Dale of Merchants -peliä Ranskan ja Espanjan välillä kulkevassa AVE-suurnopeusjunassa

Lautapelit pitkillä junamatkoilla

Perheemme matkusti kesällä junalla Tampereelta Etelä-Portugaliin ja takaisin. Kahdessa kohtaa ylitettiin Itämeri laivalla, mutta muuten tuli istuttua junissa yhteensä noin 80 tuntia. Eri junia osui matkan varrelle yhteensä 34 kappaletta. Junamatkoista yksitoista oli sellaisia, että käytössämme oli vastakkaiset paikat ja niiden välissä pöytä. Mainio tilaisuus pelata lautapelejä! Tällaiset osuudet vaihtelivat kestoltaan puolentoista tunnin ja lähes kahdeksan tunnin välillä.

Pelilaatikoita: Azul, Carcassonne (1. painos), Catan (lisäosan laatikossa), Port Royal (lisäosan laatikossa) ja Dale of Merchants ja sen lisäosa
Catan-pinon päällä olevalla mittanauhalla pystyi tarkistamaan etukäteen, mahtuisiko peli pöydälle.

Lautapelejä ja korttipelejä otimme mukaan yhteensä yhdeksän eri peliä, monet niistä pakattuina sisäkkäin tai tavallista pienempään tilaan. Tavanomainen korttipakka on tässä laskettu vain yhdeksi peliksi ja vain yhtä peliä sillä pelattiinkin, pokeria. Matka-Haastetta pelattiin vasta perillä, joten sitä ei esitellä tässä sen tarkemmin.

Tässä kirjoituksessa käsitellään seuraavia pelejä, ja sitä miten ne mahtuivat erilaisten junien pöydille:

Pelit, joissa on pelilauta:

Korttipelit:

Junien erilaiset pöydät lautapelien kannalta

Pelit on jaettu tässä kahteen kategoriaan: peleihin joissa on pelilauta ja korttipeleihin. Missään näistä peleistä ei kuitenkaan ollut yhtä isoa ja yhtenäistä pelilautaa. Korttipelit oli helpompi saada sopimaan erikoisimmille pöydille, vaikka joidenkin kohdalla pitikin miettiä, mahtuuko sitä pelaamaan kunnolla. Korttipeleistä Munchkin ja Port Royal vaativat eniten tilaa.

Pelit, joissa on pelilauta

Azul

Azul-peli tanskalaisen junan pöydällä
Tanskalaisissa junissa kaikki paikat olivat vastakkaisia pöytäpaikkoja!

Emme olleet pelanneet Azulia ennen tätä matkaa. Portugal-aiheinen peli haluttiin kuitenkin mukaan, olihan matkan ääripäässä juuri Portugal. Myöhemmin kävi ilmi, että pelin ulkoasu on saanut vaikutteensa nimenomaan Sintrasta. Sinnekin piti sitten päästä.

Peliä on miellyttävä käsitellä ja katsoa, ja pelata myös. Isohko pelilaatikko sai tulla mukaan sillä verukkeella, että sen sisään mahtui monta muutakin peliä, kun pakkauksen muoviosat jätti kotiin.

Azul-pelin laatikko, jonka sisään on pakattu myös Hnefatafl ja Munchkin
Azulin laatikkoon mahtui myös Hnefatafl ja Munchkin (ja sen sisälle vielä matka-Haaste, jota pelattiin vasta perillä).

Hnefatafl

Hnefatafl-peli saksalaisen junan pöydällä
Aika mones yritys saada valkoinen kuningas kiipeliin.

Hnefatafl eli ”viikinkien šakki” tuli mukaan osittain pieneen tilaan menevän pelilautansa vuoksi, osittain lyhyen keston vuoksi. Ja hienon ulkonäkönsä…

Peliä pelatessa voi aina miettiä, ovatko sille jälkikäteen päätellyt säännöt sittenkään ehjät ja voittaako valkoinen aina. Sopiva peli, jos tilaa tai aikaa on niukasti.

Catan

Vaikka Catan (aikaisemmalta nimeltään Settlers of Catan) vaatii vähintään 52 cm syvän pöydän, sitä mahtuu pelaamaan yllättävän monessa junassa – tässä saksalaisen ICE-junan kuuden hengen osastossa. Pöydän ympärille mahtuu vain neljä ihmistä, mutta se ei haittaa, sillä peliin ei voisi enempää ottaakaan ilman lisäosaa.

Catan mahtuu samaan tapaan myös ruotsalaisen X2000-junan pöydälle.

Catan-peli saksalaisen ICE-junan 6 hengen osaston pöydällä
Nopan heittämiselle, korttitelineille ja nappulavarastoille jäi tarpeeksi tilaa.
Catan: nopan heittoa junan pöydällä
Peli muuttuu ratkaisevasti, jos samaa saarta asuttaa kolmen sijasta neljä heimoa.
Catan-peruspeli pakattuna lisäosan laatikkoon, junan pöydällä
Peruspelin osat mahtuivat juuri ja juuri lisäosan laatikkoon. Kunhan otti mukaan vain yhden pistetaulukon ja sehän kyllä riittää varsinkin jos peli on tuttu.

Carcassonne

Carcassonnea pelattiin pari kertaa. Lisäosista käytettiin suurin osa laatoista, mutta näillä kerroilla ei kaikkia sääntöjä.

Carcassonnen hyvä puoli on se, että pelialueen muodolla ei ole kauhean paljon väliä. Pitää vain sopia, miten menetellään maailman reunalla. Sen sijaan jos junan pöydällä on paikat mukeille, Carcassonnen pelaaminen käy hankalaksi.

Tämä saksalaisen IC-junan pelipöytä osoittautui vähän liian kapeaksi, kun molemmat katedraalit sattuivat ilmestymään yhden laatan etäisyydelle reunasta…

Carcassonne saksalaisen junan pöydällä
Valkoiset ja oranssit nappulat tuovat pientä vaihtelua vanhaan peliin.

Myös Carcassonnen pelilaatikkoon on saatu mahtumaan tavallista enemmän pelattavaa poistamalla alkuperäiset sisäpahvit:

Nappuloita on ostettu kaksi sarjaa lisää, joten tämän kaiken voi myös jakaa kahdeksi samanaikaiseksi peliksi.

Carcassonne-laatikko, josta on poistettu sisäpahvit ja johon on pakattu monta lisäosaakin

Korttipelit

Munchkin

Munchkin on erittäin hauska peli. Tai kuten sen takakannessa sanotaan:

”Munchkin-korttipelissä koet luolaseikkailun huuman ilman kaikkea turhaa roolipelisäätämistä. Voit keskittyä hirviöiden tappamiseen ja taikaesineiden keräämiseen. – – Munchkin on nopea ja höpsö peli, jonka ääressä mikä tahansa peliporukka muuttuu hysteeriseksi. Ja sillä välin kun muut nauravat, on sinulla hyvä tilaisuus varastaa heidän kamansa.”

Vasta paluumatkalla jossain Tanskan paikkeilla huomasimme viimeisetkin säännöt ja pelasimme peliä ehkä vihdoinkin oikein. Levelit merkkasimme puutikuilla (jotka oli otettu mukaan pokerirahoiksi) tai Azul-nappuloilla.

Munchkin tanskalaisen junan pöydällä

Päättymässä oleva Munchkin-peli tanskalaisen junan pöydällä

Munchkin-kortteja toistensa päällä
Korttipelien tilantarvetta voi hillitä pinoamalla kortteja päällekkäin.

Port Royal

Pitkäaikaista suosikkiamme Port Royalia laajennettiin lisäosalla, joka tuo muutaman uuden kortin lisäksi kolme aivan uutta, kiinnostavaa pelimuotoa: yhteistyöpelin (ensimmäisessä kuvassa), samojen lisätoimintojen pelaamisen omiin nimiin (mahdollisesti toisessa kuvassa) ja yksinpelin (kolmannessa kuvassa).

Port Royalin vaatima tila riippuu pelityylistä. Ja toisin päin.

Port Royal ja ensimmäinen lisäsosa
Port Royalin peruspeli ja lisäosa mahtuvat hyvin yhteen laatikkoon, josta on poistettu muoviosat.
Port Royal -peli saksalaisen junan pöydällä ICE-junan kuuden hengen osastossa
Kuvassa on sama kuuden hengen osaston pöytä kuin millä pelattiin ylemmässä kuvassa Catania. (Laatikkoon kerättävän poistopakan päällimmäinen kortti on tässä epähuomiossa väärin päin.)
Port Royal -yksinpeli pienellä yhden hengen selkänojapöydällä ranskalaisessa TGV-junassa
Ranskalaisen TGV-junan selkänojapöytä.

