Exit: The Game

Exit: The Game

Pakohuoneet ovat viime aikojen trendi-ilmiö, joka näkyy kaikkialla. Myös lautapelit ovat saaneet osansa pakohuoneita jäljittelevistä peleistä. Lautapelissä ei tietenkään olla suljettuna huoneeseen (paitsi vapaaehtoisesti), eivätkä ongelmat perustu laitteisiin tai piilotettuihin esineisiin; skaala on vähän pienimuotoisempi. Niin on toisaalta sitten hintakin ja pelaaminen on muutenkin vaivattomampaa.

Monista tarjokkaista suosituin on Inka ja Markus Brandin Exit: The Game -sarja, joka on tätä kirjoittaessani jo yksitoistaosainen. Exitin aseman pakohuonepelien huipulla sinetöi Kennerspiel des Jahres -palkinnon voitto 2017. Raati pääsi taas yllättämään: aivan tiukimpien määritelmien mukaan Exitit eivät oikeastaan ole edes pelejä, vaan puzzleja. Puzzlen erottaa pelistä se, että puzzlella on yksi oikea ratkaisu, eikä puzzlessa voi epäonnistua.

Exitissä kello käy ja pelaajien suoritus arvioidaan käytetyn ajan ja otettujen vihjeiden perusteella, mutta varsinaisesti peliä ei voi hävitä. Selvästi siis yhteistyöpuzzle, mutta vähät semantiikasta: mielenkiintoinen tapaus Exit: The Game joka tapauksessa on.

Lautapelit.fi on julkaissut Exit-pelejä suomeksi. Suomennoksiin en ole tutustunut, joten en osaa sanoa, kuinka hyvin ne on tehty, mutta on hienoa, että pakohuonepelejä saadaan suomeksikin.

Ongelmanratkaisua porukalla

Exit: The Gamen logoPelit koostuvat korttipakasta, mysteerilehtisestä ja pyöriteltävästä pyörästä. Tehtävien ratkaisut ovat kolmen symbolin yhdistelmiä. Kun ratkaisua haluaa kokeilla, etsitään pyörän reunalta ratkaistavan pulman tunnus ja pyöritellään ratkaisusymbolit pyörän kolmelta kehältä kohdalleen. Tuloksena pyörän ikkunasta näkyy numero.

Seuraavaksi pakasta etsitään kortti, jossa on tämä numero. Jos vastaus oli väärin, kortti ilmoittaa, että pieleen meni. Oikeassa vastauksessa kortissa on valikoima paikkoja, jotka vastaavat numeroita, ja pelaajien on tiedettävä, missä paikassa tehtävä oli. Kun tietää tehtävän oikean vastauksen ja sen, missä tehtävän on nähnyt, saa lopullisen ratkaisukortin numeron. Tästä kortista löytyy sitten ohjeet, mitä pulmakortteja saa seuraavaksi kaivella esille.

Pulmakorteissa on sitten tehtäviä ja ohjeita. Mysteerilehtisessä on paitsi skenaarion alkuselostus, myös materiaalia. Näitä eri menetelmiä sitten yhdistellään. Voi olla, että joku kortti antaa vihjeen lehtisessä olevaan tehtävään, jonka saa ratkaistua, mutta ratkaisulla ei vielä tee mitään, koska ei tiedä, mihin pulmasymboliin se liittyy tai jos tietääkin, ei ole vielä nähnyt kuvaa, joka kertoisi, missä tämä pulma on.

Jokaiseen pulmaan on myös vihjeitä, joita voi tarvittaessa katsella. Käytetyistä vihjeistä rokotetaan suoritusta arvioitaessa.

The Pharaoh's Tombin sisältö
The Pharaoh’s Tombin osia. Vihkosesta löytyy tehtäviä. Korttipakoista löytyy tehtäviä (punaiset Riddle Cardit), vihjeitä (vihreät Help Cardit) ja ratkaisuja (siniset Answer Cardit). Kolmitasoisella pyöritettävällä kiekolla tarkistetaan tehtävien ratkaisut. Vihreä ja punainen tikku – no, niiden tarkoitus selviää pelatessa. Kuva: Kosmos

Kertakäyttöinen peli

Exitit on tarkoitettu kertakäyttöisiksi. Kun pulma on kerran ratkaistu, siitä ei tietysti ole mitään iloa samoille pelaajille, mutta lisäksi pelin pelaaminen helpoimmalla tavalla tuottaa palasina olevan pelin – joidenkin pulmien ratkaisemista auttaa esimerkiksi korttien leikkeleminen, ja mysteerilehtinenkin voi olla mukavampaa pistää irtosivuiksi, jotta useampi pelaaja voi tarkastella eri tehtäviä yhtä aikaa.

Peli on myös mahdollista pelata siten, että se on käyttökelpoisessa kunnossa jälkeenpäinkin, mutta se vaatii vähän ylimääräistä vaivannäköä. Kopiokone auttaa, tai joku tabletti, jolla voi ottaa kuvia korteista ja piirrellä sitten kuviin. Lopputuloksesta välittävä porukka saa huomata, että paremman ajan saa, kun pistää pelin suosiolla päreiksi edetessään. Pelien osat ovat myös lähes kokonaan paperia ja pahvia, eli hyvin kierrätettävissä, selvästi osien laatuun ei ole panostettu ihan yhtä paljon kuin kestävämpään käyttöön tarkoitetuissa peleissä.

Tämä on vähän ristiriitainen juttu. Sinänsä hinta ei ole suurensuuri ongelma: Saksassa nämä maksavat noin 13 euroa, Suomessa hinta on 18 euron tuntumassa, eli ei paha sekään. Muihin peleihin verrattuna kyllä, mutta vertaisin ennemmin pakohuoneisiin: siinä missä Exit maksaa alle 10 euroa pelaajalta, ainakin Tampereen pakohuoneiden hinnat ovat 25–40 euroa pelaajaa kohden.

Toisaalta näkisin mieluummin vähän kestävämmän pelin, jonka voisi pistää kiertoon seuraavalle porukalle, toisaalta tämä antaa vapauksia luovalle puzzlejen suunnittelulle. Mutta ei tätä näin ole pakko tehdä, toinen suosittu pakohuonepeli Unlock! on täysin tuhoamisvapaa – mutta se taas käyttää mobiilisovellusta, jonka pitkäikäisyys on toinen kysymysmerkki. Deckscape-pelit hoitavat homman kierrätyskelpoisesti ilman sovelluksia, mutta ovat toisaalta muuten vähän köykäisempiä.

The Abandoned Cabinin osat
The Abandoned Cabinin osat muistuttavat paljon The Pharaoh’s Tombin osia: samat kortit, sama tuttu ratkaisupyörä vain vähän erinäköisenä. Kuva: Kosmos

Faaraon hauta (The Pharaoh’s Tomb)

The Pharaoh’s Tomb oli ensikokemukseni pakohuonepeleistä. Porukalla pelattuna peli tuli halvaksi, maksoin omana osuutenani viitosen. Viiden hengen porukka oli toisaalta ehkä vähän iso. Pelaisin jatkossa kolmella tai neljällä. Vaikeusaste tuntui varsin sopivalta, yksi tehtävistä pisti vähän miettimään ja käytimme siihen yhden vihjeen, josta ei lopulta ollut hyötyä, vaan keksimme ratkaisun ihan itse. Peli vaati mukavasti laatikon ulkopuolista ajattelua ja puzzleissa oli useampikin mukavaa oivallusta vaativa kohta.

Hyviä ahaa-elämyksiä oli tarjolla, eikä ratkaisu ollut aina kovin ilmeinen, mutta yhdistelemällä sopivasti eri osia se aina löytyi. Ongelma on mukavan rajallinen: käytössä on kaikki, mitä laatikosta löytyy, mutta ei mitään muuta. Vaikeusastetta on tietysti vaikea arvioida, itse kullekin erilaiset asiat ovat vaikeita, mutta The Pharaoh’s Tomb toimi kyllä meille.

Uudemmat Exit-pelit on jaettu valmiiksi eri vaikeusasteisiin, joten etukäteen voi vähän arvioida, haluaako helppoa vai haastavampaa. Suomennosten myötä nämä ensimmäisetkin ovat saaneet vaikeusasteet: tämä on 4/5.

Salainen laboratorio (The Secret Lab)

The Secret Lab oli myös mainio, ehkä hivenen Faaraon hautaa vaativampi. Tässä pelissä – kuten muissakin sarjan osissa – tökki hieman vihjeiden formaatti: ensimmäinen vihje kertoo vain vaadittavat kortit ja oli siten joka kerta täysin turha. Seuraava vihje voi olla hämärä tai hyödyllinen, ja sitten tulee suoraan vastaus.

Pari ongelmaa vaati vihjeiden käyttöä, mutta ne ratkesivat sitten vihjeen avulla, kun sai kiinni ongelmanlaatijan ajatuksesta. Salaisen laboratorion teema toimi mukavasti, mutta vaikeusasteeltaan peli on alkukolmikon kiperin. Salaisella laboratoriolla on sama 4/5-luokitus kuin Faaraon haudalla.

Hylätty mökki (The Abandoned Cabin)

Pelaajat vetäytyvät hylättyyn mökkiin yöksi suojaan, mutta aamulla ovessa on yhdistelmälukko ja ikkunat on tukittu. Kuinka päästä pihalle? Tämä on oikein hyvä aloituspeli Exiteihin tutustumiseen, ongelmat ovat pääasiassa mukavan selkeitä ja loogisia. Helppoudesta huolimatta onnistumisen elämyksiä riittää, paketissa oli muutama oikein mukavan ahaa-elämyksen tarjoava pulma.

Hylätyn mökin vaikeusaste on 3/5.

The Forgotten Island

Vielä suomentamattomista peleistä The Forgotten Island sijoittuu autiolle saarelle, kevyellä merirosvoteemalla. Saarelta pääsee pakoon veneellä, sellainen on näppärästi tarjolla, mutta kas, veneessä on numerolukko.

Tämä peli eteni enimmäkseen melko reippaasti, mutta parissa tehtävässä piti tarttua vihjeisiin. Osa tehtävistä vaati vähän kehittyneempää askartelua. Vaikeusasteeksi on lätkäisty 3/5, mikä on mielestäni oikeansuuntainen.

The Polar Station

Napa-asemalle sijoittuva The Polar Station tarjoaa hyytävää tunnelmaa. Alkuun tämä vaikutti todella helpolta ja suoraviivaiselta, mutta eipä siinä lopulta kovin kauaa mennyt ennen kuin oltiin vihjepakkaa penkomassa ideoiden toivossa. Niin paljon ei oma ajatus koskaan kulje ongelmanlaatijan kanssa samalla aaltopituudella.

Tämänkin pelin vaikeusaste on 3/5.

The Forbidden Castle

Kielletty linna alkaa jo mennä metatasolle, sen verran se kommentoi sarjan muita pelejä. Tästä boksista löytyi sekalainen valikoima melko haastaviakin ongelmia, mutta myös yksi Exit-pelien parhaista pulmista (Half an Arthur). Viimeisen tehtävän ratkaisu oli sen verran sumea, että vihjeitä piti lukea ratkaisuun asti, vaikka ymmärsin täysin, miten ongelma pitäisi ratkaista. Siinä kohtaa olisi pulmanlaatija saanut tehdä hieman skarpimpaa työtä.

