Hyvästä ideasta julkaistuksi peliksi
15.12.2009 - Mikko Saari
Olet saanut loistavan peli-idean — onneksi olkoon! Haluaisit tietysti saada pelisi julkaistua, mutta miten ihmeessä se tapahtuu? Oikoteitä onneen ei ole, mutta lukemalla tämän artikkelin opit välttämään tavallisimmat virheet, joihin aloittelevat pelisuunnittelijat syyllistyvät. Näin voit parantaa mahdollisuuksiasi saada pelisi julkaistua tuntuvasti.
Tutustu peleihin
Tiesitkö, että maailmassa on kymmeniä tuhansia lautapelejä? Jos aikaisempi pelikokemuksesi on linjaa Monopoli, Afrikan tähti, Kimble ja Trivial Pursuit, on korkea aika päivittää lautapelitietämystäsi! Jos ei tunne nykyaikaisia pelejä, on vaikeaa tehdä lautapeliä, joka pärjää vertailussa uusille peleille.
Tutustu siis uutuuksiin! Käy läpi ainakin sellaiset uudet hittipelit kuin Carcassonne, Catanin uudisasukkaat, Menolippu, Puerto Rico ja Dominion — Valtakunta. Voit saada aivan uusia ideoita!
Huomaa myös, että maailmaan mahtuu loppujen lopuksi rajallisesti ideoita. On hyvin mahdollista, että joku muu on tehnyt jo jotain samankaltaista. Paras paikka tutustua olemassa oleviin peleihin on kymmeniä tuhansia pelejä luetteloiva BoardGameGeek. Sen selaileminen voi olla hitusen haastavaa kokemattomalle, mutta Geekiä penkomalla voit löytää pelejä samasta aiheesta kuin oma pelisi.
Idea ei yksin riitä
Kuva: Cayusa / Flickr
Monet aloittelevat pelisuunnittelijat yliarvostavat ideoitaan. Tämä näkyy siinä, että ideaa vartioidaan mustasukkaisesti, eikä sitä missään nimessä kerrota kenellekään. Saatetaan harkita jopa patentointia.
Väärin! Kukaan ei halua varastaa ideaasi, ei ainakaan pelifirma. Hyviä ideoita nimittäin riittää aivan valtavasti. Niitä keksii jokainen, joka pelaa tarpeeksi lautapelejä. Olennaista on se, miten siitä hyvästä ideasta hiotaan toimiva peli. Se on paljon vaikeampi vaihe. Voit siis huoletta kertoa ideastasi muille. Patentoiminen on useimmissa tapauksissa rahan ja ajan hukkaa.
Pelifirma ei siis halua pelkkää ideaa, vaan lähes valmiin pelin. Ideoita riittää, eikä julkaisijoilla ole aikaa kehittää niistä toimivia pelejä. Jotta pelisi julkaistaisiin, sinun on hiottava se siis valmiiksi. Viimeisen päälle valmis sen ei tarvitse olla, varsinkaan ulkoiselta toteutukseltaan, mutta mitä valmiimpi peli on, sen varmempaa on sen saaminen julkaistuksi.
Testaa, testaa ja testaa!
Kaikista yleisin ja vakavin virhe aloittelevilla pelisuunnittelijoilla on testauksen unohtaminen. Peliä pitää pelata paljon, kymmeniä tai satoja kertoja. Jos et itse jaksa pelata peliä niin paljon, miten kukaan muukaan jaksaisi? Muista kokeilla rikkoa peliäsi tahallaan kokeilemalla mitä oudoimpia strategioita. Eihän peli edellytä toimiakseen pelaajilta juuri tietynlaista tapaa pelata?
Varmin tapa mokata peli on unohtaa sokkotestaus. Sokkotesti tarkoittaa sitä, että peliä pelaa sellainen porukka, joka ei ole nähnyt sitä koskaan aikaisemmin. Suunnittelija ei saa olla mukana! Pelaajien on selvittävä pelistä yksin, pelkästään sääntökirja apunaan. Sokkotestin onnistuminen edellyttää siis, että sääntökirjasi on luettava, kattava ja ristiriidaton — nämä ovatkin tärkeitä vaatimuksia julkaistulle pelille. Järjestä siis ainakin muutama kierros sokkotestejä siten, että korjaat sääntökirjaa testien välillä.
Sääntökirjan hiominen on sikälikin tärkeää, että usein pelin julkaisua harkitseva taho haluaa tutustua peliin nimenomaan lukemalla sen säännöt.
Hae apua ja tukea
Yksinään ei kannata kyhjöttää, vaan peli-ideasta kannattaa keskustella muiden pelisuunnittelua harrastavien kanssa. Pelisuunnittelusta puhutaan esimerkiksi Lautapeliseuran foorumilla ja englanniksi Board Game Designers Forumilla. Erilaiset pelisuunnittelukilpailut kuten Lautapeliseuran toisinaan järjestämät suunnitelukilpailut tai arvostettu Hippodicen suunnittelukilpailu ovat myös oivallinen tapa testauttaa pelinsä tasoa ja saada palautetta.
Pelkästään se, että joku lukee pelin säännöt, voi paljastaa pelistäsi jonkun vian tai puutteen, jota et itse keksinyt. Jos mieltäsi askarruttaa jonkun yksityiskohdan toteutus, eri foorumeilta saat ideoita, miten asian voisi toteuttaa. Erilaisilta suunnittelijafoorumeilta, myös Lautapeliseuran foorumilta, löydät lisäksi kokeneita suunnittelijoita, jotka ovat julkaisseet pelejä ja osaavat siten neuvoa julkaisuvaiheen yksityiskohdissa.
Apua pyytäessään kannattaa muistaa hyvät tavat ja sopivan nöyrä suhtautuminen oman peli-idean erinomaisuuteen. Jos suhtautuu jokaiseen vastaantulijaan mahdollisena idearosvona eikä suostu näyttämään pelinsä sääntöjä kenellekään, kukaan ei auta ja lopputulos on todennäköisesti floppi. Jos suhtautuu asiaan avoimemmin, saa apua ja tuloksena on takuuvarmasti parempi peli, joka mahdollisesti jopa julkaistaan.
Hienoa, että on tällaisia artikkeleita! Tämä auttaa aloittelevaa pelintekijää tosi paljon.
Tietääkö kukaan, että olisko tällaisia artikkeleita lisää?
juu juu…. hyviä neuvoja mutta sen tasoisia että se mikä noista pitää paikkansa ja mikä ei…. kuuluu asioihin jotka pelintekijän tulee tietää jo lukemattakin tuota viestien listaa… Itse lähettelin televisioon lukemattomia käsiksiä..mistä kerrottiin ettei köytetä ja on huono ei kelpaa jne jne… No Reposen käsikirjoittamina minä ne itse myöhemmin lähes poikkeuksitta aina näin televisiossa. Samoin erään tutun piirrokset eivät kelvanneet marimekolle tässä viimeisen vuoden aikana.. Nyt ne on toisissa nimissä hieman muunneltuna parhaillaan tuotannossa. Kun julkaisin lautapelin, pelkkä suunnittelu vei kokonaisen vuoden ja sitten koeryhmä pelasi sitä puolivuotta, jonka jälkeen itse satoja kertoja taskulaskimen kanssa. sitten painatin 500 kpl koe-erän joka meni kaupaksi yllättäen…ihmettelin itsekin sillä olin alun alkaen tarkoittanut pelin keikkailuni ja muun toimintani yrityslahjaksi ja mainokseksi. Kaiken kaikkiaan tarjosin valmista peliä muutamalle alan “laadukkaalle” firmalle sillä seurauksella että ne odotuttivat vain turhan takia ilman aiettakaan ns. julkaista vaikka oli kyseessä toimiva ja hauska peli. Saivatpahan vain kilpailijan pysymään pois aktiivitilasta puoleksi vuodeksi. Kun homma selvisi koetin saada pelin lautapelikilpailuun… Huomasin että kilpailusta oli tehty niin kallis osallistumismaksun suuruudella että ns yksityiset kilpilijat oli saatu sillä tavalla pois isojen toimijoiden jaloista häiritsemästä. Suurin osa maassamme tehdyistä lautapeleistä on suoria käännöksiä ulkomaisista peleistä ja ne tehdään poikkeuksetta kokonaan kiinasa alipalkatulla työväellä. Vain kokoaminen tapahtuu suomessa. Jos joku yrittää Suomessa keksiä jotakin omaa se pyritään vain masentamaan ja latistamaan isoisten tieltä pois. Maasta puuttu pelin kehittelijöitä tukeva innostava ja kannustava taho kokonaan. Ulkomaalaiseeen markkinointitukeen pohjautuva globaali kauppa on tappanut kaiken…MUTTA MUTTA…. Älkää välittäkö siitä. Yrittäkää ja kehittäkää ja tehkää iso työ niin lopussa se työ palkitaan. Kehittäkää ensin rauhassa valmiiksi asti ja tehkää kaikki yksityiskohdat…m laatikon ukoasu ja kaikki grafiikka kympin arvoiseksi ja sitten painakaa, suunnitelkaa itse kokoaminen jonkun pakkauskurssin käyneen merkonomin kanssa. ja tehkää itse. Jos keksitte hyvän pelin niin siinä on teille elin ikäinen työpaikka kun kierrätte suomea myymässä peliänne. Omaani olen myynyt jo yli 5000 kappaletta yksin. Enää ei yksikåään pelitalo omista niin suurta summaa rahaa että pelini möisin “julkaistavaksi” Pelini nimi on -ILE JOKISEN KAPAKKAKIERROS- Tehkää tämä juttu perässä vaan kyllä markkinoille mahtuu vaikka isot toimijat ovat ovat tien pelintekijöiltä poikki koettaneet laittaakin… mm. siten että arpakuutioita on ollut tosi vaikea saada aina… mutta yhteis hankinta esim suoraan ulkomailta voisi olla yksi vaihtoehto… VAstaan kysymyksiinkin jos on mielessä ja tai murheisiin…. Peli….Oma peli on iso iso ISO työ mutta onnistuu jos ette anna missään kohtaa periksi… ainakaan silloin kun luotettava firma haukku sen. numeroni 045 1356542
Mites Ile tuo pelisi? Nettisivuillasi ei ole siitä juurikaan tietoa, mutta kuvan perusteella se näyttää aika suoralta Monopoli-kopiolta. Onko näin?
Ile, jos olet tuolla ulosannilla tarjonnut ideoitasi, en ihmettele jos eivät ole kelvanneet. Jos itse saisin tällaisen tekstin luettavakseni, hylkäisin sen välittömästi – silläkin uhalla että heittäisin hyvän idean romukoppaan.
Periaatteessa kaikki pelit ovat kopioita monopolista jos se tekee kopion että siinä heitetään nopalla sekä edetään silmämäärän oikeuttama määrä ruutuja. Pelissäni on baareja joita kierretään kunnes rahat loppuu tai pääsee sairaseläkkeelle. Lisää rahaa saa työttömyyskorvauksina ja sosiaalietuuksina mm. toimeentulotukena ja ruokakasseina jne jne … Toisinaan perään voi lähteä haastemieskin. Jos se saa kiinni voi pelisi loppua siihen mikäli rahatilanteesi on huono. joskus on roskalava palanut että menetät kämppäsi..No silloin seurakunta kustantaa uudet tarralenkkarit ja tikkitakin.
Pelissä voi joutua maksakokeeseen tai oikeuteen. Putkaan joutuu monesta syystä ja vartiointiliikkeltäkin tulee selkäsauna. Raveissa käydään, aikaa tapetaan ja sairaseläkettä odotellaan.
Olen yksin myynyt peliäni viisi tuhatta kappaletta.
Ja jos nyt jollakulla on hyvä idea peliksi. Ei muuta kuin tarttukaa rohkeasti toimeen vaan …kannatan ehdotomasti sen viemistä omaehtoisesti lopputuotteeseen saakka ja alkaa myymään…kunhan peluuttaa sitä ensin koe-porukalla niin huolella että kaikki virheet ja pukit sieltä poistuu. Peliini livahti kaiken jälkeen yksi kirjoitusvirhe vaikka ensimmäistä sen versiota tehtiin yli vuosi. Sanon kaikille innostuneille.. Tehkää tehkää ja vielä kerran tehkää. Älkää masentuko haukkumisista. Ne yleensä arvostelee ja haukkuu, jotka eivät ole yhtäkään peliä edes yrittäneet tehdä.
