Sivilisaatiopelien alkuhämäristä löytyy Francis Tresham ja vuonna 1980 ilmestynyt Civilization, jossa käydään läpi antiikin sivilisaatioiden kehityskulkuja maatalouden keksimisestä Rooman valtakunnan perustamiseen. Mukaan mahtuu jopa seitsemän pelaajaa ja aikaa on syytä varata tuntikausia.
Sen jälkeen moni pelisuunnittelija onkin pohdiskellut, miten sivilisaatioiden kehitystä voisi mallintaa lautapelissä, jonka pelaisi mieluusti parissa-kolmessa tunnissa. Monenlaisia yrityksiä on nähty. Niinpä tämä aihe onkin mielenkiintoinen kyseltävä.
Klassikot edellä
Hannu Sinisalo ehti vastaamaan ensimmäisenä ja iski heti tiskiin klassikon.
Advanced Civilization on elämys, joka kannattaa hyvässä porukassa kerran pari ainakin kokea. Itselläni edellisestä pelikerrasta alkaa olla toistakymmentä vuotta, mutta yhteen aikaan sitä pelattiin muutama kerta vuodessa. Aika on ajanut mekaniikkojen ja eritoten pelin eeppisen keston ohi, mutta se ei välttämättä ole oleellista. Elämys.
Marko Tainio on samoin klassikkolinjoilla, mutta nauttii sivilisaatiopelinsä vielä eeppisemmässä muodossa: hänelle ykkönen on alkuperäisestä Civilizationista kehitetty Mega Civilization, jonka suunnittelutavoitteena on ollut tehdä mahdollisimman iso lautapeli, joka on kuitenkin pelattavissa yhdessä huoneessa yhden päivän aikana. ”Siinä on jotain erityistä, kun 18 pelaajaa pelaa samaa peliä ja käy joka vuoro kauppaa vaihtaen tuotteita ja katastrofeja keskenään”, Marko toteaa.
Marko myös uskoo, ettei kovin tiivistä sivilisaatiopelikokemusta ole mahdollista tehdä. ”Sivilisaatiopeleihin kuuluu pitkä draaman kaari, joten kysymyksessä mainittua graalinmaljaa ei todennäköisesti ole olemassa, ainakaan perinteisen linjan peleissä.”
Matti Viertamo nosti esiin sen ilmeisen modernin ehdokkaan eli Vlaada Chvátilin Through the Agesin.
Tässä pelissä on paljon hyvää ja tämä uudistettu versio suoraviivaista sitä mukavasti mutta sitä olisi mielestäni voinut suoraviivaista vieläkin enemmän. Oman sivilisaation kehittäminen ja asukkaiden laittaminen korteille toimii oikein hyvin. Mutta sotiminen on tässä se tylsä osuus, joka olisi voitu toteuttaa jollain toisella tavalla.
Uusia näkökulmia
”Innovation on korttivetoisten sivilisaatiopelien kunkku, ei kahta sanaa tästä”, toteaa Hannu, ja kieltämättä kun kysymykseen tulee viisi vastausta, joissa kolmessa Innovation mainitaan, pelin ansioita ei parane kiistää.
Timo Kyttä nostaa esiin Age of Civilization -pelin. Hongkongilaisen Jeffrey CCH:n suunnittelemassa tiiviissä pikapelissä on vaihtelua ja se on kestänyt Timolla hyvin peliketoja.
Inka Plit mainitsee 7 Wondersin, sekä alkuperäisenä että 7 Wonders Duelina. Näissä toki ollaan vain antiikissa, mutta kehityskulku nykyaikaan ei ole mitenkään välttämätön: eihän alkuperäinen Civilizationkaan etene antiikin aikoja pidemmälle. Hannukin mainitsee peliporukassamme niukasti suosiota saaneen Peloponneksen suosikkina kevyemmistä sivilisaatiopeleistä.
Toinen puhtaasti antiikin aikaan sijoittuva peli on Mac Gerdtsin ensimmäinen rondelipeli Antike, josta Matti kirjoittaa näin:
Tässä pelissä on monta toimivaa asiaa. Rondel on hyvä mekaniikka. Keksinnöt ovat hyvin tehty, varsinkin se, että ensimmäinen saa palkinnon ja seuraaville tämän keksinnön keksiminen on sitten halvempaa. Sotiminen on sopivan simppeliä. Huonona puolena sivilisaatioiden paikat kartalla eivät ole aivan reiluimmat, keskelllä on tuskaisempaa olla kuin mitä reunoilla.
Matin listalla on myös kolme muuta peliä. Vuonna 2025 ilmestynyt Epochs: Course of Cultures on ihan uusi tulokas ja ansaitsee kehut todella hyvänä pelinä. Sotiminen on tehty hyvin, eikä ole liian musertavaa häviäjälle, ja kartta on hyvin mukana. Keksintöjen kehittämistä Matti pitää vähän turhan abstraktina.
Stefan Feldin Civolution on Matin mukaan mahtava peli, vaikka sivilisaatioaihe onkin aika abstrakti. ”Pelinä tämä kuitenkin on todella upea. Toimintojen valinta moduulista nopilla on erittäin hyvä mekaniikka, joka rajoittaa sopivasta tekemistä.”
Viimeisenä listalle on päässyt Beyond the Sun, joka ei varsinaisesti ole sivilisaatiopeli, mutta sen teknologiapuu on Matin mielestä parasta, mitä lautapeleissä on nähty.
Omalla listallani ykkönen on tosiaan se Innovation, eikä kilpailijoista ole niin väliä. Nostaisin kuitenkin vielä esiin Tapestryn, jossa kuvataan sivilisaatioiden kehitystä hauskalla tavalla, olkoonkin että innovaatioiden kehitys ei etene välttämättä kovinkaan historiallisella tavalla. Peli tarjoaa kuitenkin reipasta kehityskulkua aina huipputeknologiaan asti.
Deus on reilun kymmenen vuoden takainen pieni europelihelmi, jossa kehiteltiin teknologioita ja hyödynnettiin niitä pelin edetessä moneen kertaan.
