Kategoriat
Peliarvostelut

Strasbourg

Huutokauppaa ja seuraajien asettelua 1400-luvun Strasbourgissa – tosin kun pelin takana on Stefan Feld, ei ole suurikaan yllätys, että teeman takana on kuivakka europelimekaniikka. Hyvin tehty ja toimiva peli, etenkin neljälle tai viidelle pelaajalle.

Strasbourgissa on Stefan Feldin peleille tyypillisesti huolella hiottu mekaniikka ja siihen löyhästi liitetty teema. Lopputuloksena on laadukas peli, josta europelien ystävät löytävät paljon mielenkiintoisia piirteitä. Vahvasti temaattisten pelien harrastajat saattavat kuitenkin pitää Strasbourgia liian kuivana.

Keskiaikaista kaupankäyntiä

Strasbourgin kansi

Pelissä käydään kauppaa keskiaikaisessa Strasbourgissa. Tarkoituksena on kerätä pisteitä sijoittelemalla omia seuraajia kaupunkialueen ruutuihin. Pisteitä saa joko täyttämällä alussa jaettujen tehtäväkorttien määrityksiä tai sijoittelemalla seuraajia arvorakennusten viereen. Seuraajia pääsee sijoittelemaan pärjättyään huutokaupoissa.

Pelaaminen on siis pohjimmiltaan yksinkertaista huutokauppaa ja seuraajien asettelua. Toteutuksessa on kuitenkin muutamia ovelia keksintöjä, jotka tekevät pelistä omaperäisen. Pelissä pelataan viisi kierrosta, jotka koostuvat seitsemästä huutokaupasta. Ensimmäisessä näistä taistellaan aatelisten ja kirkon suosiosta. Tässä kaupassa pärjänneet pääsevät kierroksen lopuksi sijoittamaan pisteitä tuovia arvorakennuksia ja kappeleita kaupunkiin.

Muut vuorot jakautuvat sijoittelu- ja kauppavuoroihin. Sijoitteluvuorojen huudoissa pärjänneet pääsevät sijoittamaan seuraajiaan kaupunkiruutuihin. Lisäksi huudoissa parhaiten pärjänneet saavat kauppatavaralaattoja, joita voi vaihtaa rahaksi voittettuaan kauppavuoron huutokaupan. Jokaisella kaupunkiruudulla on oma hintansa, joten seuraajien asettelu ei onnistu ilman rahaa. Sijoitteluvuorot antavat etuja myös muille kuin voittajalle, mutta kauppavuoroissa taistelu on kovempaa ja vain voittaja saa kaupata laattojaan.

Tapa jolla pelin huutokaupat käydään on mielenkiintoinen. Jokaisella pelaajalla on käytössään korttipakka, jossa on 24 korttia. Korttien numerot vaihtelevat yhden ja kuuden välillä siten, että joka numeroa on neljä kappaletta. Peli alussa pelaajat sekoittavat pakkansa. Jokaiselle viidelle kierrokselle pelaajat saavat nostaa pakastaan yksi kerrallaan niin monta korttia kuin haluavat. Nostettuaan haluamansa määrän kortteja, pelaajat jakavat korttinsa pinoihin haluamallaan tavalla. Jokaisella pinolla voi osallistua yhteen huutokauppaan. Pinojen koostumusta ei saa vaihtaa kierroksen aikana.

Strasbourg. Kuva: Cássio F. Lemos / BGG
Ruuhkaa kaupungilla. Kuva: Cássio F. Lemos / BGG

Pisteiden keruu

Kaikille pelaajille jaetaan pelin alussa viisi tehtäväkorttia. Näistä korteista pelaaja saa pitää haluamansa määrän. Jokaisessa kortissa on joku seuraajien asetteluun liittyvä tehtävä, josta saa pisteitä vaikeustasosta riippuvan määrän. Jokaisesta suorittamatta jääneestä kortista tulee pelin lopussa kolme miinuspistettä.

Toinen tapa kerätä pisteitä on sijoittaa seuraajiaan rakennusten ja temppelien viereen. Pelin jokaisella kierroksella aatelisten suosion voittanut pelaaja saa lisätä kaupunkiin yhden rakennuksen, joka tuottaa pisteitä viereisiin ruutuihin. Kirkon suosiossa oleva pelaaja saa sijoittaa temppelin, joka asetetaan ruutujen kulmakohtiin. Temppelikin tuottaa pisteitä viereisiin ruutuihin, mutta huomattavasti rakennuksia vähemmän.

Tarkkaa suunnittelua

Strasbourg on peli, joka vaatii tarkkaa suunnittelua jopa useita kierroksia eteenpäin. Oikeastaan oman pelinsä päälinjat on valittava jo alussa tehtäväkortteja otettaessa. Jos tehtäväkortteja ottaa monta, on oma peli vähemmän joustavaa ja eteen tulee useampia huutokauppoja, jotka on pakko voittaa. Jos taas ottaa vain yhden tehtävän tai pari helppoa tehtävää, häviää tehtäväkorttien pisteissä, mutta toisaalta saa omaan peliinsä joustoa, jota voi käyttää muiden kampitukseen. Löysemmällä taktiikalla on kuitenkin pakko saada muita enemmän omia seuraajia arvorakennusten viereen.

Strasbourgin luonteeseen kuuluu, että huolimattomasti pelaamalla oman pelinsä voi pilata jo varhaisessa vaiheessa. Peli on sääntöjen yksinkertaisuudesta ja melko lyhyestä kestostaan huolimatta yllättävän paljon päänvaivaa aiheuttava. Pelissä yhdistyy mukavasti huutokauppa, kevyt resurssienhallinta ja pieni bluffaus.

Kaiken kaikkiaan peli toimii hyvin. Vaikka pelissä on paljon mietittävää, vuorot etenevät nopeasti ja peli on tunnissa ohi. Peli ei ole säännöiltään raskas ja sitä voi pelata myös satunnaisten pelaajien kanssa. Joskus oma peli tulee pilattua varhain, mutta tämän pituisessa pelissä sen kestää ja toisinaan taktiikkaa muuttamallakin ehtii vielä kamppailuun mukaan.

Komponenteissakaan ei ole valittamista. Ne ovat hyvää saksalaista eurolaatua. Varauksella Strasbourgiin voivat suhtautua ne pelaajat, jotka pelaavat mieluiten pienellä porukalla. Peli on nimittäin ehdottomasti parhaimillaan neljällä tai viidellä pelaajalla pelattuna.

Pelilauta pelin päätteeksi. Kuva: Chris Norwood / BGG
Pelilauta pelin päätteeksi. Kuva: Chris Norwood / BGG

Faktat Strasbourgista

Suunnittelija:

Julkaisija: Pegasus Spiele (2011)

Mutkikkuus: Säännöt ovat melko helpot, mutta oman pelin suunnittelemisessa on oltava tarkkana.

Onnen vaikutus: Onni vaikuttaa lähinnä siinä, mitä kortteja sattuu nostamaan. Tässäkin kuitenkin tarkalla laskemisella vähentää onnen vaikutusta huomattavasti.

Vuorovaikutus: Huutokauppapelissä vuorovaikutusta on luonnollisesti paljon. Myöskin seuraajien asettelu kaupunkiin on kilpailua samasta tilasta muiden kanssa.

Teema: Teema on täysin päälleliimattu, mutta ei häiritsevällä tavalla.

Uudelleenpelattavuus: Vaihtelua tuntuu olevan mukavasti. Omaa strategiaa on helppo vaihdella.

Kieliriippuvuus: Peli on täysin kielivapaa. Pegasus Spielen versiossa on säännöt saksan lisäksi englanniksi.

Pelaajamäärä: 3–5

Pituus: n. 60 minuuttia.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *