Kategoriat
Peliarvostelut

Bloodborne: The Card Game

Suositun videopelin korttipelikäännös on Eric M. Langin käsialaa, eli laadukas onnenkoetuspeli. Paljonko sillä on tekemistä videopelin kanssa muuten kuin taiteen osalta on eri juttu.

Bloodborne: The Card Game on uudehko Eric M. Langin peli ja pohjautuu kuuluisaan Bloodborne-videopeliin.

Aina kun peli käännetään muusta formaatista lautapelimuotoon, on riskinä, että pelin varsinainen tunnelma ei välity tai mekaniikat on tehty puolivillaisesti. Onnistutaanko tällä kertaa?

Pelin kulku

Bloodborne: The Card GameAlussa kukin pelaaja saa käteensä viisi aloituskorttia. Kolme näistä on hyökkäyskortteja, yksi mahdollistaa aseen vaihtamisen ja viides kortti päästää pelaajan hahmon lepäämään kierrosten aikana.

Pelin alussa rakennetaan vastustajien pakka sekä valitaan varsinainen pääpahis ja laitetaan näkyville pelaajille tarkoitetut päivityskortit. Kierroksen alussa paljastetaan sillä kierroksella kohdattava vastustaja. Lähes jokaisella vastustajalla on joku erikoiskyky, jolla ohjataan pelaajia valitsemaan tietynlaisia kortteja. Esimerkiksi yhdellä vastustajista ampuma-aseet tekevät vain yhden pisteen vahinkoa tai toisella vastustajalla vahingon estäminen tai vähentäminen ei onnistu korttiefektejä käyttämällä.

Kun vastustaja on näkyvillä, kukin pelaajista valitsee yhden kortin kädestään pelattavaksi sillä kierroksella. Kortit paljastetaan yhtä aikaa. Jos jokin korteista antaa mahdollisuuden hyökätä heti, katsotaan nämä efektit ensin. Tämän jälkeen hirviö hyökkää hahmojen kimppuun. Hirviöt käyttävät yhtä kolmesta erilaisesta nopasta. Vihreän hyökkäykset ovat heikkoja ja eivät todennäköisesti aiheuta suurta haittaa, keltaisen kanssa täytyy jo miettiä hieman. Punainen noppa saattaa tappaa yhdellä kierroksella.

Kun vahingot on määritetty kaikille hahmoille, on pelaajien vuoro. Hahmot aiheuttavat kortissa olevan veripisaramäärän verran vahinkoa hirviölle, huomioiden korttitekstin mahdolliset vaikutukset hyökkäyksen voimaan. Jokainen pelaaja saa aiheutetun vahingon verran verta, joka laitetaan pelilaudalle. Jos hirviö kuolee, saa kuoloniskun antanut pelaaja myös voitonmerkkejä kortissa olevat määrät.

Tämän jälkeen siirrytään vaiheeseen, jossa “Metsästäjän Uni”-kortin pelanneet pelaajat parantuvat täysiin kestopisteisiin, saavat yhden päivityskortin ja laittavat aiemmista taisteluista saadun veren pankkiin. Pankissa oleva veri ei poistu, kun kuolo korjaa ja se lasketaan myös lopussa voittopisteisiin voitonmerkkien lisäksi. Lisäksi pelaaja nostaa käteensä aikaisemmin pöytään pelatut kortit.

Peliä jatketaan näin, kunnes hirviöt ja pääpahis on tapettu.

Bloodbornen kortteja
Kuvitus on synkkää ja rujoa, aivan kuten videopelissäkin. Kuva: CMON

Tuuria paljon

Pelissä on paljon tuuria mukana. Periaatteessa pahimmillaan kuolo korjaa täysissä kestopisteissä olevan pelaajan yhdellä nopan heitolla. Päivityksenä saatavien aseiden ominaisuudet ja vahingot myös vaihtelevat  ja vaikuttavat pelin kulkuun merkittävästi. Yksi kortti esimerkiksi estää kaiken sillä kierroksella saadun vahingon, yksi aseista antaa kuoliniskussa ylimääräisen voitonmerkin ja yksi antaa vahinkoa myös muille pelaajille.

Lisäksi hirviöiden paljastumisjärjestyksellä on merkitystä. Pahimmillaan ensimmäiset kolme hirviötä ovat pomoja, ja kun pelissä pomot eivät muiden hirviöiden tapaan pakene ensimmäisen kierroksen jälkeen, aloittelevat metsästäjät ovat tiukan paikan edessä. Toisaalta loppupakka onkin sitten hivenen helpompi.

Pelissä on vahva onnenkoetustunnelma. Joskus tekee mieli antaa viholliselle kuolinisku, eikä pelata parantavaa “metsästäjän uni”-korttia, koska silloin saisi voiton merkin. Toki tällöin ottaa riskin, että seuraava vihulainen lyökin hengiltä ja menettää kaiken veren, jota ei ole pankkiin ehtinyt tallettaa. Mukana on myös paljon muiden pelaajien toimien arvioimista ja tarkkailua sen osalta, mitä muut pelaajat ovat jo pöytään aiemmilla kierroksilla pelanneet.

Pelin taide on hyvin videopeliä mukailevaa ja toimii kohtuullisen hyvin. Toki taide on melko mustanharmaata, niin kuin se on videopelissäkin. Pelattavuudessa ei ole moitittavaa ja yksinkertaiset mekaniikat sopivat peliin hyvin. Pelissä on myöskin jonkin verran mahdollista vaikuttaa muiden pelaajien menestymiseen omilla korttivalinnoilla, sekä nakertamalla muiden kestopisteitä siinä määrin, että nämä joutuvat joko lepäämään kierroksen ajaksi tai vastaavasti ottamaan riskin äkkikuolemasta.

Bloodborne on kevyt peli, joka sopii hyvin myös uusille pelaajille. Sen säännöt oppii muutamassa minuutissa, se on myöskin sopivan lyhyt ja intensiivinen. Kierrokset menevät nopeasti ja odottelua ei tule nimeksikään.

Peliin on ilmoitettu jo tulevan lisäosakin, odottelenkin sitä mielenkiinnolla, sillä pelissä on paljon potentiaalia.

Bossit
Bloodbornen pomot ovat leppoisia kavereita. Kuva: CMON

Faktat Bloodborne: The Card Gamesta

Suunnittelija

Julkaisija: CMON Limited (2016)

Mutkikkuus: Pelin säännöt ovat yksinkertaiset ja sen opettaa nopeasti.

Onnen vaikutus: Tuuria on mukana. Käden ja riskin hallinta kuitenkin pääasiassa.

Vuorovaikutus: Vähän.

Teema: Kauhuteema toimii ja miellyttää varmasti videopelien ystäviä.

Uudelleenpelattavuus: Hyvä.

Kieliriippuvuus: Englanninkielinen. Korteissa on hieman tekstiä.

Pelaajamäärä: 3–5

Pituus: 30–45 minuuttia

Tilaa Lautapelioppaan uutiskirje

Suoraan sähköpostiisi toimitettavassa uutiskirjeessä on Lautapelioppaan uutiskatsaus ja muuta ajankohtaista tietoa Lautapelioppaan toiminnasta.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *