Calçada

Calçadassa rakennat kauniita kuvioita portugalilaisten jalkakäytävien inspiroimana. Erikoisista mekaniikoista huolimatta peli on helppo oppia, mutta syvyyttä löytyy aikuisempaankin makuun. Peli kuuluu myös kotimaisen Vuoden Peli -palkinnon finalisteihin.

Calçada on perinteinen portugalilainen mosaiikkitekniikka, joka juontaa juurensa antiikin Roomaan. Nykymuodossaan portugalilaiset katukiveykset yleistyivät Lissabonista 1840-luvulta. Nykypäivänä nämä perinteiset kuviot ovat paikoin epäsuosiossa, koska ne ovat liukkaita, vaikeuttavat esteetöntä kulkemista ja kuluneina vaativat jatkuvaa huoltoa.

Yksi kuuluisimmista calçada-katukiveyksistä on Rio de Janeiron Copacabanan rannan aaltokuvio, joka on ikuistettu pelin kanteenkin.

Katukiveykset ojennukseen

Calçadan perusperiaate on hyvinkin yksinkertainen: siirrä kuutio, aseta laatta. Pelilauta koostuu eri muotoisista alueista, jotka on jaettu numeroituihin ruutuihin. Tavoitteena on täyttää alueet samanvärisillä laatoilla, jotka valitaan avoimesta valikoimasta. Numeroilla on merkitystä pelin mielenkiintoisessa draftausmekaniikassa, jollaiseen en ainakaan itse ole aiemmin törmännyt. 

Alkuasetelmana kuusiruutuiselle kehälle asetetaan laattojen väriä vastaavat mukulakivet eli kuutiot satunnaisesti niin, että ensimmäiseen tulee yksi kuutio, toiseen kaksi kuutiota ja niin edelleen. Yksi ruutu jää tyhjäksi. Omalla vuorollasi siirrät valitsemaasi kuutiota seuraavan ruutuun ja sanot ääneen kuution värin ja lähtöruudun kuutioiden määrän. Tämän jälkeen saat ottaa tarjolla olevista laatoista valitsemasi värisen laatan ja asettaa sen sanomasi numeron mukaiseen ruutuun pelilaudalla. Lisäksi, jos valitsemassasi ruudussa on kuusi tai enemmän kuutioita, saat valita numeron itse.

Pidin mekaniikasta todella paljon, sillä se toi peliin mukaan näennäisen yksinkertaiseen mekaniikkaan piilotettuna paljon taktikointimahdollisuutta. Monesti kehää tuijoteltiinkin tuskaisena, kun juuri se tietty symboli olisi täydellinen ruudukon jatkoksi, mutta sopivaan kuutiomäärään osuvia ruutuja ei ollut heti saatavilla. Kuitenkin, kun testasimme peliä kaksinpelinä nelinpelin lisäksi, kuutiot tuppautuvat pakkautumaan pariin ruutuun ja pienet numerot pelilaudalta kerättiin lähinnä yli kuuden kuution ruuduista kuutioita siirtelemällä. 

Perusmekaniikkojen lisäksi pelissä on jaossa bonusmerkkejä, joita käyttämällä voidaan joko siirrellä kuutioita valintaradalla ennen kuution valintaa. Lisäksi voit vaihtaa kaikki yhden väriset laatat valikoimasta uusiin. Bonusmerkkien keräämiseksi joutuu kuitenkin uhraamaan loppupelin pisteytystä ja niiden käyttäminen vaati yllättävän paljon puntarointia.

Kilpajuoksu maksimaaliseen hyötyyn

Calçada ei tietenkään ole pelkkää laattojen asettelua. Pisteet ovat kaikki kaikessa ja niitä kerätäänkin niin pelin aikana, kuin lopussa. Pelin aikana pisteitä saa täyttämällä alueita samanvärisillä laatoilla, jolloin pisteitä on jaossa alueen koon mukaan “kerrointaulukon” määrittämän kertoimen verran. Kerroin laskee jokaisella käyttökerralla, ja peli päättyykin siihen, kun kaksi eri väristä kuutiota on pudonnut taulukosta.

Kerrointaulukko on mielenkiintoinen mekaniikka, joka aluksi vaikutti vähän päälleliimatulta monimutkaistukselta muuten yksinkertaiseen peliin, mutta lopulta osoittautuikin yllättäväksi taktikoinnin välineeksi.

Pelin päättyessä päästäänkin pisteyttämään laattojen kauniit kuviot harmillisesti peittävillä symboleilla. Symboleista saa pisteitä toisiinsa koskettavien samanlaisten symbolien täyttämän alueen koon mukaan. Lisäksi pisteytetään keskeneräiset alueet ja jäljellä olevat bonusmerkit.

Pelin lopettamisen ajoittamisella on varmasti jonkin verran merkitystä, mutta nopea loppupisteiden laskenta on hankalaa, ellei opettele symbolitaulukkoa ulkoa, joten vielä tuota ei ainakaan ole osattu taktikoida. Omaa lautaa ympäröivä pisterata (0–50) on tuntunut hieman lyhyen puoleiselta, sillä loppupisteet ovat asettuneet noin 65–80 pisteen välille.

Kaunis paketti

Calçada on todella kaunis, vaikka toteutus onkin melko abstrakti ja varsinainen portugalilaisista jalkakäytävistä ammentava teema onkin lopulta päälleliimattu ja kuviot ja värit voisivat olla käytännössä mitä tahansa. Minua häiritsi jonkin verran laattojen kuviointia peittävät kuvat ja olisin toivonut itse jotain abstraktimpia kuvioita täydentämään teemaa, mutta kuitenkin muut peliporukassamme kehuivat kuvia ja valinta on varmastikin tehty perheitä silmälläpitäen. 

Calçada oli helppo oppia, ja testiporukan hyvin kasuaalitkin pelaajat oppivat perusmekaniikan ensimmäisen kierroksen jälkeen. Syvyyttä kuitenkin löytyy ja taktikointi on mahdollista. Pelin parasta antia oli testiporukkamme mielestä ehdottomasti laattojen valintaan käytetty kuutioiden siirtely.

Pelilautojen suurimpana ongelmana koimme sen, että alueiden muotoja joutui kokoajan vilkuilemaan asetettujen laattojen alta. Jos pelaajia on alle neljä, ylimääräisen pelilaudan voi toki asettaa malliksi pelialueen viereen muistuttamaan alueiden muodoista.

Jos päätyy tilanteeseen, jossa mikään tarjolla oleva laatta ei sovi omalle laudalle eikä bonuslaattoja ole käytettävissä, pelaaja menettää yhden pisteen ja saa kaksi bonuslaattaa. Tämä tilanne on harvinainen, mutta voi joskus tulla vastaan. Pelin suunnittelija Vangelis Bagiartakisin mukaan tämä sääntökirjasta puuttuva sääntö tullaan lisäämään pelin tuleviin painoksiin.

Faktat Calçadasta

Suunnittelijat: Konstantinos Karagiannis, Vangelis Bagiartakis

Julkasijat: Piatnik (2024), Amo Games (2025)

Mutkikkuus: Peli on helppo oppia ja on suoraviivainen. Siirtojen optiminointiin on mahdollista syventyä.

Onnen vaikutus: Tuurielementti korostuu lähinnä sekoitetuista pinoista käännetyistä laatoista. Vaihtoehtoja kuitenkin on, jos se optimilaatta ei sillä hetkellä ole tarjolla.

Vuorovaikutus: Jokaisen toisen pelaajan vuoro vaikuttaa omaan vuoroon, joten kiusanteko ja vastustajien peliin vaikuttaminen on mahdollista. Lopulta kaikki kuitenkin rakentavat omaa lautaansa.

Teema: Teema on miellyttävä ja tekee pelistä kauniin. Saman voisi kuitenkin toteuttaa toisenlaisilla laatoilla, kukkapenkeillä tai vaikkapa eläimillä.

Uudelleenpelattavuus: Peliä ei voi täysin optimoida laattojen satunnaisuuden takia. Lisäksi pelilaudoissa on kaksi eri puolta, joissa on erilaiset alueasettelut.

Saavutettavuus: Pelilaudan alueet on eritelty ruskean eri sävyillä, mutta voisivat olla vahvemmin erillään. Alueiden rajat voisivat olla paremmin näkyvillä pelilaudalla, jotta välttyy jatkuvalta laattojen siirtelyltä näitä tarkistaessa. Kielitaitoa pelissä ei tarvita. Komponenteissa ei ole tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–4, peli toimii paremmin usealla pelaajalla. Kahdella pelaajalla havaittiin valintaradan ryppääntymistä.

Pituus: Neljällä pelaajalla peliaikaa meni noin tunti. Varmasti nopeampikin peli onnistuu useammalla toistolla. Kaksinpeli meni läpi noin puolessa tunnissa.