Dale of Merchants

Tätä suomalaista uudehkoa peliä pelasimme peruspelillä ja lisäosalla. Korttivalikoimaa muuttamalla Dale of Merchants -pelikerroista saa hyvinkin erilaisia.

Kaksinpelille riitti pienimmillään niinkin pieni tila kuin kaksi yksittäistä selkänojapöytää. Peliä voisi pelata myös kahden hengen joukkueilla, mutta sitä emme vielä kokeilleet.

Dale of Merchants -peliä Ranskan ja Espanjan välillä kulkevassa AVE-suurnopeusjunassa
Kaksinpeliä Espanjassa, matkalla länteen.
Nopanheittoa Dale of Merchants -pelissä
Nelinpeliä Ranskassa. Mukana satunnaisuutta lisäävät nopat.

Pokeri

Pokeri on kaikkein nopein peli, jos vain malttaa olla kynimättä muita vararikkoon. Rahaksi oli varattu askartelutikkuja, mutta Port Royalin kultarahat oli prameampi valinta kun tikut olivat ulottumattomissa.

Olimme noin 7½ tunnin matkalla Milanosta Marseilleen, kun sattumoisin tätä kuvaa otettaessa olimme Monacossa ja aika tarkkaan Monte Carlon kohdalla. Tulipa pelattua pokeria Monacossa!

Pokerin peluuta, rahoina Port Royal -pelin kultakolikkokortit

Junien erilaiset pöydät lautapelien kannalta

Ennen tälle pitkälle matkalle lähtöä suunnitelmanani oli kirjoittaa kattava raportti eri junien pöydistä lautapelaamisen kannalta, mutta niissä oli lopulta aika vähän eroja. Viimeisenä luetellut korttipelit mahtuivat pöydälle kuin pöydälle.

Eräällä toisella matkalla Port Royal viritettiin poikkeuksellisen pienelle pöydälle, vaikka aikaakaan ei ollut täysimittaiseen peliin. Voittoehdoksi sovittiin sillä kertaa alempi pistemäärä, olisiko ollut seitsemän pistettä. Tähän mennessä pienin pelipöytä on ollut saksalaisen paikallisjunan roskiksen kansi – kun vastakkaisten paikkojen välissä ei ollut pöytää – joka oli kuitenkin riittävän kokoinen Läpsyn pelaamiseen.

Kohdallemme osuneista junista parhaat pelipöydät ovat olleet tanskalaisissa junissa (ylläolevissa kuvissa Munchkin– ja Azul-pelien alla). Pienimmät neljän hengen pöydät ovat tulleet vastaan VR:n muuten mainioissa junissa (”suippo violetti pöytä” alla viimeisenä).

VR:n Pendolino-junissa on avattavat pöydät, jotka ovat ehkä vähän pienempiä kuin allaolevissa kuvissa olevat IC-junien avattavat pöydät, ja niissä lienee aina paikat juomille. IC-junissa on useita erilaisia pöytiä. Valitettavasti lippuja ostaessa ei voi tietää, minkälainen pöytä missäkin junan vaunussa on – samassa junassa voi olla näitä kaikkia! Ravintolavaunun yläkerrassa on kuitenkin vain yhdenlaisia pöytiä. Ne paikat ovat lisämaksullisia muille kuin sarjalipun käyttäjille.

Kaikki valokuvat: Juhani K. Anttila (2019). Artikkeli perustuu Euroopan halki 2019 -sivustolla olevaan kirjoitukseen Lautapelit junamatkalla.

Osta Löydä lautapelit -kirja

4 thoughts on “Lautapelit pitkillä junamatkoilla”

  1. Hauska artikkeli, kiitos! Ehkä vielä haastavampaan tilaan, tuohon VR:n suippoon hihansilityslautaan verrattavaan lentokoneen pöytään olemme mahduttaneet mm. seuraavia pelejä: Kilpikonnakisa, Biblios, Diamonsters, The Mind. Samoin mukaan mahtuu valtavan moni kupongintäyttöpeli, ja noppia voi heitellä pelilaatikossa.

  2. Matkakäytössä on myös hyviä kokemuksia noppapelien noppien korvaamisesta puhelimen nopanheittosovelluksella. Isommankin noppamäärän heittely käy kätevästi ilman meluhaittaa ja noppien hukkaamisen mahdollisuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.