Fantasiapelien tarjoaman suomenkielisen Munchkinin voitti Margareta Marjoniemi. Onnittelut voittajalle! Peliä havitteli yhteensä 460 osallistujaa.
Palautepuolella kiitosta tuli Tuomon videoista – ja ne ovatkin kyllä hyviä. Parannusehdotuksissa toivottiin etusivulle enemmän peliarvosteluita näkyville, se fiksattiin oitis. Arvosteluihin toivottiin lisää toisia mielipiteitä, kuten Munchkinin arvostelussa. Tämäkin on hieno idea, jonka toteuttaisin mielelläni – joten antaa palaa niitä toisia mielipiteitä tänne päin.
Koottuja kommentteja Munchkinista
”Munchkin on hyvä peli, kun on ensin pelattu ankarat väännöt raskaampia pelejä (erityisesti roolipelejä, kuten Descent) ja sitten on aika purkaa tappion karvas kalkki muihin pelaajiin selkään puukotuksen jalossa taidossa. Tiedän että vakavahenkiset peliharrastajat yleensä halveksivat Munchkinia, mutta pointtina onkin vain purkaa aiempien pelien luomia jänniteitä sekä viettää sosiaalista ja humoristista ”trollaus” hetkeä. Näin siis ainakin meidän peliporukallamme… Ihan itsessäänkin Munchkin on siis osittain fillerin rooliin sopiva(tosin joskus peli venyy ja vanuu mahdottoman pitkäksi), kunhan vain laittaa aikarajaa pelin kestolle. Toisaalta jos kaipaa vain kevyttä hupailua ja vuorovaikutusta on Munchkin varteenotettava valinta, varsinkin kun teemojakin on nykyään niin monenlaisia. Vielä kun saisi itse omistukseen… : )”
”Vanhana roolipelaajana jolla ei ole enää aikaa valmistella mitään tämä olisi kokeilemisen arvoinen.”
”Munchkin on täydellinen peli, koska hyvin sovelletusta ironiasta pääsee harvoin nauttimaan pelatessaan. Lisätunnetta tuo se, että hirviöiden metsästämisen ohella toisinaan jopa enemmän nautintoa tulee kaikenlaisten piiloviittausten metsästämisestä.
Soveltuu täydellisestä porukalle, jolle huumori ja hyvä mieli on avainasemassa, unohtamatta kuitenkaan kilpailuviettiä. Se tunne, kun kaverisi on juuri voittamaisillaan pelin ja saat intensiivisen korttien lätkimisen viimeisenä ässänä lyödä pöytään sen kortin, joka katkaisee Munchkinin selän ja kaverisi alentuu varmasta voittoasemasta takaisin kuolevaisten joukkoon. Tai toisinaan (lue: yleisimmiten) jopa kuolleiden joukkoon, ainakin pelillisesti.
Tuuri on aina läsnä tällaisissa peleissä, tai kuten kokemus opettaa: tuuri on kaikkea muuta kuin läsnä ja sitä levelin yksi Janibottia ei tule omalla kohdalla ikinä vastaan kun level 10 häämöttäisi seuraavan tapon päässä. Mutta auta armias kun seuraava levelillä yhdeksän oleva kaverisi napsauttaa sen oven auki ja löytää luolastoissa vaeltelevan bottiraukan. Onneksi seuraan eksyy lähes aina vähintään pari kappaletta korkemman tahon hirviöitä ja läväyttääpä joku vielä Kiinan muurinkin mukaan, että pakeneminen ei todellakaan onnistu.
Juuri tällaiset tilanteet tekevät Munchkinista äärimmäisen hauskan ja mielenkiintoisen pelin”
”Munchkinissa on kohdallaan se yksi asia, jota Fluxxeja lukuunottamatta ei monessakaan lauta- tahi korttipelissä osata ottaa huomioon ja se on huumori. Jos pelissä on esim. kirottu tuomion ankka tai takalistoillepotkimiskengät, niin sanoisin, että se voittokaan ei ole niin tärkeä vaan nurinkurinen kanssakilpailijoiden kampitus.”
”Kun kanssakäyminen pelissä on selkäänpuukottamista, niin se on hauskaa, ja jos se on naamaanpuukottamista niin se on vielä hauskempaa. Tämä johtuu siitä, että lautapelien ulkopuolisessa (eli ns. ”todellisessa”) elämässä sivistyneen lautapelaajan on hillittävä impulssejaan, jotta hänellä ylipäätään olisi joku, jonka kanssa pelata. Nyt Munchkin tarjoaa mahdollisuuden kanavoida lautapelaajan torjutut vietit sellaisella tavalla, jonka yhteiskunta hyväksyy.”
”Peli on erilainen joka kerta, eikä missään muussa pelissä saa samanlaista riemua jo silkasta säännöistä tappelemisesta!”
”Enpä ole pelannut mutta aihe on mitä parhain – munchkineja on ollut omassakin porukassa ja siitä hillittömyydestä jos on rahtunenkin saatu peliin mahdutettua niin hauskaa riittää!”
”Huumori toimii. Yksinkertainen, mutta hauska pelimekaniikka tekee pelistä täydellisen ajantappoviihteen pienille tauoille tai rennompiin illanviettoihin. Erityisen hyvä peli, kun mukana on ihmisiä jotka harvoin pelaavat.”
”Munchkinissa yhdistyvät huumori, oudot pelin käänteet, leppoisa pelattavuus ja valtava laajennettavuus. Mikäs sen hienompaa kuin aurinkoisella kelillä grillata ja odotelessa erä Munchkinia oluen kera.”
”Munchkinista tekee hyvän pelin se, että pienellä porukalla siitä saa mahtavan seurapelin. Yli kuuden pelaajan Munchkinpelissä, jossa on monta munchkinpakkaa, peli vie paljon aikaa ja voittaja saavuttaa suurta kunniaa koska niin monen pelaajan pelissä jollain on aina hirviöitä takataskussa varmistamassa ettei kukaan muu kuin itse voita peliä. Munchkin on myös helppo oppia. Itse opein pelin ihan muutamassa vuorossa, tosin oli minulla hyvät opettajatkin. Munchkin vaatii myös yhteispeliä vastapelaajilta jotta informaatio kulkee jos joku on voittamassa peliä. Pelaaminen yhdistää pelaajia eikä pelissä tappeleminen ole mielestäni edes mahdollista, se vaatii niin paljon yhteispeliä.”