Flip City

Flip City

Nopea kaupunginrakennusaiheinen peli, jossa on pakanrakennusmekaniikkaa käytössä. Näillä myyntipuheilla piti edullinen Flip City napata kaupasta mukaan, vaikka nopea tarkistus BGG:stä osoittikin keskiarvoa, joka antoi aihetta varovaisuuteen.

Hyvä kun nappasin, sillä puutteistaan huolimatta Flip City oli oikein positiivinen kokemus, jossa oli taas vaihteeksi jotain uutta. Peli on julkaistu alunperin nimellä Design Town.

Pienimuotoista pakanrakennusta

Flip Cityn kansiAasialaista alkuperää oleva Flip City on pakanrakennuspeli, jossa kehitellään menestyksekästä kaupunkia. Pakkaan kerätään rahaa tuottavia kortteja, joilla pyritään ostamaan pistekortteja. Pelin voittaa, kun saa vuoron aikana pelattua kahdeksan pistettä pöytään.

Peli on kovin minimalistinen verrattuna moniin pakanrakennuspeleihin. Erilaisia korttilajeja on vain kuusi, joista yksi on valinnainen lisäosa. Jokaisen kortin kääntöpuolella on toisenlainen kortti, joten yhteensä päästään tusinaan erilaiseen korttiin.

Pelaajilla on aloituspakkansa, jotka sekoitetaan. Pakasta ei nosteta käsikortteja, vaan kortteja pelataan suoraan pakan päältä. Noin yleensä ottaen saa valita, haluaako pakan päällimmäisen kortin pelata. Kortit tuottavat rahaa, voittopisteitä ja surullisia naamoja. Korttien pelaamisen saa lopettaa koska haluaa, jonka jälkeen siirrytään rakennusvaiheeseen, mutta jos pöytään ehtii tulla kolme surunaamaa, kierros päättyy epäonnistumiseen.

Kuinka se sitten on mahdollista? Pelin alussa pakasta suurin osa on asuinalueita, jotka tuottavat yhden surunaaman ja jos pakan päällä on asuinalue, se on pakko pelata, halusi tai ei – siispä alussa varsinkin kierrokset päättyvät herkästi epäonnistumiseen.

Rakennusvaiheessa on kolme mahdollisuutta: varastosta voi ostaa uuden kortin, joka menee poistopakkaan, poistopakassa olevan kortin voi kääntää ympäri, jolloin se muuttuu paremmaksi tai varastosta voi ostaa kortin suoraan paremmaksi käännettynä, tietysti kalliimpaan hintaan.

Perusongelma: uskallanko nostaa?
Pelin perusongelma on tämä: pöydällä on kaksi surullista naamaa, pakan päällä on turvallinen kortti, mutta onko sen alla Residential Area, joka lopettaa kierroksen? Uskallanko nostaa? Kuva: Mikko Saari

Korttien kääntelyä huviksi ja hyödyksi

Korttien päivittäminen paremmaksi on hauskaa ja sellainen ominaisuus, josta pidän peleissä yleensä ottaen aina.  Tässäkin se toimii. Koska vuorolla saa yhden rakennustoiminnon, joutuu vähän pähkäilemään, vaikka korttivalikoima onkin pieni. Päivittääkö yhdellä rahalla asuinalue paremmaksi asuntokortiksi? Rahaa ja tilaisuus ostaa jotain parempaa menee hukkaan, mutta asuinalueiden kanssa säätäessä menee myös vuoroja hukkaan.

Korttien päivittäminen kannattaa siksikin, että päivitetyillä korteilla on hyviä ominaisuuksia, jotka saa käyttöön kippaamalla kortti takaisin huonompi puoli ylöspäin. Tämäkin on hauska juttu.

Huonona puolena pelin vuorot ovat keskenään melko samanlaisia ja aina on tylsää menettää vuoroja, etenkin kun usein niin käy puhtaasti huonon tuurin vuoksi. Tästäkin syystä Flip City on parhaimmillaan pienemmillä pelaajamäärillä. Näinhän on tietysti yleensäkin pakanrakennuspelien kanssa, mutta Flip Cityssä asia korostuu, koska muiden vuorojen aikana ei voi edes tutkailla omaa korttikättä ja miettiä, mitä aikoo tehdä. Nelinpelissä riittää siis odoteltavaa, etenkin jos pelaajat eivät ole ripeitä.

Flip Cityn kortit
Perussetin korttivalikoima ja korttien kääntöpuolet. Näillä aineksilla mennään. Kuva: Mikko Saari

Hankala pelimekaniikka

Korttien kääntelyynkin liittyy joitain hankaluuksia. Pelaaminen vaatii hivenen tarkkuutta, sillä kortit eivät missään nimessä saa kääntyä pakkaa käsiteltäessä ympäri. Sekoittaminenkin vaatii huolellisuutta, se pitää oikeastaan tehdä pöydän alla tai katse katossa, koska sekoittaessa ei sovi nähdä, mitä kortteja pakan päällimmäisen kortin alla on. Pakkaakin pitää koko ajan pitää kädessä, jotta se pysyy siististi nipussa niin että muita kortteja ei näy kuin päällimmäinen…

Tämä kaikki on vähän tarpeettoman hankalaa. Ei liian hankalaa, kyllä Flip Cityä voi pelata tästä huolimatta, mutta innovatiivinen idea vaikeuttaa kyllä pelaamista. Ei tähän oikein hyviä ratkaisujakaan ole. Yksipuoliset kortit, joita vaihdettaisiin, kun korttia käännetään? Läpinäkymättömät korttimuovit, joissa kortti käännetään ympäri päivitettäessä? Ehkä, mutta vähän on hankalaa sekin.

Pidemmän aikavälin uudelleenpeluuarvo on sekin hivenen mysteeri. Erilaisia kortteja on sen verran vähän, että kyllästyminen iskenee varmasti. Kaksi uutta korttia eli yhteensä neljä erilaista rakennusta lisäävä Flip City: Reuse -lisäosa tuo pelille hitusen lisäkestävyyttä ja uusia mahdollisuuksia, eli lienee aika lailla pakkohankinta, jos pelistä innostuu enemmän.

Ymmärrän siis täysin, jos joku kokee Flip Cityn turhauttavaksi säätämiseksi. Minua pelin kaupunginrakennusteema, päivittyvät kortit ja omaperäinen pienimuotoinen pakanrakennus ja -trimmaus on kuitenkin jaksanut viehättää sen verran, että koen saavani rahoilleni vastinetta riittävästi.

Pelin laatikko
Pelin boksi on mukavan kompakti, mutta samalla kestävä ja laadukas. Kuva: Mikko Saari

Faktat Flip Citystä

Suunnittelija:

Julkaisija: Tasty Minstrel Games (2014)

Mutkikkuus: Säännöt ovat selkeät, eikä niiden opettelu kovin paljon vaivannäköä vaadi. Pelin selittää hyvin nopeasti.

Onnen vaikutus: Tuuria on mukana, tottahan toki, kun korttipelistä on kyse, mutta jonkin verran on kyse myös omasta riskinottohalukkuudesta.

Vuorovaikutus: Kilpajuoksu tavoitetta kohden, eli toisten peliin ei pääse puuttumaan muuten kuin ostamalla hyviä kortteja varastosta nenän edestä.

Teema: Kaupunginrakennusteema on aika pinnallinen, mutta toimii aivan riittävän hyvin. Kuvitus on aiheeseen sopivaa, selkeää ja hauskaa.

Uudelleenpelattavuus: Pieni korttivalikoima takaa sen, että jossain vaiheessa tämä alkaa kyllästyttää. Jos aihepiiri tai pelimekaniikka kiinnostaa, tästä saa kuitenkin kohtuulliselle hinnalle vastinetta.

Kieliriippuvuus: Korteissa on vähän tekstiä, mutta kaikkien pelaajien ei tarvitse ymmärtää tekstiä, jotta pelaaminen sujuu. Korttien ominaisuudet oppii kyllä muistamaan nopeasti.

Pelaajamäärä: 1–4, yksinpeli on pasianssin ystäville mukava. Nelinpeliä välttäisin, se venyttää peliä liian pitkäksi.

Pituus: 30–50 minuuttia ja kun kesto lähestyy tuntia, mennään jo liian pitkän pelin puolelle.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Flip City

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:19
Aito keskiarvo:3.42
Tasoitettu keskiarvo:3.31
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 1
  • 3: 9
  • 4: 9
  • 5: 0

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *