Kategoriat
Peliarvostelut
Suosikki – yli 5 vuotta suosiossaSUOSIKKI

Second Chance

Yksinkertainen, minimalistinen kupongintäyttöpeli Second Chance on helppoa 9×9-ruudukon täyttämistä korteista nousevilla polyomino-kuvioilla.

Saksalainen pelisuunnittelija Uwe Rosenberg on viime vuosina pyöritellyt polyominoja eli erikokoisia tetrispalikoita moneen eri vinkkeliin peleissään. Palikat ovat päätyneet osaksi isoa A Feast for Odinia ja pienempää Patchworkia ja monta muuta peliä siitä välistä. Second Chance on saman aiheen kierrätystä ja toisaalta osallistumista toiseen isoon trendiin, kupongintäyttämiseen.

Second Chance on minimalistinen peli, joka tiivistää sanottavansa hyvin pieneen muotoon. On ilo nähdä pelejä, joissa ei ole mitään ylimääräistä, jotka tekevät yhden pienen ja selkeän asian hyvin – eräänlaista pelisuunnittelun Unix-filosofiaa siis.

Second Chance voitti Vuoden peli -palkinnon perhepelisarjan vuonna 2020. Vuonna 2020 pelistä tuli myös uusi painos, jossa on erilainen kuvitus ja värikynät lyijykynien sijasta. Muuta eroa peleillä ei ole.

Second Chancen alkuperäinen kansi
Second Chancen uusi kansi

Ruudukko täyteen

Tavoite on yksinkertainen. Jokainen pelaaja saa eteensä 9×9-ruudukon, joka olisi tarkoitus saada täytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Pelaajat saavat erilaisen kahdeksan ruudun kokoisen aloituskuvion, joka sijoitetaan ruudukkoon niin, että joku osa kuviosta peittää ruudukon keskimmäisen ruudun.

Jokaisella kierroksella käännetään esiin kaksi korttia, joissa jokaisessa on kuvattuna yksi 1–7 palasen kokoinen polyomino. Näistä valitaan toinen ja piirretään se omaan ruudukkoon. Kuvion saa pyöräyttää tai peilata haluamallaan tavalla ja sen saa piirtää minne tahansa ruudukossa, kunhan pysyttelee rajojen sisällä eikä piirrä kuvioita toistensa päälle.

Näin edetään, kunnes käy niin, että joku pelaajista ei pystykään enää piirtämään kumpaakaan tarjolla olevista kuvioista ruudukkoonsa. Silloin saa pelin nimen mukaisen toisen tilaisuuden. Silloin nostetaan pakasta uusi kortti. Jos tämän kuvion pystyy piirtämään ruudukkoon, saa jatkaa pelissä. Jos tätäkään kuviota ei saa sopimaan, putoaa pelistä.

Ruudukot
Ruudukon täyttämisessä on varaa koristelulle. Pelin kannalta ei ole väliä, miten ruudukkoa täyttää ja erottuvatko eri kuviot, mutta jotenkin pelin omien lyijykynien korvaaminen värikynillä piristää lopputulosta. Uudessa laitoksessa lyijykynät onkin korvattu puuväreillä. Kuva: Mikko Saari

Tehokkain täyttäjä voittaa

Pelistä putoaminen ei välttämättä tarkoita tappiota. Peli päättyy, kun kaikki ovat pudonneet pelistä, kortit loppuvat tai joku saa ruudukkonsa täyteen. Silloin lasketaan tyhjien ruutujen määrä pelaajien ruudukoissa. Pelaaja, jonka ruudukossa on vähiten tyhjää, voittaa pelin. Tasatilanteissa ratkaisee järjestys, jossa pelaajat ovat pudonneet pelistä: ensin pudonnut voittaa.

Peliä voi pelata myös yksinpelinä, jossa pelataan kolme peräkkäistä kierrosta, tavoitteena yhteensä alle kymmenen tyhjää ruutua.

