Kategoriat
Peliarvostelut
Kestosuosikki – yli 10 vuotta suosiossaKESTO- SUOSIKKI

Coloretto

Michael Schacht tunnetaan pienimuotoisten ja yksinkertaisten pelien taidokkaana suunnittelijana. Coloretto on kenties selkein esimerkki Schachtin taidoista. Pelin idea on hyvin yksinkertainen, mutta peli jaksaa silti kiehtoa kerta toisensa jälkeen.

Peli on ilmestynyt suomeksi parinakin eri laitoksena, ensin vuonna 2008 ja sitten uutena Coloretto+-laitoksena vuonna 2015.

Coloretto+:n kansi

Pelin idea

Pöydällä on yksi rivi kortteja pelaajaa kohden. Vuorollaan pelaaja voi ottaa jonkun riveistä itselleen tai nostaa uuden kortin. Jos pelaaja nostaa kortin, hän lisää sen haluamaansa riviin. Kuhunkin riviin mahtuu vain kolme korttia. Kierros päättyy, kun kaikki pelaajat ovat saaneet yhden rivin.

Pelin tavoitteena on kerätä eri värejä, mutta ei aivan mitä tahansa. Vain kolmen värin kortit tuottavat pisteitä, sitä enemmän mitä enemmän kutakin väriä on kerännyt. Muut kerätyt värit vievät pisteitä samalla asteikolla.

Suunnittelija Michael Schachtin kuvittama peli on värikäs ja tyylikäs tapaus, eriväriset kortit erottuvat toisistaan selvästi sekä kuvion että värin perusteella. Näin pelin ei pitäisi tuottaa ongelmia värisokeillekaan.

Yksinkertainen on kaunista

Yksinkertainen peli toimii erittäin hyvin. Säännöt oppii hetkessä eikä pelaaminen ole vaikeaa. Mukana on hieman tuumimista ja mukava annos riskillä vetämistä: ottaako kaksi ihan kivaa korttia vai yrittääkö nostaa vielä kolmannen?

Muita pelaajia mahdollisesti miellyttäviä rivejä turmellaan toki mahdollisuuksien mukaan huonoilla väreillä, mutta joskus sotkemansa rivin joutuu ottamaan itse, eikä sekään ole mukavaa…

Zooloretto laajentaa Coloretton ideaa täysipainoiseksi lautapeliksi. Coloretto Amazonas on sukulaispeli, joka ei nauti lainkaan samanlaista arvostusta kuin itse Coloretto.

Mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon alkuperäisestä laatikosta löytyvät lisäkortit Schachtin Knatsch-peliin. Lisäosa itsessään ei ole myymisen arvoinen, mutta onpahan hyvää käyttöä painoteknisistä syistä johtuville ylijäämäkorteille.

Faktat Colorettosta

Suunnittelija:

Julkaisija: Abacus, Rio Grande Games (2003), Lautapelit.fi (2008, 2015)

Mutkikkuus: Peli on filleripeliksi sopivan yksinkertainen ja helposti opetettavissa uusille pelaajille.

Onnen vaikutus: Sattumalla on sijansa, mutta pelaajilla on myös vaikutusvaltaa siihen, minkä verran riskiä haluaa ottaa.

Vuorovaikutus: Muiden pelaajien tavoitteita pitää hieman seurata ja toisille maukkaimpia korttisettejä sietää hieman suolata. Kovin suoraa ja ilkeää vuorovaikutusta mukana ei ole.

Teema: Pelillä ei ole varsinaisesti teemaa.

UudelleenpelattavuusColoretto on kulutusta kestävä filleri.

Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole lainkaan tekstiä.

Pelaajamäärä: 3–5

Pituus: 20–30 minuuttia.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

Yksi vastaus aiheeseen “Coloretto”

Kuten ehkä Avataristanikin saattaa arvata, niin pidän Coloretosta jonkun verran. Kyseessä on ultranopea (sopivassa peliseurassa) filleri, jota ainakin allekirjoittanut aina suostuu pelaamaan. Tavallaan semmoinen harmittoman mukava peli jossa pientä riskinottoa ja kaverin korttien suolaamista. Jostain minulle tuntemattomasta syystä melko addiktiivinen peli. Ollut aina suosittu ei-pelaajien keskuudessa, kun olen peliä semmoisille esitellyt.

Tämä alkuperäinen on loppuviimein simppeliytensä tähden paras kaikista variaatioista (Coloretto Amazonas, Zooloretto, Aquaretto), mutta kaksi viimeksimainittua ovat nekin ainakin pelin faneille tutustumisen arvoisia. Sen sijaan kärsin kyllä ruton ennen kuin taas Amazonasia uudemman kerran pelaan.

Lopuksi vielä mielenkiintoisena kuriositeettina mainittakoon, että pelin mukana ei varmaan vuosiin ole tullut lisäosaa Knatsch-peliin. Joissain painoksissa jopa tuli (tasan yksi) kortti, jossa toisella puolella Knatschin korttien tausta ja toisella Coloreton tausta. Täysi turhake siis, mutta joka kuitenkin on hämmästyttänyt lukemattomia pelaajia ympäri maailmaa, koska ko. painoksen säännöissä ei turhaa kerrottu mikä se ihmekortti on…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *