Stone Layer

Nyt on aika rauhoittua solisevan vuoristopuron äärelle. Veden virtausta kuunnellessasi huomaat puron pohjalla eri muotoisia ja kokoisia värikkäitä kiviä. Päätät alkaa pinoamaan niitä pinoihin… ja rauha on tipotiessään. Tilalla on piinaava jännitys pysyykö kätesi tarpeeksi vakaana asettamaan kiven toisen päälle ja sopivatko kivien pinnat toisiinsa.

Kasa kiviä kiinnostaa

Stone Layer perustuu kivien tasapainottamiseen, joka on eräänlainen ympäristötaiteen muoto. Tällaisia kivipinoja näkee usein esimerkiksi meren rannoilla ja vuoristossa. En ole itseasiassa varma tuleeko Stone Layeria pelatessa ensimmäisenä mieleen niinkään pelaaminen. Se tuntuu enemmän leikiltä. Toki pelillinen kilpailuasetelma on edelleen olemassa. 

Ensimmäisen kerran pelilaatikon avatessa värikkäät kivet näyttivät jopa herkullisilta karamelleilta. Kiviä on tarjolla todella monen muotoisia kolmessa eri koossa, jotka on erotettu väreillä. Materiaaliltaan ne ovat termoplastista kumia. Osa kivistä on niin erikoisen muotoisia, että mietin ensi alkuun ovatko ne satunnaisesti muotoiltuja ja näin ollen uniikkeja jokaisessa pelilaatikossa. Näin ei kuitenkaan ollut pienen tutkimuksen jälkeen. Ehkä parempi niin.

Stone Layerin idea on todella yksinkertainen. Pelissä on kuusi kivipinoa ja tarjolla on valikoima laattoja, joissa on eri väristen kivien kuvia ja numero. Valitse laatta ja aseta sen osoittama kivi merkkilaatan osoittamaan kivikasaan. Jos et kaada pinoa vuorosi aikana ja onnistut asettamaan uuden kiven, aseta pistekolikko pinon viereen ja siirrä merkkilaattaa valitun laatan numeron verran eteenpäin kivipinojen kesken. Jos pino kaatui, muut pelaajat, jotka ovat kiviä pinoon asettaneet, keräävät pisteet itselleen. Peli päättyy, kun ensimmäinen pelaaja saa kasaan kymmenen pistettä.

Fysiikan lait kunniaan

Pidin pelissä erityisesti oikean kiven valinnan tuomasta taktikoinnista, sillä ne todellakin ovat eri muotoisia ja oikeilla valinnoilla myös isompia kiviä voi asettaa onnistuneesti pienempien kivien päälle. Kiven valinnalla olisin toivonut olevan enemmän merkitystä. Laattavalikoimassa on aina esillä viisi laattaa, joten valikoima on laaja. Kokeilimme kaksinpeliä kolmella laatalla, ja ainoa tilanne, jossa esillä olevilla laatoilla oli suuremmin merkitystä, oli vähän kiusallisesti vuoro, jolloin peli päättyi. Tässä tapauksessa siis peli ja fysiikan lait aiheuttivat ennemmin ratkaisun kuin pelaajan valinta.

Mielestäni Stone Layer toimii paremmin useammalla pelaajalla. Arvostelua edeltävät testipelit on pelattu kahdella ja neljällä pelaajalla. Kahden pelaajan pelissä isoimpana ongelmana koin pelin yksipuolistumisen muutamien pinojen ympärille ja vastustajan usuttamisen koko ajan samojen pinojen kimppuun. Näin eivät myöskään pisteet juurikaan karttuneet, sillä molemmat kasasivat niin sanotusti omia pinojaan. Vähemmän optimoivien pelaajien tai lasten kanssa pelatessa tätä ongelmaa ei välttämättä pääse syntymään.

Rennompaan pelihetkeen

Vaikka alussa kuvailinkin kivien asettelua stressaavaksi, on Stone Layer pohjimmiltaan sopiva rauhalliseen pelihetkeen, jolloin ei juurikaan halua käyttää päätänsä siirtojen tai taktiikoiden pohtimiseen. Kivien asettelun onnistuminen tuottaa sopivan pienen mielihyväannoksen.

Pelilauta oli positiivinen yllätys. Lauta kootaan nimittäin palapelinä perinteisen taitettavan laudan sijaan. Näin lautaan ei tule vekkejä jotka voisivat haitata pelaamista ja pinta pysyy siistinä. Näkisin tällaisia ratkaisuja mielelläni enemmänkin. Värikkäät kivet erottuvat toisistaan todella hyvin. Jos peli olisi tehty aikuisempaan makuun, näkisin toki mielelläni esteettisiä pinoja rakennettuna harmaan ja ruskean eri sävyisistä kivistä.

Pelin opettaa noin 30 sekunnissa, joten se on helppo vetää esiin filleriksi peli-iltaan ja jokainen varmasti ymmärtää heti mikä on homman nimi. Pelin alun nopeuttamiseksi peli tarjoaa myös mahdollisuuden asettaa kiviä jo valmiiksi laudalle. Tekniikka tähän oli kuitenkin selitetty hieman epäselvästi ohjekirjassa ja ainakin tätä kokeillessa saatiin aikaan lähinnä ärsyttäviä kasoja, jotka eivät sinänsä nopeuttaneet pelin alkua, kun kaatuivat ensimmäisillä vuoroilla.

Yhteenvedettynä Stone Layer sopii niin perheen nuoremmille, jolla kuitenkin on jo käsien motoriikka kunnossa, kuin myös vähemmän lautapelejä pelanneille. Olen nauttinut jokaisesta pelikerrasta ja pelaan peliä mielellään jatkossakin, en välttämättä kuitenkaan session päätähtenä. Kivien valintamekanismille en syty aivan täysin. En tosin ole ainakaan toistaiseksi myöskään keksinyt, millainen se voisi olla paranneltuna.

Faktat Stone Layerista

Suunnittelijat: Dennis Merkx, Ellis Hendriksen

Julkasijat: Peliko (2025)

Mutkikkuus: Stone Layer on helppo oppia ja on todella suoraviivainen.

Onnen vaikutus: Onnella on loppujen lopuksi suhteellisen pieni vaikutus. Kiven valintalaatoissa on usein pöydällä kaikkia kivityyppejä, joten pääset lähes aina valitsemaan haluamasi.

Vuorovaikutus: Pelissä on vahvaa vuorovaikutusta, sillä edellisen pelaajan vuoro vaikuttaa suoraan omaasi. Kiusaa voi tehdä usuttamalla vastustajan hankalalle pinolle tai viemällä suosikkikiven nenän edestä.

Teema: Pelin teema on uniikki ja vastaavasta teemasta tuskin pystyy juuri muunlaisia pelejä tekemäänkään. Tasapainottelupelejä sitten toki löytyy jos jonkinlaista.

Uudelleenpelattavuus: Peli on täysin uudelleen pelattava niin kauan, kun ei kyllästy kivien pinoamiseen.

Saavutettavuus: Pelissä tarvitaan vakaata kättä ja keskittymiskykyä. Pelissä ei ole lainkaan tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–4, toimii paremmin usealla pelaajalla. Kahdella pelaajalla pystyy pelaamaan, mutta vaarana on liialla optimoinnilla jumittaa peli paikalleen ja hidastaa sitä roimasti.

Pituus: 30 min. Pituus riippuu paljolti pelaajien tasapainotuskyvystä ja voi venähtää. Pääsääntöisesti pelit eivät kuitenkaan ole venyneet yli puolen tunnin.