Linnan vaikeusaste on 4/5 ja se tuntuu kyllä selvästi The Polar Stationia tai The Forgotten Islandia vaikeammalta.

Dead Man on the Orient Express

Idän pikajunassa on tapahtunut murha ja kokenut dekkari Achilles Pussot on sen ratkaissut – mutta Pussotkin on kadonnut, joten on pelaajien tehtävä selvittää, kuka on rikoksen takana ja mitä Pussotille on tapahtunut. Pelaajat penkovat yksi kerrallaan avautuvia junanvaunuja vihjeiden perässä.

Tämä on mielestäni tähän asti paras Exit. Pulmat olivat herkullisia ja asetelma hyvä. Lisäksi pelissä oli pulmanratkaisun lisäksi murhamysteeri, joka piti myös ratkaista. Pelin voi läpäistä, vaikka murhamysteeri jäisi selvittämättä, se on ikäänkuin bonuskirsikkana kakun päällä. Kaikin puolin todella herkullinen paketti.

Pelin vaikeusaste on 4/5. Se ei tuntunut erityisen vaikealta, koska saimme peliin hyvän flown aikaiseksi, vihjeitä ei juuri tarvittu ja pulmat olivat loogisia, mutta kokemus varmasti auttoi. En suosittelisi tätä ihan ensimmäiseksi Exitiksi, mutta jos kokemusta on, tätä ei pidä ohittaa.

The Sunken Treasure

Santa Maria -alus upposi aikaa sitten Karibian vesille, mutta nyt on aika etsiä uponnut aarre. Laivan hylky kyllä löytyy, mutta yllätys yllätys aarre on muutamankin lukon ja mutkan takana.

The Sunken Treasuren vaikeusasteeksi on lätkäisty 2/5 ja se totta tosiaan tuntui ylivoimaisesti helpoimmalta tähän asti pelaamistani Exiteistä. Tehtävä oli maalissa 40 minuutissa kahden vihjeen avulla. Osasyy oli siinä, ettei vihkosta saanutkaan selailla kaikessa rauhassa, vaan peli eteni selkeämmin vaihe kerrallaan kuin Exiteissä yleensä. Vähemmän tarvitsi siis pähkäillä sitä, missä järjestyksessä tehtävät pitää suorittaa. Itse tehtävät olivat kyllä mukavia ja varsin edustavia.

On siis helppo todeta, että The Sunken Treasure on todella hyvä paikka aloittaa Exit-peleihin tutustuminen. Suosittelen tätä lämpimästi ensimmäiseksi Exitiksi, jos suomenkielisyys ei ole kriteerinä.

The Sinister Mansion

Karmiva kartano on ensimmäinen Exit, joka ei ole yksin Inka ja Markus Brandin tekemä, vaan suunnittelijakrediitit on saanut myös sarjan idean keksijä Ralph Querfurth. Brandit ovat luopumassa sarjasta, joten jatkoa tulee sitten muilta tekijöiltä, olisiko sitten Querfurth jatkossakin tekemässä. Odotamme mielenkiinnolla.

Vaikeusasteena on 3/5, eikä tämä kovin vaikealta tuntunutkaan. Aivan The Sunken Treasuren tasoisesti helppo tämä ei ollut, loppuajaksi kellotettiin aika lailla tasan tunti, mutta parilla vihjeellä selvittiin. Vain yksi pulma tuotti vihjeen tasoisia vaikeuksia.

Loppufiilis jäi oikein positiiviseksi, tämä oli mainio jos hivenen tavanomainen sarjansa edustaja. Jälleen kerran mukana oli muutama oikein nokkela pulma, joista irtosi niitä mukavia ahaa-elämyksiä, joita Exit-peleistä haen.

