Kategoriat
Peliarvostelut

The Hobbit: There & Back Again

Bilbo Reppuli lähtee jälleen kerran kääpiöiden ja Gandalfin matkaan kohti Yksinäistä vuorta. Noppapeli summaa kirjan tapahtumat kahdeksassa erilaisessa skenaariossa.

Reiner Knizian liukuhihnalta on tällä kertaa tipahtanut näkemys Bilbo Reppulin seikkailusta kohti Yksinäistä vuorta. Peli on yhdenlainen seikkailukirja, jossa jokaisella aukeamalla on omanlainen osansa tarinaa.

Jokaisella pelaajalla on oma kirjansa, johon tehdään karttaruudukolle merkintöjä noppatuloksia draftaamalla. Pelissä käytetään pyyhittäviä tusseja, joten tarinat ovat pelattavissa uudelleen niin monta kertaa kuin halua on.

The Hobbitin kannessa on piirros Bilbosta poistumassa Repunpäästä selässään reppu ja kaukana edessään Yksinäinen vuori.

Miekkoja, leipää ja velhonhattuja

The Hobbitin nopista löytyy erilaisten polkukuvioiden lisäksi miekkoja, leipiä ja velhonhattuja. Miekkoja käytetään skenaariosta riippuen eri tarkoituksiin, joko pisteiden keräämiseen tai esimerkiksi vihollisten päihittämiseen. Leivät ovat puhtaasti pisteitä ja velhonhatuilla voi ostaa erilaisia etuuksia. Lisäksi pelissä on oivallinen varasmekaniikka, jolla minkä tahansa noppatuloksen voi kertakäyttöisesti vaihtaa tiettyyn etuun.

The Hobbitin kantava voima on teema. Taru Sormusten herrasta -kirjojen maailma on itselleni todella rakas ja peli toteuttaa seikkailun tunnun hyvin keräten Hobitin tärkeimmät osat kahdeksaan skenaarioon.

Jokaisella skenaariolla on oma pelilautansa ja omat sääntönsä. Ensimmäisessä skenaariossa pitää saada kaikki kääpiöt yhdistettyä Repunpäähän ja peli päättyy heti, kun joku on yhdistänyt kaikki kääpiöt Thorinia lukuunottamatta. Jokaiselle kääpiölle pitää olla varattuna leipää, jotta saa pisteitä ja jos kääpiö ehtii perille ennen kuin leipä on kerätty, pisteitä ei heru, eli eteneminen vaatii vähän tasapainottelua.

Lähikuva ensimmäisen skenaarion pelilaudasta, jossa kääpiöitä on yhdistetty Repunpäähän.
Ensimmäisessä skenaariossa kääpiöt saapuvat Repunpäähän ja odottavat tulevansa ruokituiksi. Kuva: Eetu Torikka

Leppoisa ja vähän yhdentekevä

Itse pelin en voi kuitenkaan sanoa sytyttäneen hirveämmin. Tämä on kuitenkin uponnut hyvin meidän peliporukan muille jäsenille, joten aina kun kaikki ovat päässeet paikalle, olemme tahkonneet pari skenaariota eteenpäin.

Pohjimmiltaan skenaariot ovat melko itseään toistavia ja valinnat tuntuvat suht vähäisiltä. Kaikkien pelaajien pelatessa omaa kirjaansa ja interaktion ollessa lähinnä noppien valinta pisteitä voi kerätä suhteellisen turvallisesti. Toki kartoista löytyviä bonuspisteitä saa yleensä vain ne ensin saavuttava pelaaja.

Peli päättyy kun ensimmäinen pelaajaa suorittaa skenaarion loppuehdon, yleensä pääsemisen kartan toisesta päästä toiseen, mutta tässäkään nopeudesta ei ole hyötyä, sillä maaliin pääsystä ei juurikaan bonusta saa.

Peli sopii genressään varmasti hieman nuoremmillekkin pelaajille keveytensä johdosta. Se on helppo oppia ja omaksua eikä pienistä virheistä rankaista kuin jäämällä ehkä hieman jälkeen. Piirrostyyli on todella nättiä ja helposti lähestyttävää. Teema pitää riittävästi otteessaan, jotta pelin skenaariot tahkoaa mielellään läpi. Itselleni uudelleenpeluuarvoa ei valitettavasti ole kuitenkaan riittävästi.

An Unexpected Party -skenaarion pisteenlaskupuoli, jossa lasketaan saapuneita kääpiöitä ja tarjolla olevaa leipää.
Laudan tälle puolelle lasketaan sitten pisteet ja kaikenlaista sääntömuistutustakin on tarjolla. Kuva: Eetu Torikka

Faktat The Hobbit: There & Back Againista

Suunnittelijat:

Julkasijat: Office Dog (2025)

Mutkikkuus: Peli on helppo oppia ja suoraviivainen pelata.

Onnen vaikutus: Onnella on toki vaikutuksensa, kun noppapelistä on kyse, mutta suoranaisesti pelitilanteeseen huonoja tuloksia nopissa harvoin tulee vastaan.

Vuorovaikutus: Kaikki pelaavat omaa kirjaansa, joten vuorovaikutus syntyy noppien draftaamisesta ja kilpajuoksusta bonuspisteisiin.

Teema: Taru sormusten herrasta -lisenssi on toki vahva. Pätevä lisä karttapelien valikoimaan.

Uudelleenpelattavuus: Peliä pelataan pyyhittävillä tusseilla, joten sen puolesta pelikertoja on loputtomasti. Kahdeksan eri skenaariota tuo vaihtelua. Pelistä löytyy myös haastetila.

Saavutettavuus: Piirrettyjä reittejä on ajoittain vaikea hahmottaa ruudukosta.

Pelaajamäärä: 1–4, Pienellä pelaajamäärällä draftattavaa on enemmän. Nelinpelissä jokainen saa vain yhden valinnan heittoa kohden.

Pituus: 30 minuuttia. Koko kampanjan pelaa siis läpi noin viidessä tunnissa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *