Kalle Malmiojan japanilaisaiheinen korttienlomituspeli Honshū ilmestyi vuonna 2016 ja sarjan toinen osa Hokkaido vuonna 2018. Sen jälkeen muiden Japanin pääsaarten mukaan nimettyjä pelejä saatiinkin odottaa tovi. Puuttuvat pelit Kyūshū ja Shikoku ilmestyivät lopulta yhtä aikaa vuonna 2025.

Korttien lomitamista tuttuun tapaan
Honshūa tai Hokkaidoa pelanneille idea on tuttu. Kahdentoista kierroksen aikana pelaajat asettelevat joka kierros yhden kortin pöytään niin, että se asettuu lomittain aikaisempien korttien kanssa. Jokaisessa kortissa on kuusi ruutua, joista vähintään yhden on asetettuva päällekkäin aikaisemman kortin kanssa, joko alle tai päälle.
Korteista löytyy erilaisia maastonmuotoja, jotka nekin ovat tuttuja sarjan aikaisemmista osista. Metsät tuottavat mukavasti pisteitä, mutta ovat harvinaisia. Yleiset kaupunkiruudut tuottavat pisteitä vain pelaajan suurimmasta ryhmästä. Vesistöistäkin saa mukavasti pisteitä, mutta vain suurempina kokonaisuuksina ja tehtaat tuottavat pisteitä korteille kertyvistä kuutioista.
Mitä uutta näissä peleissä sitten on? Kumpikin peli tuo mukanaan uuden maastomuodon ja uuden päätoimintovariantin. Kyūshūssa uusi maastomuoto on kuuma lähde ja Shikokussa puolestaan temppeli. Kyūshūn kuumat lähteet antavat pisteitä lähdettä ympäröivien metsien mukaan, kun taas Shikokussa temppelit pitää asettaa tien viereen niin, että yhtenäisestä temppeliverkostosta tulee mahdollisimman suuri (+19 temppeliä nettoaa huimat 42 voittopistettä). Eniten pisteitä kerännyt voittaa.
Kortit on myös numeroitu 1–60 kuten aiemmissakin versiossa, mutta vain Kyūshū hyödyntää kortin numerointia päätoimintoon liittyen, Shikokun korttien numerot ovat numeroitu siksi että ne olisivat yhteensopivia muiden pelisarjan pelien kanssa. Pelejä voi pelata ristiin keskenään niin, että voit käyttää sarjan minkä tahansa pelin kortteja sarjan minkä tahansa pelin kortinvalintamekanismilla. Jos joku peleistäsi on siis selvä suosikkisi, voit pelata sarjan muita pelejä sen säännöillä.

Uudet toimintomuodot
Kyūshūn korttienvalinnan mekanismi toimii näin: pelin alussa pelaajat valitsevat pelilaudan keskeltä aloituskortin itselleen pelaajajärjestyksessä. Tämän jälkeen pelaajat saavat kuuden kortin käden, josta kukin valitsee yhden kortin ja asettaa sen pöydälle eteensä. Vasta sitten alkaa varsinainen peli.
Vuorollaan pelaajat valitsevat yhden pöydälle jo olevan kortin. Jos haluat pelipaikkasi vasemmalta puolelta kortin, täytyy sinun pelata kädestäsi numeroltaan korkea-arvoisempi kortti kyseisen kortin tilalle. Oikealla puolella olevan kortin saat, jos pelaat sen tilalle pienemmän kortin. Oman pelipaikkasi kortin saat ilmaiseksi riippumatta kortin numerosta, ja vastapuolella istuvan pelaajan kortin saat vain, jos maksat pelilaudaltasi resurssikuution.
Kun kaikki pelaajat ovat valinneet kierroksen korttinsa, asetetaan uusi kortti omalle pelialueelle perussääntöjen mukaan. Uusia kortteja ei saa kuin vasta pelin puolessa välissä, kun kortit on pelattu, jonka jälkeen pelaajat saavat uuden kuuden kortin käden.
Shikokun päätoiminnon valitseminen on hieman erilainen. Pelin alussa yhteiselle pelialueelle asetetaan kuuden kortin korttijono eikä pelaajilla ole omia käsikortteja lainkaan. Vuorollaan pelaajat ottavat yhteisen korttipakan päältä kortin ja asettavat sen kuvapuoli alaspäin jonkin korttijonon jollekin reunalle, jonka jälkeen he saavat ottaa kyseisen rivin tai sarakkeen vastakkaiselta puolella olevan kortin ja asettaa sen omalle pelialueelleen. Korttijonoa ei saa milloinkaan katkaista, vaan korttirivin pitää pysyä yhtenäisenä, mikä rajaa kivasti valinnanvapautta. Voit myös maksaa omalta kartaltasi löytyvän resurssikuution ja ottaa minkä vain kortin pelialueelta, korvaten sen pakan päältä olevalla kortilla. Kun valinta on tehty, vasta sitten pakasta otettu, tilalle laitettu kortti käännetään oikeinpäin.
Tuttuun tapaan korteissa on tuotantoruutuja, joihin tulee kuutio. Näitä kuutioita voi käyttää paitsi loppupisteytyksessä tehtaiden ruokkimiseen, myös pelialueen kesantoruutujen maanmuokkaukseen. Kuution väristä riippuen voit muuttaa kesannon joko järveksi, kaupungiksi, metsäksi, kuumaksi lähteeksi (Kyūshū) tai temppeliksi (Shikoku). Shikokun erikoisuutena mainittakoon myös se, että pelialue on rajattu 8×11-kokoiseksi, saaren pienestä koosta johtuen. Tämä ei ainakaan itselle aiheuttanut hankaluuksia, vaan kokovaatimus oli helppo toteuttaa eikä sitä tarvinnut aktiivisesti miettiä edes pelin lopulla.
Honshun ja Hokkaidon tapaan sopivan kortin valitseminen Kyūshūssa ja Shikokussa on joka kierros kevyttä pähkäilyä, jossa pitää pohtia omia tarpeita sekä jossain määrin muiden haluja. Pelin alussa korttien pelaaminen voi tuntua vähän epämääräiseltä arpapeliltä, mutta pelin edetessä visio terävöityy ja himo tiettyjä kortteja kohtaan kasvaa suuremmaksi, etenkin Shikokun temppelien osalta. Tuntui jopa siltä, ettei peliä voi pelata ilman keskittymistä temppeleihin, mutta tämä voi olla vain uuden pelaajan harhaa. Kyūshūssa taas alkukäsi ja korttien määrän väheneminen rajaa mahdollisuuksia, kunnes pelin puolivälissä pelaajat saavat uuden kuuden kortin käden.
Itse pidin huomattavasti enemmän Shikokun päätoiminnon keveydestä. Siinä ei tarvitse kokoajan olla laskemassa kädestä löytyvien korttien numeroita toisin kuin Kyūshūssa, jossa vuoron alussa joutui tämän tästä vertailemaan pöydältä löytyviä korttien numeroita omien korttien kanssa. Jos pitäisi pelata mitä tahansa pelisarjan peliä millä tahansa variantilla, oma suosikkini olisi juurikin tämä Shikokun päätoimintovariantti, jossa pakasta nostetaan kortti väärinpäin ja asetetaan se korttirivin jatkoksi, jonka jälkeen riviltä otetaan se vastapäinen kortti. Yksinkertaista, toimivaa, tehokasta, ja tällöin päähuomio on oman pelialueen rakentelemisessa, mikä on ehdottomasti koko pelin suola.

Tuntuu vuodelta 2016
Honshū julkaistiin alunperin kymmenen vuotta sitten ja Hokkaido kahta vuotta myöhemmin vuonna 2018, ja tuntuu suorastaan hämmentävältä sanoa, että sarjan uusimmat pelit on julkaistu vuonna 2025. Lähes kymmenessä vuodessa juuri mikään ei ole muuttunut: kuvitus ja komponentit ovat jämähtäneet vuoteen 2016, niin hyvässä kuin pahassa. Tuntuu suoraansanoen siltä että nämä pelit olisivat jääneet vuosiksi unholaan suunnittelija Kalle Malmiojan pöytälaatikon uumeniin, kunnes kevätsiivouksen tai muuton yhteydessä vanhojen prototyyppien päältä puhallettiin pölyt pois.
Suurin kritiikkini pelisarjan peleihin on se, että pelit eivät yksinkertaisesti eroa toisistaan tarpeeksi. Yksi maastomuoto tai uusi päätoiminnon variantti ei yksinkertaisesti tee pelistä uutta. Jos minut pakotettaisiin tekemään sokkotesti näiden neljän pelin osalta puolen vuoden kuluttua tämän arvostelun kirjoittamisesta, en luultavasti osaisi kertoa, mikä pelisarjan peli olisi edessäni – niin identtisiä nämä neljä peliä ovat toistensa kanssa.
Samasta syystä on pakko todeta, että jos et ole pelannut yhtäkään pelisarjan peliä entuudestaan, en rehellisesti osaisi suositella juuri sinulle sopivaa peliä näistä neljästä pelistä. En myöskään osaisi sanoa, kuuluisiko sinun hankkia nämä kaksi uutta peliä jos omistat jo Honshūn tai Hokkaidon; en edes, vaikka kertoisit pitäväsi molemmista peleistä todella paljon.
Otan hyvin harvoin kantaa pelin hintoihin arvosteluissani, mutta teen tästä nyt poikkeuksen ja totean, että onneksi pelit eivät ole pahan hintaisia, sillä molemmat uutuudet ovat kirjoitushetkellä Lautapelit.fi:n sivujen mukaan hinnoiltaan vain 15,95 €, ja siihen hintaan saa kyllä molemmista paketeista rahoilleen vastinetta. Jollain tapaa koen silti että tässä oli hukattu mahdollisuus julkaista nämä kaikki neljä peliä yksissä kansissa maltilliseen hintaan, etenkin koska pelit käyttävät pääosin samoja resurssikuutiota ja komponentteja.

Faktat Shikokusta ja Kyūshūsta
Suunnittelija: Kalle Malmioja
Julkaisija: Lautapelit.fi (2025)
Mutkikkuus: Säännöt ovat erittäin yksinkertaiset ja helposti opetettavissa. Pelin strategia alkaa hahmottua jo ensimmäisen pelin aikana.
Onnen vaikutus: Korttipeleissä on aina tuurilla osansa, niin tässäkin. Peliä on toki ehdottomasti mahdollista pelata myös huonosti onnesta riippumatta.
Vuorovaikutus: Jokainen rakentaa rauhassa omaa kaupunkiaan, eli molemmat pelit soveltuvat sellaisesta pitäville.
Teema: Japani-teema on hyvinkin pinnallinen, kuin myös itse kaupungin rakentaminen.
Uudelleenpelattavuus: Shikoku tuntuu keskittyvän paljolti temppelien ketjuttamiseen, joten en tiedä kuinka samalta pelit alkaisivat tuntua pelistä toiseen pitkällä aikavälillä. Kyūshū on tasapuolisempi, eivätkä pisteet nojaudu niin paljon yhden maastotyypin varaan.
Kieliriippuvuus: Pelissä ei ole merkittävää tekstiä.
Pelaajamäärä: 2–5
Pituus: noin 30 minuuttia.



3 vastausta aiheeseen “Kyūshū ja Shikoku”
Pitää kehua arvostelua ja kritiikkiä mikä siitä nousee todella osuvaksi. Voin tarkentaa muutamaa kohtaa, Honshun julkaisun jälkeen suunnittelin kaikki pelit yhtäaikaa, jonka vuoksi olet ihan oikeassa että pelit tuntuvat jo nyt 10 vuotta vanhoilta. Itse en vastaa pelin julkaisusta tai niiden aikataulusta, mutta olen silti tyytyväinen että projektin osat ovat vihdoin saatavilla edes pienessä mittakaavassa.
Mainitsemasi iso laatikko jossa kaikki saaret olisi mukana olisi erinomainen päätös tälle. Peleihin on rakennettu yhdistäviä elementtejä joita ison laatikon kautta olisi voinut tukea yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Toisaalta, lautapelit ovat 10 vuodessa menneet siinä mielessä eteenpäin että en tiedä onko vanhalle designille enää kysyntää. Aika näyttää.
Moro Kalle!
Kiitoksia palautteesta! Kyseisen arvostelun kirjoittaminen oli poikkeuksellisen haastavaa, eikä oikeaa lähestymistapaa tuntunut löytyvän millään.
Koska kyseessä on pelisarja, koin ettei näitä kahta uutta peliä voinut arvostella tyhjiössä, vaan vertailu vanhempiin sarjan peleihin tuntui luonnolliselta.
Olet siinä oikeassa, että eihän suunnittelijalla ole juuri sananvaltaa siihen milloin ja miten hänen pelinsä julkaistaan, tämä unohtuu monesti peliharrastajana. Toisaalta jos nämä pelit olisi julkaistu jo 2019-2021, olisiko ajoitus ollut otollisempi, en tiedä.
Mikä pelisarjan peli ja päätoiminnon variantti on oma suosikkisi?
Vuodet 2019-2021 olisivat olleet varmasti otollisimpia vuosia tälle, mutta maailma oli koronan takia aika jumissa.
Vaikea kysymys tuo mikä on suosikkini ja sitä joutui hetken miettimään. Itse tykkään eniten korttien valitsemisessa numeroiden käytöstä jolloin Honshu ja Kyushu nousevat esille. Paras kartan rakennus on minusta Hokkaidossa vuoren ansiosta, tosin tykkään myös paljon temppeli polun rakentamisesta Shikokussa. Jokaisessa siis oma lempparielementti. Ainut selkeä voittaja minulle on vaihtoehtopisteyttäjissä Kyushun pelaajien väliin laitettavat kortit.