Second Chance on ihastuttava peli, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Säännöt ovat erittäin helpot, pelin opettaa hetkessä kenelle tahansa, jolla vain kynä pysyy kädessä. Christof Tischin graafinen suunnittelu on selkeää ja toimivaa ja Max Prentisin kuvitus eleganttia ja kaunista. Itse pelaaminen on hauskaa: mukana on sopiva sekoitus tuuria ja suunnittelua, jossa auttaa hahmotuskyky, ennakointi ja pelin kuviovalikoiman tuntemus. Kuvioiden piirtäminen ruudukkoon on miellyttävää ja antaa tilaisuuden pieneen taiteellisuuteen.

Second Chancesta on hyvin vaikea keksiä parannettavaa. En halua muuttaa siinä mitään, koska se on hyvä juuri tällaisena: pienenä ja yksinkertaisena pelinä.

Second Chancen kortteja
Alkuperäisen laitoksen korttien kuvitus on yksinkertaista, tyylikästä ja selkeää. Kuva: Mikko Saari
Second Chancen uuden laitoksen komponentit
Uuden laitoksen graafinen ilme on pelkistetty ja aikaisempaa värikkäämpi. Makuasioita, mutta onhan tämä kamalan näköinen. Kuva: Mikko Saari

Faktat Second Chancesta

Suunnittelijat:

Julkaisija: Edition Spielwiese, Lautapelit.fi (2019)

Mutkikkuus: Erittäin helppo, pelin säännöt opiskelee hetkessä ja pelin opettaminen kenelle tahansa on vaivatonta.

Onnen vaikutus: Hyvällä suunnittelulla pystyy parantamaan tulostaan, mutta korttien myötä pelissä on aina jonkunlainen annos tuuria mukana.

Vuorovaikutus: Jokainen täyttää omaa kuponkiaan, eikä pelaajien välillä ole minkäänlaista vuorovaikutusta.

Teema: Peli on täysin abstrakti, mutta kuvitus on kaunista.

Uudelleenpelattavuus: Mainio pikkufilleri, eli ei kestä rajattomasti pelaamista yhdellä kertaa, mutta tämän pariin on mukava palata uudestaan ja uudestaan.

Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole lainkaan tekstiä.

Pelaajamäärä: 1–6, tosin teoriassa pelaajia voi olla mukana rajattomasti.

Kesto: 10–15 minuuttia, peli on nopeasti ohi.

Second Chancen värikynät
Uuden laitoksen puuvärit ovat oiva parannus alkuperäisen version lyijykyniin verrattuna. Kuva: Mikko Saari

Tilaa Lautapelioppaan uutiskirje

Suoraan sähköpostiisi toimitettavassa uutiskirjeessä on Lautapelioppaan uutiskatsaus ja muuta ajankohtaista tietoa Lautapelioppaan toiminnasta.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

3 vastausta aiheeseen “Second Chance”

Itse kyllä muuttaisin tässä pelissä jotakin.

Tässä pelissä on tietysti mukavaa se, miten seesteinen tunnelma palikoita piirrellessä tulee ja saa keskittyä vaikkapa olemaan taiteellinen, mutta kun pelikertoja alkaa kertyä tunnelma alkaa olla vähän liiankin seesteinen – suorastaan tylsä.

Peli on loppuun asti varsin helppo ja lopussa sen meillä ratkaisee vähän turhan usein huono tuuri. Yhdessäkin pelissä äskettäin minä ja vaimoni kumpikin otettiin “toinen mahdollisuutemme”. Vaimo voitti, minä hävisin – enkä ole tietystikään yhtään katkera tästä, MUTTA jos minä olisin saanut hänen palikkansa ja hän minun, niin siinä olisi käynyt kyllä päinvastoin – olematta siis yhtään katkera tästä tai mitään.

Jotkut kotisäännöt tulevat kyllä meillä tarpeeseen, jos tämä peli pitää vielä saada pöydälle: vaikkapa sellainen, ettei seuraava palikka saa koskettaa edellisellä kerralla pistettyä – se lisäsi jo aika mukavasti haastetta, kun revanssi otettiin – jonka voitin. Taikka sitten vielä lisäksi sellainen, että laitetaan palikkaehdotuksia pelaajamäärä + 1 ja sitten jokainen valitsee vuorollaan yhden palikoista itselleen ja kierroksen aloittajaa vaihdetaan joka kierros.

Meillä on sovittu että kaikille saman kierroksen second chanceilijöille otetaan vain yksi kortti…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *