Flesh and Blood

Flesh and Blood on kohtalaisen tuore keräilykorttipeli, joka korona-ajan alkutaipaleestaan huolimatta on painottanut paikallisten pelikauppojen asemaa ja fyysisen korttipelin riemuja. Pelin kehittäjä James Whiten sanoin pelin tavoite on tukea ”great games in Flesh and Blood”.

Sankareiden mittelö

Flesh and Bloodin pakanrakennuksen ytimessä on oman sankarin valinta. Sankarin hahmoluokka ja talentti määrittävät, mitä kortteja pakassa saa pelata, jonka lisäksi tarjolla on myös liuta geneerisiä kortteja, joita voi livauttaa haluamaansa pakkaan. Sankarikortin kyky ja hahmon omat erikoistumiskortit ohjaavat myös pakanrakennusta hahmoluokkien sisällä.

Esimerkkiä voidaan hakea vaikkapa kolmesta saman hahmoluokan sankarista: geneerinen Warrior Kassai keskittyy lyömään miekoillaan monta kertaa pieniä osumia ja keräämään kolikkotokeneita voimakkaiden vuorojen rahoittamiseen, Light Warrior Boltyn lataa kortteja sieluunsa myöhemmän valuen toivossa ja keskittyy hieman vähemmän aselyönteihin, ja Draconic Warrior Fang pyrkii tökkimään vastustajaansa tikareilla siihen asti, kunnes on kerännyt kolme Fealty-tokenia, jonka jälkeen Fang saa aikaan isoja vuoroja pienillä korttimäärillä.

Suurimmalle osalle sankareista on sekä nuori että aikuinen versio. Yleensä ero nuoren ja aikuisen sankarin välillä on nuoren sankarin puolitettu elämäpisteiden määrä, mutta muutamilla sankareilla on eroja myös kortin tekstissä. Nuoria heroja pelataan pienemmän pakkakoon formaateissa (Silver Age, Limited-pelimuodot ja niin edelleen), ja aikuisten sankareiden formaatti on Classic Constructed. 

Sankarinvalinta on tärkeä osa peli-identiteettiä, ja tarjolla on niin perinteisiä fantasiahahmoluokkia, kuten ninjoja, velhoja ja piraatteja, kuin myös eksoottisempia tapauksia illusionististä steampunk-henkisiin mechanologisteihin. Uudet setit tukevat pääasiassa 3–4 hahmoluokkaa ja 0–2 talenttia, jollei kyseessä ole kaikkia hahmoluokkia tukeva laajennussetti.

Käy areenalle!

Virallisia Constructed-pelimuotoja on kaksi, joiden lisäksi pelataan kahta limited-formaattia sekä liutaa erikoispelimuotoja, joita järjestetään harvemmin. Yleisin pelimuoto on Classic Constructed, jossa pelaajat rakentavat 80 kortin pakan aikuisen sankarin ympärille. Silver Age on nuorilla sankareilla pelattava formaatti, jossa saa pelata vain matalimpien harvinaisuusluokkien kortteja (basic, common, rare), ja pakan koko on 55 korttia. Limitedissä pelimuodot ovat draft ja sealed, joissa rakennetaan pakka turnauksessa avattavista tai draftattavista boostereista.

Pelin alussa pelaajat päättävät aloittajan, valitsevat pakastaan haluamansa varusteet, aseet ja pakkaan menevät kortit, jonka jälkeen peli aloitetaan. Pelin alussa sankarit ovat täysissä voimissaan: pakassa riittää kaasua, panssarit kiiltelevät uutuuttaan ja elämäpisteitä on vaikka muille jakaa.

Flesh and Bloodin kortit tukevat yleensä kolmea tarkoitusta: pelaamista, blokkaamista ja resursseiksi pitchaamista. Kortin pelaaminen on sen yksinkertaisin toiminto: maksa resursseja ja toimintapiste, jonka jälkeen pääset suorittamaan kortin toiminnon. Blokkaaminenkin on sangen simppeliä, sillä kortin oikea alakulma kertoo, montako fyysistä vahinkoa kortilla blokkaaminen estää.

Resurssiksi pitchaamisessa piilee pelimekaniikan nerokkuus. Miltei jokainen kortti tuottaa resursseja värinsä mukaan: punainen kortti antaa yhden resurssin, keltainen kaksi ja sininen kolme resurssia. Monista korteista on kaikki kolme väriversioita, joista eniten resursseja tuottava sininen versio tuottaa heikoimman efektin, ja voimakkain punainen versio antaa vähiten resursseja. Resursseiksi pitchatut kortit siirretään vuoron lopussa pakan pohjalle, josta ne sitten aikanaan nousevat käteen.

Suurin osa pelin korteista on hyökkäyksiä, joilla lyödään vastustajaa. Hyökkäämisen jälkeen vastustaja voi blokata hyökkäystä omilla korteillaan, jonka jälkeen pelaajat voivat pelata reaktiokortteja ennen vahingon vastaanottamista. Hyökkäysten ja reaktioiden lisäksi pelissä on useita Non-Attack Actioneita, joiden efektit vaihtelevat velhojen loitsuista necromancerin haudasta nostamiin zombeihin ja miltei kaikkeen tältä väliltä. 

Kaikki hyökkäykset ja muut Action-tyypin kortit syövät pelaajan toimintapisteen, joita on vuorossa yksi. Uuden toimintapisteen saa, jos kortilla on Go Again -kyky, ja toimintapisteiden käyttö onkin eri hahmoluokkien ytimessä. Guardianit lyövät usein yhden kerran isoilla heijareilla, kun taas ninjoilla on useita pieniä Go Again -hyökkäyksiä, joilla hivutetaan vastustajan terveyttä pikkuhiljaa kohti nollaa.

Korttien moniulotteisuus takaa sen, että umpisurkeita käsiä tulee vastaan harvemmin. Korttien pitchaamisessa on myös taitoelementti: kannattaako alkupelissä pitchata hyviä lappuja pakan pohjalle loppupeliä odottamaan tai jopa virittää pakan loppuosaan kombo? Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että pelkkiä sinisiä pitchatessa on vääjäämätöntä, että loppupelissä pelaajaa odottaa hieman aneemisempia sinisien korttien käsiä. 

Toinen moniulotteisuutta korostava mekaniikka on se, että käsikortit nostetaan täyteen aina oman vuoron lopussa. Vastustajan vuorolla on päätettävä, paljonko kortteja kannattaa käyttää puolustukseen, jotta oma vuoro ei jää aivan tyngäksi käden ollessa blokkimisen jälkeen tyhjä. Vuorosyklien tasaista matikkaa voi rikkoa laittamalla oman vuoron lopussa yhden pelaamattoman kortin arsenaaliin, josta sen voi pelata, mutta sillä ei voi blokata.

Turnausskenestä

Suomessa Flesh and Blood -skene on keskittynyt isompiin kaupunkeihin, mutta pelejä löytyy ympäri maata. Viikottaiset Armoryt ovat tavallisimpia turnauksia, ja muutaman kerran vuodessa järjestetään Road to Nationals- ja ProQuest-turnauksia, joista saa kutsuja joko oman maan mestaruuskisoihin tai kahdesti vuodessa pidettäviin Pro Tour -turnauksiin. Kesä-heinäkuussa pidettävissä Nationalseissa kruunataan kunkin maan paras pelaaja, ja SM-kisat ovat perinteisesti vetäneet runsaasti väkeä pelaamaan. Paikallisista turnauksista mainitaan vielä muutaman kerran vuodessa järjestettävät Skirmishit, joissa painotus on kasuaalimmassa pelikauppatason toiminnassa.

Isompia avoimia turnauksia edustavat Callingit, joita järjestetään vuosittain kymmeniä. Vuonna 2025 pidettiin ensimmäinen pohjoismainen Calling Kööpenhaminassa, ja Euroopassa Callingeja on parin kuukauden välein. Pro Tourien lisäksi järjestetään vuosittain maailmanmestaruuskisat, joiden voitto on skenen tavoitelluin pysti.

Turnauksissa pärjääviä sankareita kannattaa seurata muutenkin, sillä jokaisesta isomman turnauksen voitosta myönnetään Living Legend -pisteitä. Tuhat LL-pistettä kerättyään hero ”eläköityy”, eikä ole enää laillinen kyseisessä formaatissa. Tämä on pelin keino rotaatiolle, sillä lähtökohtaisesti kaikki pelin kortit ovat laillisia, jos niitä ei erikseen bännätä. Liian nopeaa eläköitymistä vastaan taistellaan sillä, että sankari saa vuoden julkaisustaan vain puolet tavanomaisista LL-pisteistä.

Mistä aloittaa ja mitä ostaa

Flesh and Bloodin tavallisin tuote on boosterit, ja booster settejä ilmestyy 3–5 vuodessa. Kolme isoa draftisettiä on tavallisin vuositahti, jonka ohella voi tulla 1–2 yhteen settiin keskittyvää Mastery Pack -settiä ja muita pienempiä julkaisuja.

Valmispakoista suosituimpia ovat Armory Deckit, jotka ovat CC-formaattin valmispakkoja Armory-tason peleihin. Armory Deckit ovat hyviä aloituspisteitä, mutta ne vaativat päivityksiä pärjätäkseen kilpailullisempia listoja vastaan.

Vanhan Blitz-formaatin valmispakkoja on vielä kaupoissa, mutta alkuvuodesta 2026 ne korvataan Silver Age -valmispakoilla, joiden pitäisi olla kilpailulliseen menoon tuunattuja listoja. Uudet Silver Age -pakat ovat hyvä ja kustannustehokas tapa päästä sisään Flesh and Bloodiin.

Faktat Flesh and Bloodista

Suunnittelija: James White

Julkaisija: Legend Story Studios (2019)

Mutkikkuus: Sääntöjen ja mekaniikkojen oppimiseen voi vierähtää hetki, ja syvällisyyttä riittää todella paljon. Yhteen hahmoluokkaan keskittyminen voi helpottaa alkumatkaa, mutta eri hahmoluokkien ominaispiirteitä kannattaa tuntea.

Onnen vaikutus: Kortinnoston lisäksi osassa korteista on satunnaisvaikutuksia, mutta pääosin pelissä tuurin vaikutus jää melko pieneksi.

Vuorovaikutus: Kaksinpeliä parhaimmillaan: jokainen käsi on minipeli blokkimisen ja oman pelaamisen välillä, ja kaikki valinnat vaikuttavat pelin etenemiseen.

Teema: Settien teemat vaihtelevat suuresti, ja jokaiselle löytyy varmasti mieleinen sankari.

Uudelleenpelattavuus: Variaatiota pakkojen ja sankareiden välillä on todella paljon, ja sen myötä myös erilaisia matchuppeja on älyttömän paljon

Saavutettavuus: Korteissa on paljon tekstiä, eli englannin taitoa tarvitaan.

Pelaajamäärä: 2 (Useamman pelaajan moninpelimuoto on olemassa, mutta sitä pelataan todella harvoin.)

Pituus: 35–55 min formaatista riippuen.