Kategoriat
Peliarvostelut

Murano – Valon mestarit

1200-luvulla Venetsian lasintekijät muuttivat Muranon saarelle. Muranon lasimestareista tuli kuuluisia, Euroopan parhaita lasintekijöitä. Murano-lautapelissä pelaajat pääsevät lasimestarien saappaisiin.


Murano on yksinkertaisen tyylikäs paketti, joka vie pelaajat lasitaiteilijoiden maailmaan. Pelaajien tavoitteena on valmistaa sarja lasisia taide-esineitä ja myydä ne voittaakseen kilpailijansa. Kuulostaa helpolta, mutta valitettavasti muutkin pelaajat kilpailevat samoista tarpeista. Kilpailu liiroista on tiukkaa ja teosten valmistelu vaatii suunnitelmallista resurssien keräystä.

Murano tuntuu istuvan samassa sarjassa muiden käsityöläis­taidepelien kanssa. Sagrada ja Azul tulevat helposti mieleen. Muranolla onkin samankaltainen kuin nämä pelit; kyseessä on pohjimmiltaan abstrakti pelimekaniikka, jota on kevyesti teemoitettu luovaksi taiteiluksi.

Muranon kansi

Lasitaiteilijat kilpasilla

Pelaajan mielikuvissa astutaan taiteilijan saappaisiin ja ajatus lasitaiteilusta on kiehtova. Pelin ulkoasu ja komponentit tukevat mielikuvaa. Peli on ulkoasultaan ilmava ja esteettinen. Korttien kuvitus nojaa rohkeasti veistosten esittelyyn ilman krumeluureja. Lasiset resurssinapit ovat värikkäitä ja eri muotoisia. Pelin tyyli ja tunnelma on moderni, skandinaavisen vaalea, joka sopii tunnelmaan.

Murano osoittautuu aika perusmallin resurssienkeruuksi. Pelaajat keräävät teoksiin tarvitsemiaan lasipaloja ja käyttävät näitä teosten valmistamiseen. Kullakin pelaajalla on kuusi teosta tilausjonossa, ja se, joka kerää valmistuneiden teosten myynnistä eniten liiroja, voittaa.

No, ihan näin suoraviivainen kisa ei kuitenkaan ole. Liiroja tarvitsee myös pelin aikana teosten valmistumista tehostaviin toimintoihin, lasivalikoiman manipulointiin ja ostoihin. Lisäksi, pelin alussa jaettavat teokset on valmistettava järjestyksessä, ellei käytä rahaa jonon järjestelyyn. Liiroille on siis pelin aikana paljon käyttöä, ja pelaaja, joka vauhdittaa rahalla kovasti tuotantoaan, saattaa huomata kassan myyntituottojen huvenneen häviöön, kun peli päättyy.

Saatavilla olevia resursseja hallitaan pääsosin pyörivän kehän avulla, joka kootaan näppärästi pelilaatikon päälle. Se onkin pelipöydässä näyttävän oloinen keskuselementti. Sen liikkeet ja pyörittäminen määrää mitä resursseja pelaaja vuorollaan saa. Apuna ovat myös torit, joilla olevia lasipaloja voi ostaa.

Kehän liikkeiden ennakointi ja suunnittelu on merkittävä osa taktiikkaa. Se on myös ainoa tapa vaikuttaa vastustajan peliin, vaikkakin siinä taktikointi ei maksa paljon vaivaa. Koska kisa on tiukka, on paljon tehokkaampaa keskittyä omaan tekemiseen kuin vastustajan kampittamiseen. Kehä tuo kuitenkin peliin mukavan juonteen, ja sen liikkeiden taitava ennakointi on tehokas tie menestykseen.

Muranon veistoskortteja ja pelaajan varastolauta
Kuva: Tiina ja Esa

Helppo ja kepeä peli

Peli vaikuttaa yllättävän helpolta ja Murano osoittautuukin aika kepeäksi peliksi. Mekaniikassa tuntuukin olevan jonkinlainen balanssin puute. Lasinpaloja on aina kohtuullisen helposti tarjolla. Myös veistospakan fiksattu järjestys vaikuttaa ensialkuun hankalalta rastilta, mutta loppujen lopuksi pakan järjestely on suhteellisen edullinen ja kannattava toiminto. Siihen käytetyt liirat maksavat itsensä nopeasti takaisin. Pakan järjestely antaa useimmiten mahdollisuuden valita teoksen, johon materiaalit on jo valmiina. 

Valmistuneet veistokset antavat aputoimintoja, jotka avittavat seuraavien teosten valmistumista. Aputoimintojen avulla resurssien keruu on tehokasta ja onnistuneella ketjutuksella seuraavat teokset onkin helppoja saada valmiiksi, mikä taas avaa lisää aputoimintoja. Jos onnistuu valmistamaan useamman teoksen yhdellä vuorolla, siitä saatava palkkio keikauttaa loppupelin sangen helpoksi. 

Murano istuu hyvin perhepelien kategoriaan, siinä pärjää hyvin nuorempikin pelaaja. Helppous tekee pelistä toki helposti omaksuttavan ja helpon pöydätä vähemmänkin pelanneelle porukalle. Kokeneemmalle peliporukalle pelin haaste pakkaa käydä kuitenkin heppoiseksi. Silloin peli muuttuukin tiukaksi kilpa­juoksuksi, jossa virheliikkeisiin ei juuri ole varaa. Pelin lopussa piste-erot ovat usein pieniä. Jos tiukka kisailu pelityylinä miellyttää, peli sopii hyvin peli-illan nopeaksi filleriksi.

Pelin uudelleenpeluuarvo jää kuitenkin mietityttämään. Satunnaiseen pelailuun teospakan paksuus ja pöydättäessä arvottavat lisätoiminnot varmasti riittävät tuomaan sopivaa vaihtelua. Mekaniikka kuitenkin ohjaa peliä hiukan ennalta arvattavasti, ja usein pelattuna pelikertoihin tulee varmasti paljon toistoa. Niille, jotka hakevat peleissä vaihtuvia haasteita ja taktiikoiden uudelleenoppimista, Murano on nopeasti pelattu loppuun. Jos taas pelin tuo satunnaisiin peli-iltoihin vaihtuvassa porukassa, siitä riittää varmasti iloa pidemmäksikin aikaa. 

Muranon pelilauta  ja kortteja
Pelilaudan pyörivä kehä kertoo, millaista lasia pelaaja vuorollaan saa. Kehää pyörittelemällä voi vaikuttaa tienesteihinsä. Kuva: Tiina ja Esa

Faktat Muranosta

Suunnittelijat: ,

Julkaisija: Matagot (2021), Lautapelit.fi (2022)

Mutkikkuus: Yksinkertainen ja helppo opettaa vähemmän pelanneellekin porukalle.

Onnen vaikutus: Tuurin osuus on pienehkö. Ainoastaan pelin alussa tehtäväksi tulevat taide-esineet valikoituvat sattuman­varaisesti. Resurssien keruu perustuu vahvasti suunnitteluun ja ennakointiin.

Vuorovaikutus: Resurssien valinta perustuu kehään, jota pelaajat manipuloivat. Muuta vuorovaikutusta pelaajien välillä ei ole.

Teema: Teema istuu hyvin komponentteihin ja kuvitukseen. Teemalla ei kuitenkaan ole isoa yhteyttä pelimekaniikkaan.

Uudelleenpelattavuus: Kohtalainen. Peli on nopea ja helppo tapaus, joka on helppo pöydätä uudelleen tai filleriksi. Pelikerroissa on kuitenkin toistoa ja pelit kulkevat suht samalla kaavalla. Erikoistoimintojen valikoima antaa pientä vaihtelua. 

Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–4

Pituus: 30 min

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *