Kategoriat
Peliarvostelut
Kestosuosikki – yli 10 vuotta suosiossaKESTO- SUOSIKKI

Ticket to Ride

Huippusuosittu Ticket to Ride on yksinkertainen koko perheen junapeli, jossa kerätään kortteja ja rakennellaan niiden avulla junareittejä Yhdysvaltojen kartalle.

Ticket to Ride on osoittautunut todelliseksi menestyspeliksi ja -pelisarjaksi. Peli on edelleen suunnittelija Alan R. Moonin ja julkaisija Days of Wonderin kruununjalokivi ja sarjan pelejä on myyty jo yli kymmenen miljoonaa kappaletta.

Myös ilmestyessään Ticket to Ridea suitsutettiin ja se keräsi kaikki suurimmat palkinnot, muun muassa Spiel des Jahresin ja As d’Orin. Peli voitti myös Vuoden peli -palkinnon vuonna 2005.

Lautapelit.fi julkaisi pelin suomeksi vuonna 2004 nimellä Menolippu. Pelin jakeluoikeudet Suomessa siirtyivät myöhemmin Asmodeelle ja siinä yhteydessä pelin nimeksi vaihtui alkuperäinen Ticket to Ride. Se on sääli, alkuperäinen suomennos kun oli erittäin osuva.

Ticket to Riden kansikuva

Rataa rakentamaan

Pelin tarkoitus on rakentaa junaratoja pitkin Yhdysvaltojen karttaa. Samalla pitäisi myös toteuttaa omissa matkalipuissa näkyviä reittejä. Jos reitti onnistuu, saa kortissa näkyvän pistemäärään, epä­onnistuessaan menettää saman pistemäärän.

Jotta matkalippu onnistuu, pitää pelaajan rakentaa yhtenäinen reitti lipussa nähtävien kahden kaupungin välille. Tämä tehdään ratapätkä kerrallaan ja jokaiselle välietapille tarvitaan sopiva korttisetti. Esimerkiksi radan New Yorkista Washingtoniin tekee kahdella mustalla tai oranssilla junakortilla, mutta Seattlesta Helenaan vaaditaan kuusi keltaista korttia.

Peli eteneekin pääosin niin, että ensin pelaajat nostelevat junakortteja ja keräävät sopivia värisarjoja kunnes lopulta rakentavat niitä kartalle. Muuta ei Ticket to Ridessa omalla vuorolla tehdäkään, mitä nyt välillä nostellaan uusia matkalippuja. Tämän yksinkertaisen perusrakenteen vuoksi vuorot pysyvät jouhevina ja pelin opettaminen on helppoa.

Junia laudan reiteillä ja reitti Kansas Citystä Houstoniin valmiina.
Punainen pelaaja sai matkalippunsa valmiiksi ja sai siitä viisi pistettä. Kuva: Sampsa Ritvanen

Mainio perhepeli

Ticket to Ride on jännittävä peli. Jatkuvasti joutuu puntaroimaan, milloin ratoja rakentaisi. Sopivien korttien kerääminen houkuttaa ja omia suunnitelmia ei halua paljastaa liian aikaisin. Jos kuitenkin odottaa liian pitkään, joku saattaa rakentaa juuri sen itselle tärkeim­män reitin ja radan joutuu vetämään mutkien kautta. Kesken pelin voi jopa huomata, ettei omia matkalippuja voi toteuttaa, koska kaupunkiin vievät tiet ovat jo tukossa.

Pelissä on siis jonkun verran tahatonta (ja ilkeiden pelaajien kesken myös tahallista) estelyä. Peliä voi kuitenkin pelata hyvillä mielin vähän leppoisammin ja pyrkiä väistelemään toisia pelaajia, jolloin vuoro­vaikutusta on vähemmän. Tämän vuoksi Ticket to Ride on myös erin­omainen perhepeli jopa kouluikäisten kanssa pelattavaksi. Sitä pienempien kanssa voi aloitella vaikka pelin lastenpeli- tai mini­versioiden parista (katso arvion lopusta).

Peli toimii eri pelaajamäärillä, mutta antaa hyvin erilaisen kokemuksen. Kaksin- ja kolminpeli on nopea tapaus, mutta Yhdysvaltojen kartta on aika suuri ja kilpailu reiteistä vähäistä. Pienemmille pelaajamäärille suosittelen mieluummin jotain pienempää lisäkarttaa (katso alempana). Viisinpeli taas on hyvin tiukka kokemus ja reitit ryövätään hetkessä. Viidestään peli saattaa myös venyä hieman liikaa, sillä se vie rivakassa­kin porukassa noin 15–20 minuuttia pelaajaa kohden.

Ticket to Ride on klassikko ja ihan perustellusti – peli herättää hyvällä tavalla tunteita, ratojen rakentaminen on konkreettisen selkeää ja säännöt voi opettaa melkein kenelle tahansa. Peli sopiikin hyvin ensimmäiseksi kosketukseksi modernien lautapelien maailmaan.

Lähikuva pelilaudan reiteistä
Kartalla on sekä tietyn värisiä rataosuuksia, mutta myös harmaita reittejä, joihin käy mitkä tahansa samanväriset kortit. Kuva: Sampsa Ritvanen

Lisäosat

Ticket to Ride on laajentunut vuosien varrella muutamalla lisäosalla. Näistä ensimmäinen oli Mystery Train, joka lisää muutamia uusia matkalippuja. Osa korteista on aika erikoisia ja koko kymmenen kortin lisäosaa jaettiin lähinnä promootiona pelin ilmestymisen aikaan. Nykyään sen voi tulostaa Days of Wonderin sivuilta ilmaiseksi.

Ticket to Ride: USA 1910 on peruspelin tunnetuin lisäosa ja se tuo mukanaan isommat värikortit sekä aimo annoksen uusia matkalippuja. Jos peliin on hurahtanut ja matkaliput oppii ulkoa, tätä lisäosaa kannattaa harkita.

Ticket to Ride: The Dice Expansion korvasi kortit nopilla ja Ticket to Ride: Alvin & Dexter toi kartalle kaksi monsteria vaikeuttamaan ratojen rakentamista. Näistä olen päässyt testaamaan jälkimmäistä, eikä se kovin hääppöinen kokemus ollut. Lukemani perusteella noppalisäri on vähän samaa kastia. Nämä lisäosat eivät oikein saaneet tuulta alleen ja niiden hankkiminen onkin nykyään hankalaa.

Ticket to Ride -sarjan pelejä voi laajentaa myös uusien karttojen avulla ja pelisarjaan on ilmestynyt roppakaupalla erilaisia lisäkarttoja. Näistä ainakin kolmeen ensimmäiseen voi tutustua lisäkarttoihin keskittyvästä arvostelusta.

Uusia junakortteja tarjolla pelilaudan vieressä
Uusia junakortteja voi vuorollaan nostaa joko esillä olevista korteista tai sokkona pakan päältä. Kuva: Sampsa Ritvanen

Sisarpelit

Eniten Ticket to Ride -tuoteperhe on laajentunut sisarpelien suuntaan eli peleihin, jotka eivät tarvitse toimiakseen alkuperäistä peliä. Ne sisältävät siis omat junat, kortit ja muut pelitarvikkeet.

Ticket to Ride: Europe (alunperin Menolippu Eurooppa) on näistä tunnetuin. Peli tuo mukanaan tunnelit, lautat sekä asemat. Tämä on suomalaiselle tutun kartan vuoksi helppo suositella ensimmäiseksi Ticket to Ride -peliksi. Se on säännöiltään himpan hankalampi, mutta myös vähän peruspeliä armollisempi.

Ticket to Ride: Nordic Countries (alunperin Menolippu Pohjoismaat) on kartta kahdelle tai kolmelle pelaajalle. Pohjoismaiden kartta on paras tapa pelata, jos pelaajia on vakituisesti kaksi tai kolme.

Ticket to Ride: Northern Lights on uusi Pohjoismaihin sijoittuva peli, jossa pelaajamäärä on 2–5. Säännöiltään se on lähempänä peruspeliä kuin Nordic Countries ja Europe, mukana ei ole tunneleita tai asemia.

Ticket to Ride: The Card Game (alunperin Menolippu Korttipeli) on nimensä mukaisesti junapelin korttipeliversio. Korttipeli keskittyy pelisarjan korttienkeräyspuoleen ja lisää mukaan vahvan muistielementin. Tämäkin alkaa olla vaikeasti saatavilla.

Ticket to Ride: Märklin on enemmän peliharrastajille suunnattu versio, jossa on omalaatuinen matkustajamekanismi. Myöhemmin Märklinistä julkaistiin uusioversio Ticket to Ride: Germany, mutta peleillä on myös omat eronsa.

Ticket to Ride: Rails & Sails on järeä paketti, jossa rakennetaan samaan aikaan sekä juna- että laivareittejä. Kyseessä on ehkä vähän liiankin mahtipontinen versio, joka sopii parhaiten harrastajille.

Ticket to Ride: 10th Anniversary on oikein pramea versio pelistä. Hienot junavaunut, mahtavankokoinen lauta ja vakiona mukaan leivottu USA 1910 -lisäosa tekevät pelistä loistavan lahjahankinnan Ticket to Ride -fanille. Tai tekisivät, mikäli pelistä ei olisi tehty rajattua painosta. Nykyisin käytettyjen kappaleiden hinnat huitelevat useissa sadoissa euroissa.

Pelisarja on laajentunut myös miniversioihin, jotka pakkaavat junapelikokemuksen vartin mittaiseen pakettiin. Tähän sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä pelit Ticket to Ride: New York, Ticket to Ride: London ja Ticket to Ride: Amsterdam. Nämä sopivat nopeisiin pelisessioihin sekä pelihetkiin lasten kanssa.

Ticket to Ride: First Journey on sitten vielä miniversioitakin nuoremmille lapsille suunnattu kokemus. Viisi-kuusivuotiaan kanssa tästä on hyvä aloittaa, sillä näissä versioissa ei tarvita lukutaitoa, peliaika on maltil­linen ja sääntöjä on karsittu lapsille sopiviksi. Tästä voi tarvittaessa sitten siirtyä kohti sarjan isompia pelejä. Lisähuomiona Euroopassa myytävä First Journey sisältää Euroopan kartan, Yhdys­valloissa taas paikallisen kartan.

Ticket to Ride Legacy: Legends of the West on pelin legacy-versio, jota ovat Alan Moonin lisäksi olleet tekemässä legacy-mestarit Rob Daviau ja Matt Leacock. Kahdentoista pelin aikana pienimuotoisena Yhdysvaltojen itärannikolta alkava peli laajenee kohti länttä uusien sääntöjen ja komponenttien avulla.

Ticket to Ride on saatavilla sekä Steamissa, että iOS– että Android -laitteille ja peliin voi sieltä ostaa erikseen melkein kaikki pelisarjaan julkaistut kartat. Uusien karttojen kokeilu digitaalisesti onkin edukasta ja helppoa.

Valikoima junakortteja, päällimmäisenä monivärinen veturikortti.
Junakortit kaikissa väreissä. Veturit ovat pelissä jokereita. Kuva: Sampsa Ritvanen

Opi pelin säännöt

Faktat Ticket to Ridestä

Suunnittelija:

Julkaisija: Days of Wonder (2002), Lautapelit.fi (2004)

Mutkikkuus: Peli on säännöiltään suoraviivainen ja helppo opettaa ja oppia. Se sopii mainiosti myös kokemattomille lautapelaajille ja lasten kanssa pelattavaksi.

Onnen vaikutus: Taitavin pelaaja voittaa, mutta sattumallakin on osansa, esimerkiksi matkalippu- ja junakorttien nostamisessa.

Vuorovaikutus: Laudalla on rajallisesti reittejä. Peliä voi pelata ahkerasti toisia blokkaillen tai rauhanomaisemmin, mutta silloinkin päätyy yleensä estämään muiden menestystä vahingossa.

Teema: Pelillä on täysin höpö taustatarina, jota kukaan tuskin edes muistaa, joten sinänsä teemalla ei ole suurempaa merkitystä. Eri maihin sijoittuvat kartat ovat kuitenkin hauskaa vaihtelua.

Uudelleenpelattavuus: Pelillä on faninsa, jotka ovat pelanneet sitä tuhansia ja tuhansia kertoja. Ei siihen siis ihan heti kyllästy, ja lisäosia riittää tuomaan vaihtelua, jos sellaista kaipaa.

Kieliriippuvuus: Vain säännöissä on tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–5. Kaksin- ja kolminpeli on peruspelin kartalla vähän laimeaa. Jos pelaa paljon pienemmillä pelaajamäärillä, kannattaa hankkia Pohjoismaiden tai Sveitsin kartta.

Pituus: Noin 15–20 minuuttia pelaajaa kohden

Tilaa Lautapelioppaan uutiskirje

Suoraan sähköpostiisi toimitettavassa uutiskirjeessä on Lautapelioppaan uutiskatsaus ja muuta ajankohtaista tietoa Lautapelioppaan toiminnasta.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Sampsa Ritvanen

Innokas lautapelaaja ja luokanopettaja Oulusta. Kammoaa pitkiä, useita tunteja kestäviä harrastajapelejä. Pitää erityisesti hieman raskaammista perhepeleistä ja testailee mielellään uusia lastenpelejä.

27 vastausta aiheeseen “Ticket to Ride”

Voiko menolippu pelissä nostaa käännetystä paksta ensin kortin ja sitten ottaa viidestä avoinna olevasta veturin?

Tarkennuksena msaaren kommenttiin, jos veturi tulee piilopakasta tällöin saa ottaa vielä toisenkin kortin, mutta ei avoinna olevaa veturia silloinkaan.

Vihdoinkin tuli pelattua tätä, ollut jo jonkin aikaa hyllyssä mutta muut pelit ovat vieneet huomion. Hyvä peli, ja kuten arvostelussa todetaankin, sopii hyvin porttipeliksi uusille lautapelaajille. Kaveri on ihmetellyt, miksi laitan rahaa niin paljon näihin peleihin. Pari erää Menolippua vakuutti, nyt kaverikin ajatteli lähteä pelikauppaan!

Porttipelinä Menolippu on kieltämättä aivan omaa luokkaansa, itsellänikin se oli yksi ensimmäisistä “oikeista” lautapeleistä. Tuo linkki Suomen karttaan on muuten rikki (ylläpitäjille vinkki) ;)

Linkki suomen karttaan johtaa sivuille, joilta ei enää löydy mitään. Saisiko fileet suoraan linkin taakse, vai onko sulla niitä enää tallessa?

Löysin kirpputorilta tämän version pelistä ja olen vilkuillut kaupassa erilaisia versioita aina välillä, mutten osannut päättää, että minkä haluaisin. Tämä vaikutti ensimmäisen testikerran jälkeen paremmalta kuin aikaisempi junapelini TransEuropa ja vähän tekisi mieli hankkia joku muukin versio pelistä.

@Velma

En ole Menolipun ekspertti, mutta ainakin BGG:ssä suositeltiin Aasiaa ja Intiaa ensimmäisiksi lisäosiksi. Aasia on hyvä valinta etenkin silloin, jos peliporukka on iso. Intia taas toimii hyvin 3-4 pelaajalla.

Molemmat vaativat siis peruspelin omistamista, mutta sehän sinulta ilmeisesti jo löytyykin. ;)

@Velma

Aivan ensimmäiseksi hankkisin perusmenolipun kaveriksi 1912-lisäosan, joka pitää sisällään reilunpuoleisen läjän uusia matkalippuja. Nämä lisäävät peruspelin vetovoimaa entisestään ja pelikertojen karttuessa uudelleenpeluuarvo kasvaa. Tämän jälkeen en itse ole löytänyt lisäosista aivan samaa tenhoa. Jos pelaat enimmäkseen 2-3 hengen pelejä, niin erillisistä lisäosista suosittelisin Intiaa, koska sen mukana tulee (tietääkseni edelleen) Sveitsi, jonka itse rankkaan laajennuksista parhaaksi. Kolmen kärkeen mahtuu myös Menolippu Eurooppa, jota pelaan pääasiassa ilman asemasääntöä.

Hopsista. USA 1910-lisäkorttipakkaa tarkoitin tuolle perusmenolipulle.

Hei, kiitos vinkeistä. Mulla on siis toi Amerikka nyt, vaikka Eurooppa oli alun perin suunnitelmissa hankkia. Luultavasti nyt lähtee hankintaan siis Intia, tarkoitus olis jatkossakin pelata pienellä porukalla.

Pienellä porukalla toimii myös pohjoismaat versio pelistä joka tosin enää saatavilla englannin kielisenä painoksena.

Minkä kokoinen tuosta Suomen kartasta pitäisi tulostaa? Neljä A3-kokoista sivua vai?

Tarkoitatko ettei kartan kuvasta tule tarpeeksi laadukas jos sen tulostaa niin isoksi? Jos tulostaa A2-kokoon niin mahtuuko junanvaunut silti hyvin omille paikoilleen kartalle?

Niin – en kyllä tiedä, miten käytännössä homma toimii, kun en ole itse tuota tulostanut. En osaa tuosta junanvaunujen sopivuudesta sanoa mitään.

Kannattaa ensin tulostaa A4 papereilla yksi lohko mustavalkoisena, siitä näkee miten vaunut sopii ja sit jos haluaa muuttaa kokoa, niin skaalaa väritulostetta tarpeen mukaan. Jos mustavalkoisessa A4 on aivan liian pieni, niin oikea koko on 4xA3.

Menolipun pelilaudassa on kohtia, joissa kaupunkeja yhdistää kaksi junaraidetta vierekkäin. Ohjeen mukaan kumman vain raiteen saa rakentaa. Joissain kohtaa näitä on useampi peräkkäin (esim. ensin Portland-San Francisco ja sitten San Francisco-Los Angeles). Jos juna kulkee ensin Portlandista San Franciscoon oikeaa raidetta, voiko sen jälkeen jatkaa San Franciscosta Los Anglesiin vasenta raidetta pitkin?

Hei! Osaako kukaan kertoa intia versiosta selleisen seikan että jos rakentaa matkalipun useamoaan kertaan, niinpisteytetäänkö lopuksi matkalippu myös useampaan kertaan mandalabonusten lisäksi? Eli siis jos mulla on esim. 8 pisteen arvoinen menolippu, jonka rakennan 3:n kertaan, niin saanko lipuksi 24 pistettä + mandalabonuksen? Kiitos jos joku osaa vastata ?

Juulia, ymmärsin tämän näin, että tiketin saa vain kerran, ja lisäksi mandalabonuksen, jos reitin rakentaa toisen kerran. Kolmannesta yhteydestä ei saa enää lisähyötyä.

Englanniksi säännöissä on näin: “Any Ticket whose 2 Destination Cities are linked via at least 2 distinct continuous paths of its owner’s plastic trains qualifies for a Grand Tour bonus. These 2 paths may intersect, but cannot share trains.”

Eli tuota katsotaan tikettikohtaisesti ja jos tiketin kaupungit yhdistyvät vähintään kahdella eri reitillä, tiketti lasketaan bonusta varten. Reittien määrällä ei siis ole merkitystä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *