Power Grid — Factory Manager (Fabrikmanager)

Pelisuunnittelija Friedemann Friesen menestyneimpiin peleihin kuuluu Power Grid, eli alkuperäiseltä nimeltään Funkenschlag, jossa tarkoituksena on rakentaa mahdollisimman hyvä sähköverkko jonnekin päin maailmaa. Power Grid on poikinut suuren joukon virallisia ja epävirallisia laajennuksia lähinnä mitä erilaisimpien uusien karttojen muodossa. Nimestään huolimatta Power Grid — Factory Manager ei ole yksi näistä.

Factory Manager on täysin itsenäinen ja erillinen peli, jolla ei ole Power Gridin kanssa käytännössä mitään muuta yhteistä kuin sama suunnittelija ja Maura Kaluskyn näyttävä sarjakuvamainen ulkoasu.

Pelin idea

Factory Managerin kansikuvaFactory Managerissa tarkoituksena on rakentaa nopeasti ja tehokkaasti mahdollisimman tuottoisa tehdas. Alussa jokaisella pelaajalla on hieman varastotilaa, pari melko alkeellista tuotantokonetta, jonkin verran työvoimaa sekä hieman käteistä. Näistä elementeistä pelaajan pitäisi iskeä vain viiden pelikierroksen aikana pystyyn tehokkaampi tehdashalli tuotantokoneineen, robotteineen, varastoineen ja optimointilaitteineen. Tehdas saisi vielä tuottaa mahdollisimman paljon rahaa johtajalleen, sillä pelin voittaa yksinkertaisesti se pelaaja, jolla on pelin lopussa eniten käteistä.

Pelikierros koostuu viidestä vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa pelaajat käyvät huutokauppaa vuorojärjestyksestä loppukierrokselle. Valuuttana huutokaupassa käytetään tehtaasta vapaaksi jääneitä työntekijöitä. Huutokaupassa panokseksi asetetut työntekijät eivät voi enää osallistua muuhun toimintaan kierroksen aikana, joten pelaajan on mietittävä hyvin tarkkaan, montako työntekijää hän voi panostaa vuorojärjestykseen.

Tehtaan pyörittämiseen tarvitaan yleensä muutama työläinen, ja itse rakenteluun niitä kuluu myös, eikä työläisiä ole kuin seitsemän pelaajaa kohden. Vuorojärjestyksen määräävät laatat, joita huutokaupan aluksi asetetaan tarjolle yhtä monta kuin pelaajia on pelissä mukana. Laatoissa on järjestysnumeron lisäksi myös mahdollinen alennusluku, joka antaa kierroksen myöhemmissä ostoksissa vuorojärjestyksessä kauempana kärjestä oleville isommat alennukset tehdaslaitteiden hintoihin.

Markkinoille

Pelin sielu ja suola muodostuu pelikierroksen toisesta ja kolmannesta vaiheesta. Ensin markkinat valmistellaan, sitten ne tyhjennetään. Jokaisen pelaajan pitää vuorojärjestyksessä ottaa markkinoille tehdaslaitetaulukosta niin monta uutta laitetta kuin hänellä on huutokaupan jälkeen vapaita työntekijöitä jäljellä.

Factory Manager - koneet tarjolla
Robotteja ja varastointitilaa kaupan. Kuva: Henk Rolleman / BGG

Tehdaslaitteet on jaettu tyypin mukaan kuuteen sarakkeeseen ja hintojen mukaan halvimmat (ja tehottomimmat) alimmaksi, paremmat ylemmäksi. Pelaaja saa ottaa vapaasti markkinoille laitteita mistä sarakkeesta tahansa, mutta hän saa valita vain alimpia eli halvimpia laitteita. Jokainen pelaaja suorittaa tämän vaiheen vuorollaan, viimeisellä pelaajalla saattaa pelaajamäärästä riippuen olla muutama ylimääräinen nosto.

Kun kaikki ovat vetäneet tavarat markkinoille, alkaa tavaroiden ostaminen ja rakentaminen. Jälleen pelijärjestyksessä kukin pelaaja pääsee vuorollaan joko ostamaan uusia laitteita tehtaaseensa tai purkamaan vanhoja pois. Jokainen vapaa huutokaupan ja tehtaan ulkopuolelle jäänyt työntekijä tarkoittaa yhtä ostoa tai purkua, mutta toisin kuin edellä kaikkia toimintoja ei nyt tarvitse välttämättä käyttää.

Tehokkuus on tärkeää. Vanhat, heikkotehoiset ja paljon kuluttavat laitteet kannattaa pyrkiä korvaamaan paremmilla aina, kun niitä markkinoille tulee. Ostovaiheensa lopuksi pelaaja voi halutessaan ostaa yhden tai kaksi ylimääräistä kausityöntekijää, jotka toimivat täsmälleen samoin kuin vakituinen väkikin — sillä ainoalla erotuksella, että niistä joutuu joka kierros maksamaan, jos ne haluaa pitää itsellään seuraavankin kierroksen.

Osto- ja purkuvaiheen päätyttyä jokainen pelaaja laskee tehtaansa tuotannon ja kulutuksen. Tehdastarvikelaatoilla on erilaisia ominaisuuksia. Koneet tuottavat eri tehoilla tuotteita, mutta kuluttavat samalla sekä henkilövoimaa että sähköä. Tuotantoa voidaan tehostaa roboteilla, joista toiset lisäävät tuotantoa ja toiset vähentävät tarvittavan työvoiman määrää. Myös sähkönkulutusta voidaan säätää alaspäin laitteiden avulla. Lisäksi pelaaja tarvitsee varastotilaa. Jokaista konetta kohde pelaajalla voi olla käytössä vain yksi robotti. Tarvittaessa laitteita voidaan myös tilapäisesti sulkea. Pelaajalle on jäätävä seuraavalle kierrokselle tehtaan ulkopuolelle markkinavaihetta varten vähintään yksi työntekijä — vakituista henkilökuntaa tai kausityöläisiä.

Viidentenä ja viimeisenä pelikierroksen vaiheena pelaajalle tulee tuloja. Pelaaja saa tuotannostaan rahaa joko tuotantonsa tai varastojensa arvon verran riippuen siitä, kumpi näistä luvuista on pienempi. Tuotantotuloista vähennetään pelaajan kuluttaman sähkön hinta. Sähkö on pelin alussa edullista, mutta sen yksikköhinta saattaa jopa kahdeksankertaistua viimeiseen kierrokseen mennessä. Hinnannousua pystyy hieman ennakoimaan, mutta siihen liittyy oikeastaan pelin ainoa satunnaiselementti. Joka kierroksen päätteeksi paljastetaan yksi peliin arvotuista hinnannousulaatoista, jotka pelin edetessä hilaavat hintaa vähitellen ylöspäin. Sähkölaskun hallitseminen on yksi avainelementtejä pelissä menestymiseen. Pelaaja saa puhtaana käteen tuotantotulojen ja sähkölaskun erotuksen, ja viimeisellä kierroksella tämä raha maksetaan tuplana. Viidennen kierroksen jälkeen peli siis päättyy, ja eniten käteistä kerännyt on pelin voittaja.

Tehokasta tehtaanrakennusta

Factory Manager on hyvin jännittävä ja intensiivinen pakkaus optimointipelien ystäville. Monenlaisia strategisia haasteita on tarjolla, sillä hyvän tehtaan voi saada toimimaan varsin erilaisin tavoin. Yksi tärkeimmistä ratkaisuista liittyy vuorojärjestykseen: viimeinen pelaaja laittaa tarjolle parhaimmat ja kalleimmat herkut, mutta ensimmäinen pelaaja pääsee niitä ensimmäisenä ostamaan. Toisaalta loppupään pelaajilla on yleensä melko hyvät jokaista ostoa koskevat alennukset vuorolaatoissaan, jolloin jäljelle jääneet laitteet ovat entistäkin halvempia. Eri asia on sitten se, kuinka hyviä laitteita alennusmyynnissä sitten on enää jäljellä.

Toinen mielenkiintoinen valinta liittyy itse tehtaan rakentamiseen. Pelaajat pyrkivät optimoimaan tehdastaan niin tuotannon ja varaston kuin sähkönkulutuksen ja henkilökunnankin suhteen. Yhteen suuntaan panostaminen saattaa olla pois jostakin muusta. Mitä näistä osa-alueista sitten painottaa ja miksi, onkin sitten pelaajan itse päätettävissä. Tehtaan tilat ovat myös rajalliset, joten jossain vaiheessa on yleensä kannattavaa, jopa välttämätöntä, raivata vanhoja tiloja uusiokäyttöön.

Vuorojärjestykseen ja tehtaan kehittämiseen liittyvät asiat linkittyvät myös tietenkin toisiinsa. Pienen työntekijämäärän vaativa tehdas vapauttaa enemmän työläisiä huutokauppaa ja ostoja varten, eikä täysin yksiselitteistä ole sekään, mihin kohtaan vuorojärjestystä ostokierroksella kannattaa pyrkiä asettumaan. Viimeisen kierroksen tuplatulot kannustavat tekemään vielä lopussakin reippaita investointeja tehtaaseen, ja tarviketaulukon rakenteen vuoksi parhaat laitteet tulevatkin markkinoille vasta yleensä parin viimeisen pelikierroksen aikana.

Kaiken kaikkiaan Factory Manager on kokeilemisen arvoinen peli, joka tarjoaa peliharrastajalle hupia ja haasteita varmasti pitkäksi ajaksi. Se ei ole mitenkään mahdottoman monimutkainen säännöiltään, sen ulkoasu on mielenkiintoinen ja värikäs, ja kun pelin kestokin on varsin napakasti säädetty kohdilleen noin tuntiin tai jopa alle, voi Factory Manageria pitää jälleen yhtenä uutena sulkana Friedemann Friesen hattuun.

Pelaajan tehdas Factory Managerista
Keltaisen pelaajan tehdas pelin alkuvaiheissa. Kuva: Dong Hyuk Song / BGG

Faktat Factory Managerista

Suunnittelija:

Julkaisija: 2F-Spiele, Rio Grande Games (2009)

Mutkikkuus: Tyypillistä peliharrastajille suunnatun europelin vaikeustasoa. Säännöt ovat selkeät ja melko intuitiivisesti opittavat. Pikkusälää ja poikkeuksia ei ole kovinkaan runsaasti.

Onnen vaikutus: Hyvin vähäinen, satunnaiselementit liittyvät lähinnä sähkön hinnan nousuun.

Vuorovaikutus: Runsasta. Käytännössä viimeisenä vuoroon tulevat vetävät markkinoille sen, mitä ensimmäiset haluavat ostaa.

Teema: Toimiva ja hyvin toteutettu. Tehtaanrakennus välittyy uskottavasti niin pelin kulussa kuin hauskoissa komponenteissäkin.

Uudelleenpelattavuus: Hyvä. Kompakti kesto ja mielenkiintoiset valinnat luovat hedelmällisen maaperän syvempäänkin strategia-analyysiin.

Kieliriippuvuus: Peli on kielivapaa.

Pelaajamäärä: 2-5. Peli skaalautuu hyvin kaikille pelaajamäärille.

Pituus: 45-60 min. Kokemus lyhentää peliaikaa.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Power Grid — Factory Manager (Fabrikmanager)

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:75
Aito keskiarvo:3.57
Tasoitettu keskiarvo:3.57
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 4
  • 3: 29
  • 4: 37
  • 5: 5

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Osta Löydä lautapelit -kirja

5 thoughts on “Power Grid — Factory Manager (Fabrikmanager)”

  1. Hyvin mielenkiintoisen oloinen Power Grid -julkaisu. Arvostelusta saa sen kuvan, että peli sisältää riittävästi Power Gridin hyviä perusominaisuuksia (vuorojärjestys, optimointi jne.), mutta lisää myös tarpeeksi uusia mielenkiintoisia ominaisuuksia. Kevyempi versio alkuperäiseen nähden ei ole välttämättä edes haitta, originaali PG kun saattaa venyä useiden tuntien mittaiseksi. Pitäisipä päästä kokeilemaan tätäkin.

  2. Factory Manager EI siis ole Power Grid. Älkää odottako Power Gridiä. Factory Manageria markkinoidaan samalla tuotemerkillä, mutta pelillisesti ne eivät ole sama peli. Eivät ollenkaan.

  3. Tykkään kyllä itse Factory Managerista enemmän kuin Power Gridistä, jo siksi että peli on tuntuvasti lyhyempi ja nopeampi – mutta hyvin erilaiset pelit ne ovat.

  4. Sen verran kyllä täytyy itse arvostelua vetää takaisin, että ainakin meillä tuntuu juuri nyt siltä, ettei kokemus juurikaan lyhennä peliaikaa, pikemminkin päin vastoin. Lisäksi suuremmilla pelaajamäärillä odotteluaikaa saattaa joskus hieman kertyä. Mutta kaikkiaan ei peli mitenkään liian hitaalta tunnu, vaikka joskus vähän miettimään joutuukin.

  5. Eka reaktio ekan (viisin)pelin jälkeen oli että ”jaksaisko tätä enää toista kertaa?” Nyt yön yli nukkuneena vastaus tuohon on että ”kyllä”. Ekassa pelissäni tuntui itsellä olevan pallo ihan hukassa (paitsi ihan lopussa, kun aloin tajuamaan vähän homman jujua). Eli mulla peli vaatii lisää pelejä alle, että voisi sanoa lopullisesti tykkäänkö tästä vai en.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.