Hot Streak

3… 2… 1… kisaamaan!

Hot Streak on eittämättä vuoden 2025 kohutuimpia peliuutuuksia. Ulkoasultaan räiskyvän räväkkä seurapeli on hinannut itsensä pikavauhtia oman kategoriansa kärkisijoille BoardGameGeekissä. Onko kohistu peli vain värikäs lelu vai onko näyttävässä pelissä ainesta nousta genrensä kaanoniin?

Heräteostos vailla vertaa

Hot Streakin matka kokoelmaani on oivallinen esimerkki lautapelaajan sortumisesta impulsiiviseen heräteostokseen. Kuulin tuttavien puhuvan pelistä, ja nopean BGG-vierailun jälkeen ostosormi iski valoa nopeammin. Perusteet päätökselle olivat vaikuttava ulkoasu ja pieni otanta muiden mielipiteitä. Sääntöihin en vaivautunut tutustumaan. Eihän se olisi lainkaan hauskaa.

Vasta paketin ollessa postin hoivassa aloin lukemaan tarkemmin mistä on kyse. Hirveän vähän siitä on tästä kohtaa enää hyötyä; olihan paketti jo matkalla. Toisaalta rationaalinen ajattelu on vain este hyvien pelilöytöjen tekemiselle. Päätin olla katsomatta lahjahevosen suuhun.

Hot Streak oli saapuessaan vähintäänkin erikoinen ilmestys. Olen vakuuttunut siitä, että pelilaatikon suunnittelijat eivät ole ikinä tavanneet Kallax-hyllyä, sillä pelin mitat estävät tehokkaasti tehokkaat säilytysratkaisut. Peli on samaan aikaan liian iso ja liian pieni.

Laatikon julkisivulla paistattelevat kuin näyteikkunassa neljä pelin päätähteä. Monenkirjavan maskottien joukon muodostavat sininen kala, mehevä nakkisämpylä, aavistuksen pelottava kuningatar sekä lupsakka karhu. Pelin laatikko on kokonaisuutena näyttävä ja värikkäämpi kuin myrkyllinen sammakko.

Suhteellisen painavan laatikon sisältä paljastuu kasa kortteja, vedonlyönnissä käytettäviä pahvilätkiä, läjä kortteja sekä mukavan karheaa paperirahaa, joka oli niputettu kumilenkillä, mikä saa vereni kiehumaan. Vapautinkin pikimmiten poloiset pätäkät kumilenksun ikeestä.

Ehkä eniten hämmennystä aiheuttaa pelilauta, joka rullataan esiin laatikon pohjasta. En ole aiemmin törmännyt moiseen ratkaisuun, enkä ole vielä päättänyt, mitä mieltä olen tästä systeemistä. Joka tapauksessa pelimatto on tyylikäs, ajaa asiansa hyvin, eikä ole ainakaan toistaiseksi jäänyt jumiin laatikon sisään.

Kuten arvata saattaa, pelin sääntökirja on täynnä jonninjoutavaa lorea. Jahka sääntöjen pariin päästään, esitellään ne enimmäkseen selkeästi ja tyylikkäästi. Sääntökirjan lopussa on tietysti lisää lorea, jonka lukemiseen en ole toistaiseksi investoinut aikaa.

Vedonlyöjän dilemma

Hot Streak perustuu pohjimmiltaan vedonlyöntiin. Vedonlyönnin kohteena ovat maskotit, jotka kisaavat jonkinlaisessa juoksukisassa. On syytä epäillä, että maskotit ovat syyllistyneet vakavaan työturvallisuuden rikkeeseen, sillä suoraan juokseminen ja pystyssä pysyminen tuottaa heille merkittäviä haasteita.

Maskottien liikkuminen perustuu kortteihin. Yksinkertaisimmillaan kortit liikuttavat yhtä maskottia eteenpäin yksi tai kaksi ruutua. Jos pakassa olisi pelkästään tällaisia kortteja, kisa etenisi siististi ja sulavasti. Toisaalta pelin pelaaminen olisi tylsempää kuin maalin kuivumisen katselu.

Onneksi korteissa onkin varianssia. Kortit voivat muun muassa kaataa maskotin kumoon, siirtää hänet naapurin kaistalle, tai kääntää hänet juoksemaan 180 astetta väärään suuntaan. Tällaiset kierrepallot aiheuttavat luonnollisesti kaaosta.

Maskotit voivat myös törmätä. Törmäystilanteessa liikkeessä ollut maskotti saa jatkaa matkaansa ja pysyä pystyssä. Paikallaan ollut pahaa-aavistamaton maskotti sen sijaan jyrätään kumoon. Katunut maskotti liikkuu ryömimällä, joka on äärimmäisen hidasta. Kaatumisesta voi toipua recover-kortilla, joka nostaa maskotin takaisin ylös ja myös korjaa tämän rintamasuunnan kohti maaliviivaa.