Yhteenvetoa

Kannattaako näihin sitten rahojaan sijoittaa? Jos nauttii puzzlenratkonnasta porukalla niin mikä ettei: kyllä tästä tunnin verran ihan kelpo viihdettä saa. Säästäväinen näkee vaivaa ja kopioi mysteerivihkon ja tarvittavat kortit ja myy pelin eteenpäin jälkikäteen, jolloin lystille jää hintaa vain muutama euro. Jos ajatus kertakäyttöpelistä ei ärsytä, kertakäyttöisenäkään hinta ei ole kovin paha, jos sen jakaa porukan kesken. Hyvä idea on esimerkiksi ottaa Exit-pelejä matkalle mukaan: niitä ei sitten tarvitse paluumatkalla tuoda enää mukanaan.

Liian isoa porukkaa ei kuitenkaan kannata olla, vähemmän on tässä selvästi parempi, koska isommalla pelaajamäärällä ongelmanratkontaa on yksittäiselle pelaajalle tarjolla vähemmän. Yksinään pelattuna hinta käy sen verran kalliiksi, että puzzlenhimoinen saa parempaa vastinetta rahoilleen tietokonepeleistä, kuten vaikkapa The Witnessistä, jota pelailee alle 40 eurolla hyvinkin 20–30 tuntia.

Secret Labin osia
The Secret Labin osatkin noudattavat samaa kaavaa: pyörä, kortteja, taustatietoa ja joku omaperäinen härveli. Kuva: Kosmos

Faktat Exit: The Gamesta

Suunnittelijat: , ,

Julkaisija: Kosmos (2016–), Lautapelit.fi (2018–)

Mutkikkuus: Pelin toimintamekaniikka on yksinkertainen, mutta ensimmäisellä kerralla voi alkuun olla vähän ihmeissään. Kun on yhden pelannut, pääsee seuraavissa alkuun helposti. Ongelmien vaikeustaso on sitten eri juttu.

Onnen vaikutus: Ei ole: ongelmat on pystyttävä ratkomaan, jotta pääsee eteenpäin.

Vuorovaikutus: Ongelmien ratkaiseminen vaatii yhdessä miettimistä.

Teema: Teema toimivat ihan säällisesti, mutta vahvempaa tarinaa haluaville Escape the Room toimii runsaamman tarinansa kanssa paremmin.

Uudelleenpelattavuus: Kukin peli on kirjaimellisesti kertakäyttöinen, jos ei näe lisävaivaa pelin säilyttämiseksi pelikuntoisena.

Kieliriippuvuus: Englantia on syytä osata. Osa tehtävistä ei vaadi kielitaitoa, mutta niissäkin voi olla ohjeita, joiden ymmärtäminen edellyttää kielen ymmärtämistä.

Pelaajamäärä: 1–6, teoriassa rajaton. Yksinpelinä tuntuu minusta aika hölmöltä hommalta ja hintakin on aika kova, isommalla joukolla taas tekemistä ei riitä kaikille. Itse nauttisin näistä varmaankin eniten yhden tai kahden kaverin kanssa pähkäiltyinä, jollekin toiselle isompi ryhmä on parasta viihdettä.

Pituus: 60–90 minuuttia.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Exit: The Game

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:46
Aito keskiarvo:3.50
Tasoitettu keskiarvo:3.44
  • 0: 1
  • 1: 0
  • 2: 0
  • 3: 19
  • 4: 25
  • 5: 1

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Osta Löydä lautapelit -kirja

2 thoughts on “Exit: The Game”

  1. Onko tietoa, että onko näitä myöhempiä tarkoitus suomentaa ja mikä mahtaa olla tahtotila niiden suhteen eli että onko odotettavissa lähiaikoina nopealla aikataululla vai hitaasti tai epävarmasti?

  2. Jani, tästä täytyisi kysellä Lautapelit.fi:n suunnasta. Minulla ei ole tietoa, mutta en ole kyllä itse jäänyt odottelemaan, vaan olen pelannut sitä tahtia, miten näitä on englanniksi tullut Suomeen saataville.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.