Finspan

Voikohan Wingspan-perhettä kutsua nyt trilogiaksi? Vuoden 2019 hittipeli Wingspan sai 2024 seurakseen lohikäärmeteemaisen, hieman edeltäjäänsä lihaisamman Wyrmspanin. Ilmeisen hyvin menestynyt pelisarja sai jatkoa jo seuraavana vuonna, kun lohikäärmeet vaihtuivat Finspanin kaloihin.

Väkisinkin herää huoli ideoiden riittävyydestä. Ovatko pelintekijät jumittuneet vanhaan kaavaan, vai onko siihen onnistuttu tuomaan jotain lisää? Jotain, mikä lainaa parhaat puolet edeltäjiltään tuoden kuitenkin samalla jotain uutta. Vastaavanlaiset tilanteet ovat tuottaneet aikaisemmin monenlaisia lopputuloksia.

Tässä arvostelussa peliä verrataan melko tiiviisti Wingspaniin, joten alkuperäisen pelin tunteminen edes jollain asteella tekee lukukokemuksesta antoisamman.

Tuttuja elementtejä uusilla mausteilla

Wingspania pelannut kohtaa tutunoloisia asioita heti laatikon avattuaan. Kalakorttien lukeminen noudattaa melko samoja lainalaisuuksia kuin Wingspanissa. Hinta on yläkulmassa. Ominaisuudet tapahtuvat heti, aktivoidessa tai pelin lopussa. Siipien kärkiväli on vaihtunut yksinkertaisesti pituuteen. Pistemäärät vaihtelevat enimmäkseen yhden ja kymmenen välillä.

Pelaajien henkilökohtaiset pelilaudat esittävät jonkinlaista vesialuetta. Wingspanin tapaan lauta on jaettu kolmeen eri vyöhykkeeseen, jotka erottaa värikoodauksen ansiosta. Uutena elementtinä lauta on jaettu myös sivuttaissuunnassa veden syvyyden mukaan. Jotkut kalat voi pelata vain syvään veteen, toiset pinnan läheisyyteen.

Pelaaja voi valita kahdesta toiminnosta: hän voi pelata kalan, tai sukeltaa valitsemallaan rivillä pohjaan saakka. Sukeltaessa hän saa kerätä matkalta kaikki ”kun aktivoit”-ominaisuudet, sekä tiettyjä lautaan painettuja ominaisuuksia sen mukaan, miten moneen eri syvyyteen on pelannut kalakortteja. Jos kaikille kolmelle syvyydelle on pelattu kortti, saa kaikki ominaisuudet. Meren pohjasta saa vielä yhden lisätoiminnon, joskin sen voi lunastaa vain kerran jokaisella kierroksella. Kierroksia on Wingspanin tapaan neljä.

Ensimmäinen rivi antaa pelaajan nostaa lisää käsikortteja. Käsikortit ovat tärkeitä, sillä ne toimivat lintujen maksuvälineenä. Finspanissa ei ole Wingspanista tuttuja ruokamerkkejä, vaan kortit vaativat usein mätimunien, poikasten tai käsikorttien uhraamista. Käsikortit menevät pelaajien henkilökohtaisiin poistopinoihin, joista pääsee kaivamaan korttejaan takaisin tietyillä toiminnoilla. Hyvien korttien uhraaminen ei ole katastrofaalista, sillä ne saa noukittua melko helposti takaisin käteen.

Muniminen on Finspanissa hieman monimutkaisempaa kuin Wingspanissa. Keskimmäinen sarake antaa pelaajan asettaa mätimunia kaloilleen. Jokaisella kalalla saa olla maksimissaan yksi mätimuna, joten Wingspanista tuttu munien massatuotanto ei ole mahdollista. Jutun jujuna on se, että munat voivat kuoriutua. Kolmannen sarakkeen ominaisuudet kuoriututtavat munia. Munamerkki vaihtuu poikaseksi, joiden määrää kaloilla ei tavallaan ole rajoitettu. Kolmen poikasen eksyessä samaan ruutuun muodostuu pistemäärältään arvokas parvi. Poikasten liikuttelu onnistuu korttien ja sarakkeiden ominaisuuksien avulla.

Neljän viikon kalareissu

Peli kestää neljä kierrosta (viikkoa). Jokaisella kierroksella pelaajat käyttävät kuusi sukeltajaansa joko kalojen pelaamiseen, tai sukeltamiseen. Jokaisen kierroksen jälkeen pisteytetään Wingspanin tapaan jotakin. Pisteytyslaattoja on paljon, joten vaihtelua riittää. Pelin lopussa pisteitä jaetaan kaloista, mätimunista, poikasista, parvista, petokalojen syömistä kaloista, sekä tiettyjen kalakorttien erikoispisteytysehdoista. Hyvin tutulta siis kuulostaa!

Huomattavaa on se, että pelaajat onnistuvat melko usein saamaan pelialueensa täyteen. Wingspanissa moinen suoritus on vaivan takana ja vaatii roskalintujen pelaamista. Finspanissa kalojen pelaaminen on helpompaa, koska hinnat ovat lähtökohtaisesti helpompia maksaa. Kaloilla ei ole omaa ruokinta-automaattia, josta kytätä oikeita ruokamerkkejä. Sen sijaan maksuna käytetyt käsikortit ja mätimunat ovat melko helposti kerättävissä. Finspanin suurin ongelma lieneekin sen helppous. Asioita on vähän turhan helppo saada aikaan. Peli ei herätä innostusta, eikä tarjoile onnistumisen iloa, koska kalojen pelaaminen on melko helppoa. Pelissä pärjää pitkälti lätkimällä pöytään käteen nousevia kaloja suurin piirtein järkevässä järjestyksessä. Päätöksiä kyllä on, mutta ne eivät tunnu mielekkäiltä ja merkityksellisiltä.

Toisaalta suoraviivaisempi kalojen pelaaminen vähentää ruokamerkkien metsästämisen tuomaa tuurielementtiä. Nousevathan kortit Wingspanissakin enimmäkseen sattumanvaraisesti pakasta. Tuurielementtiä hillitsee myös se, että kalakortit vaikuttaisivat parin pelin perusteella olevan siivekkäitä tovereitaan paremmin tasapainossa keskenään.

Hieman hajuton ja väritön

Finspan on lopulta melko vaisu ja mitäänsanomaton. Konsepti on kliininen ja periaatteessa ihan toimiva, mutta hauskuus puuttuu. peli ei tarjoile onnistumisen tunnetta, sillä koneisto tuntuu rakentuvan melko lailla itsestään. Voitetun pelin jälkeen en ole varma, miksi edes voitin.

Peliä mainostettiin helpompana Wingspanina. Lupaus lunastetaan hyvin, mutta tarvitaanko sellaista alkuunkaan? Winspan on sellaisenaan melko täydellinen perhepeli. Jopa visuaalisuudesta ja komponenttien tasosta on tingitty. Ihastuttavat munat ovat vaihtuneet sieluttomaan pahviin ja kaikessa epäkäytännöllisyydessään upea ruokinta-automaatti on eliminoitu kokonaan. Kaikesta huolimatta Finspan on silti kaunis peli. Siitä ei menestys jää kiinni.

Finspan yrittää olla Wingspan uusilla mausteilla. Valitettavasti maustetarjonta mukailee huippuravintolan sijaan kouluruokalan linjastoa, sillä tarjolla ei ole edes suolaa. Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin. Finspan ei ole missään nimessä kelvoton peli. Ärsytystä herättää lähinnä vanhan konseptin kunnianhimoton kierrätys. Peli vie vanhoja ideoita lähinnä huonompaan suuntaan. Lopputulos on toimiva, mutta liian kliininen.

Faktat Finspanista

Suunnittelija: David Gordon, Michael O'Connell

Julkaisija: Stonemaier Games, Lautapelit.fi (2025)

Mutkikkuus: Melko helppo ja suoraviivainen perhepeli. Muita sarjan pelejä pelanneille Finspan aukeaa nopeaasti.

Onnen vaikutus: Suurehko. Kalakortit nousevat käteen satunnaisesti nostopakasta. ”Näillä korteilla mennään”, laulaa Aarne Tenkanen. Toisaalta korttien runsas nostaminen on melko helppoa, joten mieluisien kalojen löytäminen ei ole kovin vaikeaa.

Vuorovaikutus: Muutama kortti vaikuttaa kanssapelaajiin positiivisessa mielessä. Jos jaksaa tarkkailla kanssapelaajien avoimia käsikortteja, voi kenties hyötyä hiukan.

Teema: Mekaniikat sopivat teemaan, ja kuvitus on komeaa.

Uudelleenpelattavuus: Pisteytyslaattoja riittää. Pelin peruskuvio pysyy kuitenkin melko samankaltaisena pelistä toiseen.

Saavutettavuus: Lautapelit.fi oli hämmentävän nopea suomennoksensa kanssa. Korteissa on paljon tekstiä, mutta avoimet käsikortit mahdollistavat toisten pelaajien auttamisen.

Pelaajamäärä: 1–5. Parhaimmillaan kahdestaan tai kolmistaan. Viisinpeli on aivan liian pitkä. Soolopeli vaikuttaa sääntöjen perusteella mekaaniselta kotiaskareelta viihteen sijasta.

Kesto: 45–60 min. Laatikon lupaama kesto pitää paikkansa sopivalla pelaajamäärällä. Viidestään Finspan ei kyllä mitenkään mene tuntiin; aikaa kannattaa varata pari tuntia.