Se että kirjoitanko tällaisiin keskustelupalstoihin oikein vai väärin on samantekevää.. sillä säveltämääni musiikkia on julkaistu karaokelevyillä jne ..olen kirjoittanut viisi kokoillan näytelmää kaksi teevee-sarjaa muutama sata laulutekstiä ja aivan viimeksi kirjan…romaanin eikä mitään päiväkirjaa tai runoteelmästä. Nyt on toinen puolivälissä.. joten Se siitä. En minä arvostele kenenkään ammatti taitoa vasemmalla kädellä kirjoiteltujen keskustelujen perusteella. mutta kai haukkumalla saa jämerän olon itselleen. Tuo toinen kommentti oli asiallinen kun tämä henkilö kysyi onko kopio, aivan kohteliaasti. hänelle vastasin. Sinänsä vaikeaa on ajatella miten monta lautapeliä on maailmassa silloin ollut kun monopolin kehittäjä ensimmäisen köyhyyden vuoksi teki lapsilleen itse. ja toisen tutuille näiden nähtyä lasten pelin. sittemmin lisää pelejä kysyttiin ja loppu onkin peli historiaa. Minun keksintöni oli siirtää tämän päivän suomi pelin muotoon.. On sossua, kelaa, diakonityötä, putkaa, oikeuslaitosta, poliisia, lipuntarkastajaa, kunnanlääkäriä, palokuntaa, seurakuntaa, kaljabaaria että silmissä vilisee mutta kukaan muu ei tee tässä pelissä töitä kuin tarjoilijat ja portsarit… Monopoli taas oli Amerikka ja siinä rikastuttiin se on se pieni ero.. hyvää ja iloista joulua kaikille. Hankkikaa jostakin pelini niin voitte saattohoitovaiheessa kertoa tulevalle perikunnallenne että ette sittenkään eläneet turhaan.
Ile: En tunne töitäsi, joten loin mielikuvani ainoasta kontaktista, eli ensimmäisestä kirjoittamastasi viestistä tässä aiheessa. Kuten toinenkin viestisi, se on erittäin vaikealukuinen ja ilmeisesti tarkoituksella provosoiva ja omakehuinen.
En näe, että omassa viestissäni oli mitään epäasiallista. Jos tosissasi halusit herättää asiallista keskustelua, olisit kirjoittanut oikealla kädellä hutaisematta. Niin varmaan olet tehnytkin kirjallisissa töissäsi.
Miksi kirjottaa, jos se on samantekevää? Aliarvioit sillä muut kirjoittajat ja lukijat ja teet itsesi naurunalaiseksi.
Mitä tulee pelin hankkimiseen, sitä tuskin teen, koska kuvailemasi pelin teema (ja mekaniikat) kuulostaa epäkiinnostavalta lautapelaajan näkökulmasta. Tosin se on vain oma mielipiteeni enkä yhtään epäile, ettenkö silti sopivassa tilanteessa siitäkin pitäisi.
Erittäin hyvä artikkeli.
Mutta mitä tulee ketjussa esitettyn ajatukseen siitä että kaikki nopalla etenmistä määräävät pelit olisivat Monopolin kopioita suorastaan huutaa oikaisua. Tässä muutamia tietämiäni esimerkkejä jotka eivät todellakaan ole Monopolin kopioita (kahden ensimmäisen pelin suhteen ennemminkin päinvastoin):
- Senet (tai Senat), maailman vanhimpana pidetty egyptiläinen lautapeli
- Backgammon, vanha erittäin paljon taitoa vaativa peli
- Suomi-ralli, peli 70-luvulta, jossa kierreltiin ympäri Suomea
- Afrikan tähti, (tämä ei tarvinne lisäselityksiä :)
- Maaali!, yksinkertainen futispeli
Ja sitten muutama vähän tutumpi
- Kimble
- Trivial Pursuit
- Käärmeet ja tikapuut
Lopulta Monopolin kaltaisia pelejä ei enää nykyään (onneksi) tehdä paitsi ehkä lastenpeleiksi tai sitten niiden yhtiöiden toimesta jotka eivät vielä(kään) ole huomanneet lautapelien kehittyneen aivan uudelle tasolle.
Mainittakoon vielä lopuksi että myös Uusi Finanssi -pelistä on tehty jonkinlainen kopio, jossa ideana on seikkaila Matti Nykäsenä. Allekirjoittanut omistaa signeeratun version kyseistä pelistä. Älkää kysykö että miksi. :)