World of Warcraft: Wrath of the Lich King

Pitkittyneen koronavirustilanteen takia klassikkopeli Pandemic on ollut pinnalla enemmän kuin tavallisesti. Erilaisissa versioissa on taisteltu niin kulkutauteja kuin Cthulhua vastaan, mutta tällä kertaa vastassa on World of Warcraftin ikonisin vihollinen: Lich King.

World of Warcraftin toisen lisäosan nimeä kantava peli on tuorein Pandemic-johdannainen, ja Z-Man Games onkin siirtynyt käyttämään kattotermiä ”A Pandemic System Game”. Nähtäväksi jääneekin, onko termille käyttöä jatkossakin, ja mikä on seuraava Pandemic-järjestelmää hyödyntävä peli.

Meillä on tehtävä

Wrath of the Lich Kingin tavoite on selkeä: pelaajien ohjastamien sankareiden tulee selvittää kolme tehtävää avatakseen Icecrown Citadelin portit, ja tämän jälkeen jäljellä on ison pahan päihittäminen. Pelihahmoina on tunnettuja WoW-hahmoja Jaina Proudmooresta Sylvanas Windrunneriin ja Uther Fordringistä Thralliin, ja jokaisella on omat hahmoluokkaa heijastavat erikoiskykynsä.

Pelin alussa arvotaan kolme tehtävää yhdeksästä vaihtoehdosta, yksi jokaiseen kolmesta värikoodatusta alueesta. Tehtävät edustavat emopelistä tuttuja luolastoja pomoineen: vastaan asettuvat niin Yogg-Saron, Malygos kuin Anub’Arak. Tehtävien suorittaminen vastaa tautien parantamista perus-Pandemicissa, ja mekaniikkaa on kehitetty eteenpäin.

Tehtäväpaikalle päästyään pelaaja voi käyttää toiminnon edistääkseen tehtävää. Pelaaja heittää noppia, ja edistää tehtävää heittämiensä onnistumisten verran. Lokaatiossa olevat sankarit voivat näyttää myös kädestään kortin, joka vastaa tehtäväkortissa seuraavana näkyvää symbolia. Kortteja voivat näyttää niin vuorossa oleva pelaaja kuin muutkin tehtäväpaikalla olevat sankarit, joten pieni riski nappuloiden kasaantumisesta kannattaa ottaa. Tämän jälkeen vuorossa oleva pelaaja kärsii vahinkoa tehtäväkortissa näkyvän määrän.

Tehtävien suorittaminen antaa kaikille pelaajille mahdollisuuden olla hyödyksi, jakaa työtä pidemmälle aikavälille ja helpottaa käsikorttien pelaamista. Korteissa ei nimittäin ole paikkoja, vaan toimintoja: matkustus, taistelu, puolustus ja parannus, joita voi käyttää ilmaiseksi sopivan hetken koittaessa. Kortteja ei myöskään menetä näyttämällä niitä tehtävässä, joten niitä voi käyttää pelin edistämiseen muilla tavoin. Tehtävien erityisominaisuudet lisäävät uudelleenpeluuarvoa muokkaamalla pelikokemusta ja vaihtamalla tehtäväpaikkaa. 

Kun tehtävä saadaan maaliin, vuoropelaaja saa voimakkaan kertakäyttöisen palkintokortin. Kun kolme tehtävää on suoritettu, Lich Kingin linnake aukeaa viimeistä missiiviä varten. Viimeisen tehtävän suoritettuaan pelaajat voittavat.

Oikea vitsaus, tämä Pandemia

Tehtävien suorittamista vaikeuttaa epäkuolleiden loputon armeija. Tuttuun Pandemic-tyyliin vuoron lopussa nostetaan ensin pelaajakortteja ja sitten leviämiskortteja. Leviämiskortin osoittamaan paikkaan asetetaan Ghouleja, ja jos lokaatioon pitäisi asettaa neljäs epäkuollut, paikalle syntyy pelaajia jahtaava Abomination, ja epätoivomittari täyttyy hieman.

Vihollisten tasainen niittäminen kannattaa, sillä laaja invaasio päättää pelin kohtuullisen nopeasti. Miniatyyrien ja pelaajakorttien loppuminen ei päätä peliä suoraan, vaan jokainen puuttuva kortti tai pelinappula siirtää epätoivomittaria, jonka täyttyessä pelaajat häviävät. Häviöehtojen tiivistäminen on hyvä ratkaisu, ja se antaa hieman pelivaraa kaikkein vaikeimpaan peliversioon.

Pelaajakorttipakkaan on kylvetty Vitsauskortteja, jotka vastaavat Pandemicin epidemiakortteja. Mukana on myös Stronghold-kortteja, jotka luovat pelaajien valitsemaan sijaintiin tukikohdan, jonne voi siirtyä suoraan yhdellä toiminnolla. Tukikohdassa saa myös tehokkaamman paranemistoiminnon, joten tornien strateginen sijoittelu kannattaa. 

Lich King ei odota haastajiaan tumput suorina, vaan kunkku hallitsee yhtä kolmesta alueesta. Lich Kingin vaikutusvalta vahvistaa kaikkia epäkuolleita ja luolastoja, ja ne tekevät enemmän vahinkoa taistelujen ja tehtävien aikana. Kunkku vaihtaa aluetta Vitsauskortin noustessa, joten taktikointi kannattaa tässäkin kohtaa. 

Muutoksen tuulet

Kokonaisuutena World of Warcraft: Wrath of the Lich King on todella onnistunut päivitys Pandemic-formaattiin, jossa teema kohtaa mekaniikat mainiolla tavalla. Perus-Pandemiciin verrattuna pelaajilla tuntuu olevan koko ajan enemmän tekemistä, eikä parannuskortteja kannata jakaa enää vain yhdelle hahmolle. Hahmojen kyvyt ovat edelleen voimakkaita ja toimivia, mutta erikoistuminen ei enää sulje tehokkaasti muita toimintatapoja pois. Lisätty nopanheitto toimintojen yhteydessä vaikuttaa pelitilanteen optimiointiin, mikä voi olla pelaajasta riippuen hyvä tai huono asia.

Komponentitkin ovat komeita: pahvinen Icecrown Citadel on hieno, ja yksityiskohtaiset miniatyyrit ovat todella näyttäviä. Kuvitus ja taidetyyli on poimittu suoraan lähdemateriaalista, joten senkään suhteen ei ole valittamista.

Kannattaako Wrath of the Lich King hankkia, jos World of Warcraftin maailma ei ole tuttu? Mielestäni kyllä, sillä tämä on oiva versio Pandemicista, johon uppoutuakseen ei tarvita laajaa pelimaailman tuntemusta. Roolipelimäisyys taistelun, hahmovalinnan ja nopanheiton höystämänä avaa teemallisesti uusia uria, ja odotan mielenkiinnolla, saadaanko kaavaa muovattua vielä paremmaksi.

Faktat World of Warcraft: Wrath of the Lich Kingistä

Suunnittelijat: Alexandar Ortloff, Justin Kemppainen, Michael Sanfilippo

Julkaisija: Z-Man Games (2021)

Mutkikkuus: Toiminnot ovat melko yksinkertaisia ja tavoitteet selviä. Ongelmien kasaantuessa selviäminen mutkistuu melkoisesti.

Onnen vaikutus: Nopanheitto estää täyden taktikoinnin, mutta tuurilla on melko pieni vaikutus.

Vuorovaikutus: Yhteistyö on voimaa, ja kaveria voi auttaa muutamalla tavalla. Käsikortit ovat avoimia, ja suunnitelmaa voi pohtia porukalla.

Teema: WoW-teema on toteutettu mainiosti, ja se toimii myös yleisenä fantasiateemana.

Uudelleenpelattavuus: Vaihtelevat sankarit, tehtävät ja palkinnot tuovat kohtuullista vaihtelua, ja vaikeustasoa voi säätää muuttamalla Vitsaus- ja Stronghold-korttien määrää.

Pelaajamäärä: 1–5, parhaimmillaan kolmella tai neljällä pelaajalla.

Pituus: n. tunnin, ensimmäisellä pelikerralla hieman enemmän.