Jos kaatuneena oleva maskotti kaatuu uudestaan ollessaan maassa, tämä tulee tyrmätyksi ja tuomitaan kisan viimeiseksi, tai alimmalle vielä jäljellä olevalle sijalle.

Ennen jokaista kilpailua kaikki liikekortit sekoitetaan ja niitä nostetaan pöytään näkyville pelaajamäärän mukaan skaalautuva määrä. Korttien perusteella pelaajien pitäisi pystyä päättelemään, kenen koriin munat tulisi laittaa. Pelaajat saavat vuorojärjestyksessä lyödä vetoa maskottien puolesta valitsemalla haluamansa pahvisen vedonlyöntilipukkeen.

Jokaisella maskotilla on kolme lipuketta. Ensimmäisenä lyöneelle on tarjolla korkeimmat summat, muisssa lipukkeissa palkintosummat alenevat. Vedonlyöntilipukkeet antavat rahaa, jos maskotti sijoittuu sijoille 1, 2 tai 3. Hot Streakin maailmassa ei tunneta pistesijoja, joten nelossijat ovat täysin arvottomia.

Lipukkeen voi myös halutessaan lyödä lisäriskillä kääntämällä sen ympäri. Kääntöpuoli tarjoaa korkeamman summan ykkössijasta, mutta matalammat summat himmeämmistä mitaleista.

Maskottien puolesta lyöminen on kaiken lisäksi ilmaista. En tiedä, kuka pyörittää Hot Streakin vedonlyöntiä, mutta maksuton vedonlyönti ei vaikuta kannattavalta liiketoiminnalta.

Jokaisella kierroksella voi lyödä myös erikoisvedon. Erikoisvedon määrittää kortti, joka vaihtuu joka kierroksella. Veto on kyllä tai ei -muotoa. Kysymys voisi olla vaikka: ”Tuleeko jokin maskotti ryömimään maaliin?” tai ”Tuleeko jokin maskotti hylätyksi?”. Erikoisvedonkin kohdalla lipukkeen voi käntää riskipuolelle. Tällöin kyse on jo ihan oikeasta riskistä, sillä vedon mennessä ohi maksajaksi joutuu pelaaja itse.

Kun jokainen pelaaja on lyönyt kaksi vetoa, pakka sekoitetaan. Ennen kisan alkua jokainen pelaaja saa sujauttaa joukkoon kädestään yhden ylimääräisen liikekortin. Näillä korteilla voi olla suurikin vaikutus pelin kulkuun, ja oma käsikortisto kannattaa ottaa huomioon vetoja tehdessä. Jos kanssapelurit panostavat hulluna hodariin, jonka korttivalikoima näyttää ennakkoon vahvimmalta, olisi hirveän houkutteleva ajatus ujuttaa pakkaan kortti, joka kävelyttää hodaria taaksepäin, tai jopa kaataa poloisen nakkisämpylän rähmälleen kentän pintaan.

Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua

Kun kortit on sekoitettu, pakkaa hallinnoiva pelaaja laskee lähtölaskennan 3… 2… 1… Kyseessä ei ole pelkkä perinteinen kilpajuoksurituaali, vaan jokaisen numeron kohdalla pelaaja nostaa pakan päällimmäisen kortin ja heittää sen sivuun tekemättä sen efektiä. Näin peliin saadaan lisää satunnaisuutta, mistä ei valmiiksikaan ollut pelissä puutetta. Sen jälkeen itse kilpailu voi alkaa.

Pakasta nostetaan kortteja joiden perusteella maskotteja liikutetaan. Jos maskotti ylittää maaliviivan, se siirtyy laatikon päälle palkintokorokkeelle korkeimmalle jäljellä olevalle sijalle. Jos maskotti kävelee ulos radalta, tuloksena on tyrmäyksen tapaan hylkäys ja viimeinen sija. Jos hylkäyksiä tulee lisää, sijoittuvat maskotit aina huonoimmalle mahdolliselle sijalle. Kilpailu on täysin mekaaninen simulaatio, joka ei sisällä päätöksiä. Pelaajien tehtäväksi jääkin oman maskotin raivokas kannustaminen ja vastustajille haistattelu. Parhaimmillaan jännitys on käsin kosketeltavaa ja ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua.

Kun pakka menee läpi, se sekoitetaan uudelleen, mukaan lukien lähtölaskennan aikana sivuun nakatut kortit. Sen jälkeen tehdään uusi lähtölaskenta ja heitetään uudet kolme korttia sivuun. Temaattisesti lähtölaskenta keskellä kisaa tuntuu oudolta, mutta kun asiaa miettii, kyseessä on tietysti mainoskatko, jolla pyritään paikkaamaan epäkannattavasta vedonlyöntitoiminnasta kertyviä tappioita! Pelin teema on siis äärimmäisen vahva!

Mainoskatkon (pakan sekoittamisen) aikana pelimattoa rullataan takaosasta hieman kasaan. Pelialue pienenee battle royale -tyyliin. Tämä ratkaisu eliminoi tehokkaasti ylipitkät pelit ja varmistaa sen, että peli ylipäätään loppuu joskus. Katoavalla alueella seisovat maskotit hylätään.

Kisa päättyy kun kaikki maskotit ovat päätyneet jollekin sijalle. Sen jälkeen pelaajat palauttavat vetokuponkinsa ja lunastavat mahdolliset voittonsa. Myös mahdolliset tappiot maksetaan pankille. Sen jälkeen aletaan valmistelemaan toista kierrosta.

Elämän kohtalo

Toisella kierroksella pelaajien käsikortit täydennetään jakamalla puuttuva kortti kisapakasta. Toista ja myöhemmin kolmatta kisa varten käytetään samaa pakkaa, eikä sitä näytetä pelaajille samalla tavalla kuin ennen ensimmäistä kisaa. Tarkkoja voimasuhteita on mahdotonta tietää, koska pelaajille on jaettu yksi kortti pakasta. Lisäksi pelaajat tulevat jälleen lisäämään ennen kierroksen alkua yhden kortin kädestään pakkaan. Kun otetaan huomioon myös lähtölaskentojen aikana pois jäävät kortit, paketti on levällään kuin jokisen eväät.

Toisen kierroksen vedonlyönti toteutetaan ykköskierroksen tavoin aloituspelaajaa vaihtaen. Myös bonusveto vaihtuu. Käytössä oleva tieto on entistä niukempaa. Vinkkiä antavat edellisen kisan tulokset, sekä omat käsikortit. Myös muiden pelaajien toimista voi saada vinkkiä, mitä tulee mahdollisesti tapahtumaan: Jos joku pelaaja panostaa ahkerasti kuningattareen, hänellä saattaa kenties olla kädessä kuningattarelle suosiollinen kortti. Toisaalta toisen pelaajan peesaaminen ei ole aina kannattavaa, koska saman vedon ottaminen pienentää voittoja.

Toisen kierroksen jälkeen koittaa kolmas ja viimeinen kierros, joka tuo mukanaan lisäsäännön, tuplauksen. Pelaaja voi valita, kumman kahdesta vetokupongistaan pelaa tuplana. Tällöin yksinkertaisesti mahdolliset voitot saa kaksinkertaisena. Myös miinukset tuplaantuvat, joten bonusvetojen kanssa kannattaa olla tarkkana. Tuplaus tuo peliin säpinää, sillä se mahdollistaa suuretkin heilahtelut viimeisellä kierroksella.

Kolmannen kisan jälkeen lasketaan rahat, ja julistetaan voittaja… tai sitten ei. Ohjekirjan mielestä voittajan julistaminen on turhaa, ja sen sijaan pelaajien tulisi selvittää kohtalonsa ohjekirjan ”life outcomes” osiosta, joka listaa jokaiselle pelaajalle oman elämänkohtalon pelissä tienatun rahamäärän perusteella. Osion sepustuksissa ei ole järjen hiventäkään, tietenkään. Ainakin osion kirjoittajalla on ollut hauskaa. Loppuloruilut tulee kuitenkin aina luettua, joten kaipa kyseessä on onnistunut vitsi.

Halpaa hupia koko rahan edestä

Luettuani sääntökirjan olin varsin skeptinen pelin suhteen. Hot Streak vaikutti turhanpäiväiseltä kisasimulaattorilta, jossa tuuri on pääosassa, eikä pelaajien päätöksillä ole paljoakaan väliä. Muutamien pelien jälkeen täytyy todeta, että olin aivan oikeassa. Mutta kukapa olisi arvannut, että turhanpäiväinen kisasimulaattori olisi näin hauskaa!

Rehellisyyden nimissä peliä ei ole kyllästetty taktisilla elementeillä. Vetojen valinnassa voi tehdä huonoja päätöksiä. Riskitasojen hallinta on taktinen päätös. Enimmäkseen pelissä ei kuitenkaan pääse päätöksenteolla juhlimaan. Hot Streak onkin saanut moitteita pelillisyyden puutteesta. Taktiikka ja pelillisyys eivät kuitenkaan ole pelin keskiössä.

Jos kuitenkin tunnistat itsesi pelaajaksi, jolle koko kalenteripäivän kestävät beigeä excel-taulukkoa ulkoasultaan muistuttavat teollistuvaan Englantiin sijoittuvat työläisenasettelujyystöt ovat peliharrastuksen ydin, Hot Streak ei ehkä ole oikea valinta. Pelin vähäisiä valintoja ei voi ottaa kovin vakavasti.

Pelin pihvi onkin eittämättä itse kilpailu, vaikka sen aikana pelaajat eivät voi vaikuttaa pelin kulkuun. Peli ammentaa viihdearvonsa samasta lähteestä kuin esimerkiksi Colt Express: hauskinta on silloin kun kaikki menee aivan täysin pieleen. Maskottien kaatuilu ja absurdit tilanteen herättävät takuuvarmasti hilpeyttä oikeanlaisessa porukassa.

Hot Streakin eduksi voidaan ehdottomasti laskea sen maltillinen kesto. Peli on aina ohi puolessa tunnissa, jonka jälkeen voi vaikka sitten siirtyä niiden hardcorepelien pariin, tai sitten ottaa uuden erän! Peliä voi hyvin pelata useamman erän yhdeltä istumalta, ja näin voi hyvin tapahtua, jos pelaajat innostuvat!

Hot Streakin potentiaalien kohderyhmä on laaja. Sääntökuorma on mitätön. Säännöissä ei ole mahdottoman paljoa sisäistettävää.

Peliin mahtuu kahdeksan pelaajaa, ja peli toimii uskoakseni varsin hyvin kaikilla pelaajamäärillä. Suurimmilla pelaajamäärillä satunnaisuus kasvaa entisestään, sillä pelaajien vaikutus kisapakkaan on suurempi. Parhaimmillaan peli lienee neljällä tai viidellä pelaajalla, joskin pelaamani kolmen, ja kuuden pelaajan pelit ovat toimineet erinomaisesti.

Vedonlyöntiteemasta huolimatta sanoisin, että peli sopii leikkisän ulkoasun ja vähäisen sääntökuorman ansiosta myös nuoremmille pelaajille. Itse ainakin pelaisin tätä paljon mieluummin kuin Kimbleä ja Afrikan tähteä, ottamatta mitään pois näiltä klassikoilta.

Näyttävä ja oivaltava ulkoasu on pelin vahvuus. Maskotit ovat upeita, laatikko on värikäs ja muut komponentit toimivat. Pelimatosta voi olla montaa mieltä. Laatikkokin on hieman hankalakäyttöinen. Paperirahojen kanssa tulee olla tarkkana, sillä niillä on karhean pintansa vuoksi taipumus tarttua kiinni toisiinsa. Nämä pikkuviat voin antaa kuitenkin anteeksi, kumilenkkejä en…

Sokko-ostos osui tällä kertaa maaliin. Pienen alkukankeuden jälkeen Hot Streak todisti epäilyni vääräksi ja osoittautui kelpo peliksi. Voin ehdottomasti suositella peliä niille, jotka kaipaavat kevyttä seurapeliä hyllynsä täytteeksi. Jos tuuri ei haittaa, Hot Streak maittaa!

Faktat Hot Streakista

Suunnittelija: Jon Perry

Julkaisija: CMYK (2025)

Mutkikkuus: Säännöt eivät tuota päänvaivaa.

Onnen vaikutus: Mitätön, jos osaa lukea ajatuksia, ennustaa tulevaisuutta ja harjoittaa päässään monimutkaista todennäköisyyslaskentaa. Jos ei jostain syystä osaa, porukan Hannu Hanhi on vahvoilla.

Vuorovaikutus: Naurua, pettymyksiä, jännitystä, koko draaman kaari sähköistää koko pelipöydän tunnelman.

Teema: Maskottikisailu on hassunhauska ja omintakeinen teema.

Uudelleenpelattavuus: Peli nojaa erikoisiin ja absurdeihin tilanteisiin, jotka eivät aivan heti lopu. En osaa sanoa, kuina nopeasti peli alkaa toistamaan itseään liikaa. Ei varmaankaan ihan heti.

Saavutettavuus: Pelaamisen kannalta välttämätöntä tekstiä on hyvin vähän.

Pelaajamäärä: 2–8. Varsinaisia ongelmia ei ilmaannu millään pelaajamäärällä. Kaksinpeli on yllättävän hyvä. Parhaimmillaan peli on kuitenkin 3–6 pelaajalla.

Pituus: 20 minuuttia.