Azul: Queen’s Garden

Azul: Queen’s Garden on uusin tulokas huippusuositun ja palkitun Azulin sisarpelisarjassa. Tällä kertaa kuningas on Emmanuel I ja rakennusurakan kohteena on kuningatar Maria Aragonilaiselle lahjaksi suunniteltava kesäpuutarha.

Pöydällä on taas tuttua Azulia. Laatat ovat tällä kertaa kuusikul­maisia, ja väreissä on siirrytty puutarhaan sopivaan väripalettiin.

Viherrakentamista

Kunigattaren puutarhan perusmekaniikka on säilynyt muuttumat­tomana emopelistä. Pelaajille tulee tarjolle kokoelma eläin- ja kasvi­laattoja, joista vuorollaan saa nostaa samaa väriä, tai samaa kuviota edustavat laatat.

Hetkinen…

Tosiaankin, Queen’s Garden tuo laattapuzzleen uuden elementin. Laattojen kuuden värin lisäksi valittavana on kuusi eri symbolia. Laattoja voi valita siis joko värin tai kuvion perusteella. Joskin kahta täysin identtistä (sama väri ja kuvio) ei saa nostaa. 

Muutoin homma menee tutulla tavalla. Pelaajan vuorollaan nosta­matta jättämät laatat jäävät tarjolle pelialueelle, ja seuraavan pelaa­jan vuorolle nostetaan uudet neljä laattaa. Pelaajat nostavat laattoja kooltaan rajattuun varastoon. Varastosta laatat pelataan puutarha­pohjaan, jossa tavoitteena on muodostaa pelin lopussa pisteytettä­viä ryhmiä. Ryhmä on joko saman väristen tai kuvioisten laattojen yhtenäinen alue, jossa ei kuitenkaan saa olla identtisiä laattoja. Jo asetettuja laattoja ei tietenkään saa siirtää.

Asetettavat laatat maksetaan muilla varaston laatoilla. Maksuksi käyvät joko samanväriset tai -kuvioiset laatat, mutta taaskaan identtinen laatta ei kelpaa maksuksi. Laattojen hinta on kova, nollasta viiteen ja arvokkaimpien laattojen ryhmittely on kova urakka. Toki kalleimmat laatat tuottavat parhaat pisteet.

Puutarhassa on penkkejä, patsaita ja suihkulähteitä. Näiden ympä­röiminen on toinen rakennustavoite. Jokaisesta laatoilla ympäröi­dystä koristeesta saa palkaksi jokerilaattoja, joita voi käyttää maksa­miseen. 

Jotta homma ei menisi liian helpoksi, pelialueelle tulee tarjolle myös pahvisia laattoja, puutarhan osia. Näissä laatoissa on uusi ko­riste ja yksi valmiiksi asetettu laatta. Niitä voi nostaa myös varas­toon, ja sieltä aikanaan puutarhan aluetta laajentamaan. 

Neljä kierrosta tiukkaa laskelmointia

Peli kestää neljä kierrosta. Tämä on ihan sopiva pelin mitta, koska jo tässä ajassa puutarha muuttuu aika monimutkaiseksi hallita. Kuten yltä näkee, tässä puzzlessa on aika monta liikkuvaa osaa. Puutarhan kokoaminen on aikamoista suunnittelua ja laskemista.

Tekemistä ei helpota joka kierroksen jälkeen tapahtuva välipistey­tys, jossa huomioidaan vain tiettyjä värejä ja kuvioita. Arvokkaim­mat laatat välipisteytetään viimeisillä kierroksilla. Tämä tuottaa ylimääräistä päänvaivaa, koska kaiken huipuksi pelin lopussa varas­toon jäävät laatat tuottavat arvonsa verran miinuspisteitä. Välipis­teiden ahnehtiminen saattaakin kostautua pahasti, jos ylimääräisiä laattoja ei saa ulos varastosta.

Kuvaavaa onkin, että ensipelissä pisteitä kertyi rapiasti 50, mutta pistelaatoista löytyy laskenta-apua 240 pistettä ylittäviin saavutuk­siin. Eli tässä riittää opeteltavaa.

Nätti kokonaisuus

Queen’s Garden on Azul-sarjalle ominaista laatua. Pikkulaatat ovat paksua värikästä muovia. Niitä on vaikuttava läjä pelipöydällä. ”Piparilaatat” ovat pahvista kivoilla väreillä ja kuvilla. Pistelaskussa käytettävä ratas on hiukan hutera rakennelma. Paketista löytyy myös pahvinen torni, johon maksussa käytettävät laatat heitetään. Se on pelipöydässä näyttävän näköinen, mutta sangen epäkäytän­nöllinen ja jokseenkin tarpeeton temppu. Peliin sillä ei ole mittavaa vaikutusta.

Laatikko ja komponentit on nättejä katsella ja pelaamaan houkut­televa kokonaisuus. Väripaletti sopii puutarhateemaan. Mutta onko värien testaus jäänyt vähän kesken? Ainakin violetin kaksi sävyä ovat turhan lähellä toisiaan, mikä voi aiheuttaa harmillisia virheitä. Myös pisteradan väritys on hankalasti luettava. Jokerilaatat ovat taas tylsän harmaita muuten värikkäässä kokonaisuudessa.

Muu­toin teema on kuten muissakin sarjan peleissä: toimii kyllä ja tuo kivan vivahteen abstraktiin peliin, mutta kivat kuvat ja värit eivät tuo erityisempää lisää pelin mekaniikkaan tai luonteeseen.

Säännöt eivät ole monimutkaiset, mutta melkoisen monimutkai­sesti selitetyt. Yksinkertainen perussääntö on kirjoitettu muotoon, jonka lukeminen vaatii keskittymistä. Myös laattojen hinnoittelu on tehty hankalan kautta. Pikkujuttuja, mutta tuovat turhaa moni­mutkaisuutta pelin opetteluun tai opettamiseen.

Pelaajien välinen vuorovaikutus on pientä. Puzzle on sen verran vaativa, että ainakaan alkuun ei kapasiteetti riitä toisten pelaajien seuraamiseen tai ainakaan pelin kampittamiseen. Väistämättä kui­tenkin vastustaja vie ne laatat, joita juuri itse tarvitsee, joten jonkin verran hyväntahtoista sanailua pelipöydän ääressä syntyy. 

Tarvitseeko kokoelma vielä uutta Azulia?

Riippuu kokoelmasta sekä pelaajista. Jos alkuperäinen Azul tuntuu läpipelatulta tai jo helpolta, tuo Queen’s Garden pelimekaniikkaan uutta kierrettä ja tuntuu mukavan haastavalta. Jos hyllystä löytyy jo monimutkaisempi sarjan peli, uutuudenviehätys voi olla heikompi.

Symbolien tuominen laskelmaan mukaan vie peliä haastavamman loogisen askartelun suuntaan. Laattojen asettelua, yhdistelmiä ja ryhmiä saa ihan tosissaan miettiä. Tämä siirtää Queen’s Gardenin leppoisten perhepelien ulkopuolelle. Sinällään mekaniikka on help­po ja peliin pääsee aika helpolla mukaan. Symbolit tuovat peliin uuden ulottuvuuden, ja pelissä pärjääminen vaatii aika hyvää suun­nittelutaitoa ja hahmotuskykyä. 

Queen’s Gardenissa on oma viehätyksensä ja onnistumisen iloa on helppo löytää ahkeroinnin jälkeen. Mikäs sen mukavampaa mitta­van urakan jälkeen, kun onnistunut kalliiden laattojen ryhmä kii­dättää nappulaa pisteradalla.

Meille sarjan välipelit ovat vähemmän tuttuja ja arviointi niitä vas­taan on hiukan vaikeaa.  Monimutkaisuudessaan tämä asettautunee hyvin Azul: Summer Pavilionin ja Azul: Stained Glass of Sintran rinnal­le. Queen’s Garden muistuttaa hyvin paljon muun muassa Calicoa, jossa myös haetaan kuusikulmaisista laatoista värin ja kuvioiden yh­distelyä. Azuliin verrattuna Queen’s Garden toimii ja kiinnostaa vasta­kin. Pituudeltaan se on sangen sopiva nopeaksi välipeliksi, jopa fil­leriksi. Se toimii myös hyvin kaksinpelinä. 

Faktat Azul: Queen’s Gardenista

Suunnittelija: Michael Kiesling

Julkaisija: Plan B Games (2021)

Mutkikkuus: Säännöt ovat yksinkertaiset, mutta peli vaatii loogista hahmotuskykyä. 

Onnen vaikutus: Laattojen tuleminen tarjolla on tietysti sattu­man­varaista, mutta laattojen valikoiman hyödyntäminen vaatii taitoa.

Vuorovaikutus: Vähäinen. Toisen pelaajan peliin voi hiukan vaikuttaa nostamillaan laatoilla.

Teema: Puutarhan suunnittelu -teema on kepeä eikä kuvitusta enempää vaikuta itse pelaamiseen.

Uudelleenpelattavuus: Queen’s Garden kestää pelikertoja, kunhan vain sen tarjoama puzzle itsessään jaksaa viehättää. 

Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole tekstejä. Pohjoismaisessa painoksessa säännöt suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi.

Pelaajamäärä: 1–4.

Pituus: 45–60 minuuttia.