Ajatus managerointipelin suunnittelusta pilkahti ensimmäistä kertaa mieleeni, kun hankin Sensible World of Soccer -pelin GOG:sta. Pelin yksinkertainen managerointimalli oli vielä monen vuodenkin jälkeen oikein viihdyttävää ajanvietettä.
Tuumiskelin että tällainen helppo joukkueenrakennus voisi olla menestyksekkäästi siirrettävissä myös pöytäpelin muotoon, kunhan peliin lisättäisiin vain SWOS:sta puuttuva hahmonkehitys. SWOS:in suurin heikkous oli mielestäni aina ollut pelaajien kehityksen puuttuminen. Kun tämän ominaisuuden sisällyttäisi lautapeliin, niin alettaisiin selkeästi olemaan oikeilla jäljillä.
Ideoiden karsinta
Laadin ensimmäisen pelattavassa muodossa olevan pahvikyhäelmän sillä ajatuksella, että ymppään peliin sisään kaikki vähänkin järkevät ideat. Tuloksena oli peli, jonka jokainen vuoro oli edellistä puuduttavampi.
Seuraavaksi karsin roppakaupalla pelin kannalta epäolennaisia asioita pois. Kenttäpelaajien pimennossa oleva, ajan myötä piirtyvä kehittymiskäyrä saattaa olla hyvä idea johonkin toiseen peliin. Keskiarvoon palautuva joukkueen kuntokäyrä oli ärsyttävä, kun joukkueella meni huonosti, mutta ei vastaavasti tuottanut tyydytystä, vaikka joukkue oli iskussa.
Pelissä oli tässä vaiheessa yksinkertaisesti liian paljon eri elementtejä, ja pelaaminen oli vain yhtä pitkää laskuharjoitusta. Erilaisten kenttäryhmitysten soveltaminen sen sijaan tuotti hetkellisiä onnistumisen elämyksiä.
Pian aihio oli karsittu sellaiseen muotoon, että näin järkeväksi testata sitä laajemmalla yleisöllä. Peliähän oli alusta asti testattu muiden Magic: The Gathering -pelaajien kanssa, eli tavallaan lautapeliharrastajayhteisön ulkopuolella. Tämä johtui yksinkertaisesti siitä, että Magic on useimpien kaverieni ykköspeli. Olen toki saanut arvokkaita käytännön vinkkejä lautapelien suunnittelijoiltakin kuten muun muassa Inquisitio-pelin suunnitelleelta Jani Rönkköseltä.
Suuntasin nyt siis Tampereelle Sensei’s Divining Shopin vetäjän Lauri Pispan luokse hiomaan peliä. Laurin kanssa ollaan kisailtu hampaat irvessä Magicissa ja lautapeleissä. Heti ensimmäisten pelien jälkeen Lauri tokaisi, että tästä pelistä tulee mieleen kotimainen PC-peli Areena 5.
Mietiskelin että niinpäs muuten tuleekin ja otin heti seuraavana päivänä yhteyttä Areena-pelisarjan suunnittelijaan Seppo Suorsaan. Muutamien keskustelujen päätteeksi päätimme jatkaa mahdollisen yhteisprojektin valmistelua Sepon sekä Areena-pelisarjan graafikon Vesa Valkosen kanssa.
Areena
Aloitin siis pelin muokkaamisen fantasiamaailmaan sopivaksi ja jatkoin pelimekaniikkojen iterointia peliryhmän kanssa. Halusin alusta asti tehdä pelin, jossa on selkeä finaalivastustaja, jonka voittamalla voittaa myös koko pelin. En halunnut, että pelin voittaja määritellään pelin aikana kerättävien voittopisteiden avulla.
Tässä vaiheessa hylkäsin lopullisesti liigamaisen otteluohjelman ja laadin pelilaudalle tehokkaamman, enemmän cup-mallisen sarjan. Suunnittelun haasteena oli mahduttaa joukkueen kehittäminen ja useamman kauden kestävä sarja sopivan peliajan sisälle. Kun jokaisella pelaajalla on kolme alkusarjan taistelua ja siihen päälle vielä mahdolliset semifinaali ja finaali, niin aikaa ei yksinkertaisesti ole miniatyyrien liikuttelulle tai edes Magicin tai muun korttipelin tyyliselle taistelulle.
Tavoitteenani oli, että joukkueen perusvahvuus on jokaisen taistelun alussa määriteltynä yhdellä ainoalla pistelukemalla ilman että jokaisella gladiaattorilla olisi taistelun aikana huomioon otettavia muuttujia. Ennen taistelua pelaajat valitsevat hyökkäystaktiikan jota haluavat painottaa ja taistelukortit määräävät taktiikan mukaisen lopputuloksen mahdollisine kompurointeineen ja kriittisine osumineen.
Keväällä 2017 peli kulki mielestäni jo aika virtaviivaisesti, ja näin jälkeenpäin katsottuna peli oli tässä vaiheessa jo kohtuullisen lähellä lopullista versiota. Esittelin proton Vesalle ja Sepolle ja muutaman viikon neuvottelujen jälkeen sovimme pelin tuottamisesta. Tässä vaiheessa kuvaan astuivat selkeämmät aikataulut ja vastuunjako hankkeen sisällä.
Vesa otti hoitaakseen Mesenaatti.me-joukkorahoituskampanjan, josta toivoimme saavamme pari tuhatta euroa pelin painatusta varten. Kampanja onnistui lopulta yli odotusten ja saimme valmistettua pelin parempilaatuisena kuin uskalsin toivoa. Seuraavat kuukaudet minä ja Seppo viilailimme pelin ominaisuuksia ja sääntökirjaa areenamaailman mukaisiksi ja Vesa valmisteli huikean määrän kuvitusta: muun muassa kuvat 32:lle eri gladiaattorille.
Vielä tässäkin vaiheessa jouduimme karsimaan pois pelikokemuksen kannalta epätyydyttäviä ominaisuuksia – kuten esimerkiksi gladiaattorin loukkaantumisen kriittisestä osumasta. Proto kävi vielä Sepon lautapeliporukan testauksessa Kempeleessä, ja ennen vuodenvaihdetta Arena: Gladiator Leaguen printtimateriaali oli kutakuinkin valmis.
Tuotantolaitoksen valitseminen
Painotalon kilpailutusta varten pyysimme tarjoukset kymmeneltä eri tehtaalta pitkin maailmaa. Puolalaisilta tehtailta emme saaneet koskaan mitään vastausta. Muut eurooppalaiset taas olivat liian hintavia – ainakin näin pienelle tuotantomäärälle.
Haasteeksi tuntui muodostuvan myös useamman proton saaminen tehtailta. Jokainen prototyyppikappale maksoi kohtuullisen summan rahaa ja ennen joukkorahoituskampanjan jatkoajan päättymistä hankkeen resurssit olivat rajalliset. Onneksi sain yritykselleni ELY-keskuksen kehittämisavustuksen ja projekti eteni ilman taukoja.
Kilpailutuksessa loppusuoralle pääsi kolme hyvän tuntuista toimittajaa: BangWee, Panda ja WinGo. Näistä valitsimme lopulta BangWee Industryn, koska he vastasivat lukuisiin kysymyksiimme kaikista nopeimmin.
Loppusanat
Tätä kirjoittaessani valmiit pelit ovat juuri saapuneet Helsingin satamaan. Pientä kisaväsymystä ei tällaisessa hankkeessa voi ilmeisestikään välttää, mutta loppujen lopuksi olen peliin tyytyväinen ja kireäksi asetettu aikataulukin piti yllättävänkin hyvin.
Oli todella mukava huomata, että mesenaattitukijoiden joukossa oli paljon keräilykorttipelaajia, joita en henkilökohtaisesti tunne, mutta joiden kanssa olen vaihdellut kortteja aikaisemmin. Kiitokset kaikille Arena: Gladiator League -pelin tekemisessä mukana olleille: pelitestaajille, mesenaattitukijoille ja kaikille muille.
