskelijoiden määrä kerrotaan lopuksi reitille osuneiden yliopistorakennusten määrällä. Kyytiin otetut turistit ja liikemiehet pisteytetään aina heti, kun turistien tapauksessa nähtävyys ja liikemiesten tapauksessa tornitalo osuu reitille. Molemmista saa suhteessa enemmän pisteitä, kun kyydissä on enemmän kyseisiä hahmoja.

Jokaisella pelaajalla on henkilökohtainen tavoite kiertää pelin aikana kolmen eri puolella kaupunkia olevan pisteen kautta. Lisäksi pelissä on aina kaksi sattumanvaraista yhteistä tavoitetta, joiden pisteet ovat kaikkien saatavilla. Tavoitteena voi esimerkiksi olla viiden liikemiehen kyytiin saaminen tai kolmen yliopistorakennuksen kautta ajaminen.

Vaikka pelaajat saavatkin käyttää samoja katuja, joista toiset pelaajat ovat aiemmin kulkeneet (maksamalla tosin ruuhkamaksuja), pelaajat eivät saa koskaan kulkea omalla reitillään samaan pisteeseen, josta ovat aiemmin kulkeneet. Näin ollen oman reitin kanssa risteäminenkään ei ole mahdollinen. Jos pelaaja on ajanut reittinsä niin ongelmalliseen solmuun, ettei hän ilman törmäämistä omaan reittiinsä tai kartalta ulos ajamista selviä, hän putoaa pelistä.

Olisin toivonut, ettei säännöissä olisi päädytty turvautumaan pelaajaeliminaatioon – se kun ei ole kovin kannustava pelimekaniikka. Tällainen hypoteettinen tilanne, jossa pelaajan on pakko joko ajaa ulos kartalta tai ristetä oman reittinsä kanssa, on kuitenkin käytännössä äärimmäisen harvinainen, joten se ei ole kovin iso ongelma.

Kaunis lahjapeli niin aikuiselle kuin lapsellekin

Moni Get on Boardia kanssani pelanneista ihasteli pelin Miroslav Šašekin kuvituksista lainaavaa ulkonäköä, joka on kyllä omaankin silmääni todella nätti kokonaisuus. Ohjekirjassa visuaalisuus kuitenkin menee aika ajoin selkeyden edelle. Osin vaikeus on sääntöjen ilmaisutapojen epäselvyydessä. Aina myöskään sääntöesimerkit eivät tuo selkeyttä, vaan enemmänkin sekoittavat, kun ei ihan ole varma, mitä kulloinkin tarkoitetaan. Visuaalinen ilme on sinänsä selkeä. Näistä aineksista olisi siis ollut rakennettavissa selkeämpi sääntökokonaisuus. Peli onkin helppo opettaa muille, kun sen on ensin opetellut itse.

Vasta kansainvälisestikin julkaistun pelin englanninkielinen sääntökirja hioutuu digitaalisessa muodossa edelleen. Onkin hienoa, että Get on Boardista on saatu jo näin pian ilmestymisensä jälkeen pohjoismainen editio. Peli ei sinänsä tuo mitään kovin uutta ja ihmeellistä innovaatiota pelimarkkinoille, mutta se on silti toimiva paketti, jossa on kohtuullisessa koossa pelilautaa kupongintäytön kaverina.

Get on Boardista ei tullut aivan omaa lemppariani, mutta ihan mieluusti sitä silti voin koska vain pelata, varsinkin, kun olen huomannut niin monenlaisten ja ikäisten pelaajien tästä innostuvan. Se sopii niin perhepeliksi kuin aikuistenkin illanistujaisiin silloin, kun ei haluta pelata sitä äänekkäintä ja intensiivisintä partypeliä. Uskonkin, että tätä peliä annetaan seuraavan vuoden aikana paljon lahjaksi, ja sen ottaa mielellään vastaan niin lapsi kuin aikuinenkin. Lahjana Get on Board: New York & London on nimittäin erityisen nätti paketti.

Faktat Get on Board: New York & Londonista

Suunnittelijat: Saashi

Julkaisijat: Iello (2022)

Mutkikkuus: Get on Board on melko helppo oppia, ja ikäsuositus +8 on mielestäni hyvinkin realistinen. Pelasimme peliä alle 10-vuotiaidenkin kanssa, jotka saivat hyvin kiinni pelistä, ainakin muutaman kierroksen jälkeen. Silti pelissä on sopivasti erilaisia variaatioita sen suhteen, miten pisteitä voi kerätä. Kaikkeen ei kannatakaan keskittyä yhdessä pelissä menestyäkseen, eikä vuoroja tarvitse suunnitella kovin pitkälle eteenpäin.

Onnen vaikutus: Satunnaisuutta on lähinnä siinä, minkä muotoinen ja pituinen reitti pitää pelata seuraavaksi. Pelin edetessä toki satunnaisuuksia pystyy jonkin verran laskemaan.

Vuorovaikutus: Pelissä on vähän vuorovaikutusta, ja toisten peliä ei kovin paljoa tule seurattua, vaikka reittejä tehdäänkin samalle laudalle. Oikeastaan ainoa vuorovaikutuselementti on katujen ruuhkautumisessa, jolloin myöhemmin reitin tehneet maksavat ruuhkamaksuja (pisteitä) samojen katujen käyttämisestä. Vaikka kyseessä on perhepeli, olisin silti toivonut hieman enemmän vaikutusmahdollisuuksia toisten peliin. Tunnelma on toki näin koko ajan mukavan leppoisa.

Teema: Pääosin teema on toimiva ja tukee peliä. Joissain kohdissa sääntökirjaa lukiessa on silti hankala pysyä perässä, kun teemaa viedään pidemmälle, kuin se pelimekaniikan kannalta olisi ymmärrettävissä.

Uudelleenpelattavuus: Moni omissa peliporukoissani viehättyi pelistä ensimmäisen pelin perusteella, ja halusi pelata uudestaan. Osa voittoehdoista on vaihtuvia, ja muutenkin pisteitä voi kerätä useammalla eri tavalla, joten uskon pelin kestävän kulutusta kohtuullisen hyvin. Get on Boardiin on helppo saada jatkossa vaihtelua uusia karttoja tai voittoehtokortteja julkaisemalla.

Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–5, jossa 2–3 pelaajalle on oma pelilautansa ja 4–5 pelaajalle omansa. Eri pelaajamäärät toimivat hyvin, vaikkakin tekevät pelistä hieman erilaisen.

Pituus: 30 minuuttia, mikä on realistinen arvio. Kaksinpelin nakuttelee menemään helposti vartissakin, viidellä ensikertalaisella pelaajalla puolituntinen ei välttämättä ihan riitä.