Kategoriat
Peliarvostelut

Age of Civilization

Age of Civilization on sivilisaatiopeli ja sen pienestä laatikosta löytyy genren edustajalle ominaiset lähtökohdat: sivilisaatioita, tiedettä ja ihmeitä. Pelin kehityskaari ulottuu pronssikaudesta uudelle ajalle toimintojen, teknologioiden ja ihmeiden myötä eli peli kattaa historiaa metsästyksestä ruutiin ja purjehdustaidosta Machu Picchuun. Voiko sellainen toimia?

Kyllä voi, kun tarpeeksi virtaviivaistetaan. Age of Civilization on työläisten asettelua, jossa ei kuitenkaan ole vuorovaikutusta muiden pelaajien kanssa, sillä kukin pelaaja vuoronsa jokaisen vaiheen itsenäisesti.

Pelivuoro itsessään on kolmivaiheinen: sivilisaation nostattaminen, toimintovaihe (tai lepo) ja työläisten palauttaminen. Peli kestää kuusi kierrosta, joilla pelaajalla on nollasta neljään toimintoa riippuen sivilisaation väestön määrästä. Vähemmän yllättäen eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa.

Age of Civilizationin kansi

Sivilisaatioiden nousu…

Ensimmäisellä pelikierroksella pakollisessa, mutta myöhemmin valinnaisessa ensimmäisessä vaiheessa, voi nostattaa eli valita itselleen yhden tarjolla olevista viidestä sivilisaatiosta. Toinen vaihtoehto on anneksoida yksi sivilisaatioista. Pelin aikana sivilisaation nostatuksen tai anneksoinnin voi kuitenkin tehdä vain kolmesti, joten niitä ei pidä tehdä kevyesti.

Sivilisaatio tuo mukanaan väestön ja pääkyvyn, joka on voimassa niin kauan kuin sivilisaatio on ensisijainen, sekä aina voimassa olevan historiakyvyn. Anneksointi antaa yhden väestön ja historiakyvyn. Jos sivilisaatio otetaan valikoimasta, nostetaan uusi tilalle ja muille lisätään yksi raha houkuttimeksi.

Sivilisaatioissa on eroja, esimerkiksi noustessaan inkat saavat ilmaisen ihmeen, Karthago kolminkertaistaa päällään olevat bonusrahat ja viikingit estävät muita pelaajia käyttämästä kaupankäyntitoimintoa. Joskus sivilisaatio tarjoaa oman paikan työläiselle tai halventaa tai parantaa toimintoja.

Age of Civilizationin alkuasetelma
Pelin alkuasetelma näyttää tältä. Yleisilme on jokseenkin väritön. Kuva: Heikki Laakkonen

…ja kehitys

Pelivuoron toisessa vaiheessa tehdään toiminnot. Vaihtoehtona on myös levätä, jolloin saa yhden työläisen eli väestön ja kaksi rahaa. Kunakin aikakautena on enintään kuusi toimintomahdollisuutta, joista kolme on aina tarjolla ja loput riippuvat pelikierroksesta.

Toiminnot vaativat yksi tai kaksi työläistä ja joitakin toimintoja voi tehdä kahdesti. Osa toiminnosta vaatii rahaa, mikä on työläisten ohella sivilisaatioiden ainoa resurssi. Tietyt toiminnot kuluttavat käytetyn työläisen pysyvästi, muuten työläiset saa kolmannessa vaiheessa takaisin. Kaikkia työläisiä ei ole pakko asettaa toimintoihin.

Kolme aina tarjolla olevaa toimintovaihtoehtoa ovat tieteen kehittäminen, ihmeen rakentaminen ja rahan hankkiminen. Tiedettä kehitetään yksinkertaisen teknologiapuun mukaan. Tutkiminen maksaa rahaa ja tehostaa toimintoja tai antaa sotavoimaa, esimerkiksi kirjoittaminen antaa kulttuuritoiminnosta yhden voittopisteen enemmän.

Ihmeitä on rajallisesti tarjolla pelin aikana ja ne antavat voittopisteitä eri tavoin, joko toimintoja tehostaen, pelin lopussa tai tietyn ehdon täyttyessä rakentaessa tai myöhemmin. Esimerkiksi Stonehenge antaa kaksi pistettä, jos rakennushetkellä ei ole kehittänyt yhtään teknologiaa.

Pysyvien toimintojen kortti rajaa, mitkä kolme vaihtuvista toiminnoista ovat tarjolla. Ne voivat olla esimerkiksi maanviljelyä, kaupankäyntiä tai valloitusta. Kaikkiaan vaihtuvia toimintoja on pelissä kahdeksan ja ruttoa lukuun ottamatta ne antavat rahaa tai pisteitä eri tavoin.

Kierroksen lopuksi aloittava pelaaja siirtyy vastapäivään ja pysyvien toimintojen kortti etenee, jolloin yksi vaihtuvien toimintojen korteista tulee saataville ja yksi poistuu. Uuden toimintokortin yläkulma kertoo mahdollisen tapahtuman. Ruton iskiessä jokainen pelaaja menettää yhden väestön. Sodan koittaessa väestön menettää heikoin sivilisaatio. Nämä tapahtumat voi ja kannattaa ottaa huomioon etukäteen, esimerkiksi väestön menettäminen ei haittaa, jos on muutenkin nostattamassa uuden sivilisaation seuraavalla kierroksella.

Age of Civilization -soolopeli Kiinalla
Tässä soolopelissä Kiina oli kerrassaan pätevä sivilisaatio, joka onnistui rakentamaan sekä Kiinan muurin että Terrakotta-armeijan. Kuva: Heikki Laakkonen

Abstrahoitu sivilisaation pyöritys

Age of Civilizationin graafinen ilme on harmaa, mikä alkaa jo pelin laatikosta. Tämä on hivenen tylsää mutta toisaalta myös selkeää. Ainakin sivilisaatioiden omissa tunnuksissa on jonkin verran väriä ja vaihtelua tunnelmaa tuomaan.

Ja ne sivilisaatiot. Olen erityisen vaikuttunut pelin valtavasta määrästä sivilisaatioita. Toki kyseessä on vain pakka kortteja, joista osa on mahdollisesti Kickstarter-ekstroja, mutta toteutus ei ole ollenkaan huono. Toiminnot itsessään eivät kovin ihmeellistä pelin kaarta nostata, mutta sivilisaatioiden nostattaminen ja anneksointi auttavat tässä jonkun verran. Eräässä pelissäni frankit nousivat sotateknologioita kehittäneiden slaavien raunioista, alistivat Aksumin ja marssivat tiensä voittoon valloitusten ja koulutuksen avulla. Aurinkokuninkaan tai Napoleonin yhdistäminen tähän ei ollut liian vaikeaa, mutta lienee täysin pelaajakohtaista.

Vaihtelevuutta pelin tuo paitsi sivilisaatiot myös juurikin ihmeet. 15 ihmeestä korkeintaan seitsemän on mukana kussakin pelissä. Pelin variantit sisältävät lisäksi vaihtoehtoisia teknologioita, joilla pelaaja voi korvata kolmanneksen teknologiapuustaan, ja lisätapahtumia pelin kolmelle viimeiselle kierrokselle. Pelistä löytyy myös tavallinen yksinpelimoodi, mutta myös opas viidelle skenaariolle, jotka keskittyvät esimerkiksi silkkitiehen ja Mesoamerikkaan.

Age of Civilization mahduttaa yllättävän paljon peliä pieneen laatikkoon. Mekaniikat ovat helppoja ja pelaaminen yksinkertaista, mikä tekee sivilisaatioiden hallitsemisesta hyvin abstraktia mutta sujuvaa. Pelistä löytyy vaihtelevuutta, useamman vuoron päähän ulottuvaa suunnittelemista ja toimintojen optimointia, mutta toisaalta pelikerrat muistuttavat toisiaan. Tiukka kierrosmäärä ja sivilisaatioiden nostattaminen toivat ensimmäisenä mieleeni Small Worldin, jonka taustalta löytyy myös kevyt sivilisaatiopeli. Muita yhtäläisyyksiä pelien välillä ei kuitenkaan ole.

Helppoa ja lyhyttä sivilisaatiopeliä etsivän kannattaa Age of Civilizationia tilaisuuden tullen kokeilla.

Pelilaatikon sisältö
Kuva: Heikki Laakkonen

Faktat Age of Civilizationista

Suunnittelija:

Julkaisija: ICE Makes (2019)

Mutkikkuus: Pienehkö. Peli on pohjimmiltaan melko yksinkertainen työläistenasettelu, jossa toimintoja voi suunnitella monta kierrosta eteenpäin.

Onnen vaikutus: Vähäinen. Ainoastaan pakasta tulevat sivilisaatiot eivät ole tiedossa. Pelin alussa onnella on vähän isompi vaikutus, jos sivilisaatioiden joukossa on vain yksi ilmiselvä valinta, tai sitten jos esimerkiksi toisena vuorossa oleva pelaaja saakin pakasta tarjolle juuri aloitukseen sopivan sivilisaation.

Vuorovaikutus: Vähäinen perinteiseen europelimalliin: sivilisaation tai ihmeen viemistä ennen toista tai sotavoimilla kilpailua, jottei olisi heikoin sodan koittaessa.

Teema: Abstraktiotaso on suuri, mutta sivilisaatioiden kehitys sopii teemaksi.

Uudelleenpelattavuus: Kohtalainen. Toiminnot ja sivilisaatiot tulevat tarjolle eri järjestyksessä. Toiminnot ovat kuitenkin aika samanlaisia, mikä tekee pelikerroista samankaltaisia.

Kieliriippuvuus: Pelissä on jonkin verran tekstiä.

Pelaajamäärä: 1–4.

Pituus: 30–60 min.

close

Tilaa Lautapelioppaan uutiskirje

Suoraan sähköpostiisi toimitettavassa uutiskirjeessä on Lautapelioppaan uutiskatsaus ja muuta ajankohtaista tietoa Lautapelioppaan toiminnasta.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.