Rialto

Rialtossa pelaajat ovat venetsialaisia aatelisia, jotka yrittävät haalia mahdollisimman paljon vaikutusvaltaa lähettämällä valtuutettujaan kaupungin eri kortteleihin sekä rakentamalla siltoja ja rakennuksia. Kun kyseessä on Stefan Feldin peli, ei ole yllättävää, että teema on varsin pinnallinen. Peli on tavanomaista Feldin tuotosta kevyempi, mutta tarjoaa kuitenkin mukavasti mietittävää.

Pelin kulku

Pelilauta on jaettu kuuteen kortteliin, joista jokaista kohden pelataan yksi kierros, jonka aikana pelaajat pyrkivät saamaan valtuutettujaan kortteliin. Jokainen kierros koostuu kolmesta vaiheesta, joissa valitaan kortteja, pelataan niitä tai aktivoidaan rakennuksia.

Pelissä on kuudenlaisia kortteja, joita käytetään kierroksen toisessa vaiheessa toimintojen suorittamiseen. Seitsemäs korttityyppi on jokeri, joka korvaa minkä tahansa muun kortin.

Kaikki kuusi korttityyppiä pelataan joka kierroksella samassa järjestyksessä. Kaikki pelatut kortit tuottavat jotakin. Lisäksi eniten kutakin korttityyppiä pelannut pelaaja saa itselleen jonkin edun.

Korttien lisäksi pelissä on kolmenlaisia rakennuksia, joista vihreitä käytetään kierroksen ensimmäisessä vaiheessa kortteja nostettaessa, keltaisia toisessa vaiheessa kortteja pelatessa ja sinisiä kolmannessa vaiheessa korttien pelaamisen jälkeen. Rakennukset antavat pelaajille tiettyjä etuja, kuten enemmän kortteja ensimmäisessä vaiheessa. Lopussa rakennuksista saa pisteitä.

Korttien esittely

Doge-kortit: Näitä kortteja pelaamalla pelaajat etenevät laudalla olevalla doge-radalla, joka määrittää pelaajien toimintajärjestyksen ja ratkaisee tasapelit. Kutakin pelattua doge-korttia kohden pelaajat saavat siirtää markkeriansa yhden ruudun eteenpäin doge-radalla. Kierroksella eniten doge-kortteja pelannut saa siirtää markkeriansa yhden ylimääräisen ruudun.

Kultakortit: Jokaista pelattua kultakorttia kohden pelaajat saavat yhden kultarahan. Eniten kultakortteja pelannut saa yhden ylimääräisen rahan. Rahaa tarvitaan hankittujen rakennusten aktivoimiseen.

Rakennuskortit: Erilaisia rakennuksia on 12. Niiden hinta vaihtelee yhden ja neljän välillä. Joka kierroksella pelaaja saa ottaa rakennuksen, joka on korkeintaan yhtä arvokas kuin hänen pelaamiensa rakennuskorttien määrä. Eniten rakennuskortteja pelannut saa ottaa rakennuksen, joka on yhtä arvokkaampi kuin hänen pelaamiensa korttien määrä.

Siltakortit: Kierroksella saa pisteen jokaisesta pelatusta siltakortista. Jos ei pelaa ainuttakaan siltakorttia, menettää pisteen. Eniten siltakortteja pelannut saa asettaa kaupunkiin sillan kahden korttelin väliin. Sillan molemmissa päissä on merkittynä pistemäärä, mikä näyttää kuinka paljon pisteitä silta tuottaa kortteliin. Siltojen asettaja pääsee vaikuttamaan siihen, että korttelit, joissa hän itse on vahvoilla, tuottavat eniten pisteitä.

Gondolikortit: Näitä pelaamalla saa varastosta lisää valtuutettuja käyttöönsä. Eniten gondolikortteja pelannut saa asettaa korttelien väliin gondolin, joka toimii kuten silta, mutta pienemmillä pisteillä. Bonuksena saa myös asettaa yhden ylimääräisen avustajan jompaan kumpaan gondolin yhdistämään kortteliin.

Valtuutettujen kortit: Jokaista pelattua korttia kohden pelaaja saa asettaa yhden oman valtuutetun kierroksella ratkaistavaan kortteliin. Jos kaikki valtuutetut ovat jo käytössä, pelaaja saa siirtää jo laudalla olevaa valtuutettuaan. Eniten kortteja pelannut saa asettaa yhden ylimääräisen valtuutetun.

Aluehallintaa ovelalla pisteytyksellä

Rialton pisteytys perustuu aluehallintaan. Kortteliin eniten valtuutettuja saanut saa pisteitä sen verran kuin kortteliin johtavat sillat ja gondolit osoittavat. Toiseksi tullut saa puolet tästä ja kolmanneksi tullut puolet toiseksi tulleen pisteistä.

Pisteytyksen tekee kiinnostavaksi se, että kortteleiden arvoa ei tiedä alussa. Kaikki riippuu kierrosten myötä pelattavien siltojen asettelusta. Gondolikortit lisäävät mielenkiintoa siten, että niillä pääsee pelaamaan seuraajia jo pelattuihin tai vasta tulossa oleviin kortteleihin. Lisäksi pisteitä saa jokaisesta rakennuksesta niiden arvon mukaan sekä käyttämättömistä valtuutetuista ja rahasta.

Tylsähkö ulkomuoto

Rialto on kelvollinen nopea europeli, mutta se kärsii hieman tylsästä ulkomuodosta. Pelin paketti ei ole kovin houkuttelevan näköinen ja laudan suunnittelu on osittain epäonnistunut. Pelin pisterata on yksi huonoimmista, joita olen nähnyt. Markkereille tarkoitettuja paikkoja on hankala erottaa tummasta alustasta.

Feldin faneille Rialto on turvallinen valinta. Mekaniikka toimii hyvin ja strategisia vaihtoehtoja on riittävästi, jotta peli jaksaa kiinnostaa muutamaa pelikertaa enemmän. Rialto sopii helppojen sääntöjensä ansiosta hyvin myös uusien pelaajien tutustuttamiseen hieman taktisempien pelien maailmaan.

Pelaajille, jotka arvostavat vahvaa teemaa Rialto ei sen sijaan tarjoa paljoa. Peli on hyvine ja huonoine puolineen melko tyypillinen kolmen vartin europeli. Monien mielestä Rialto on varmasti tylsä, mutta peli on perusteiltaan niin toimiva, että joissakin porukoissa tätä pelataan varmasti paljonkin.

Faktat Rialtosta

Suunnittelija: Stefan Feld

Julkaisija: Pegasus Spiele (2013)

Mutkikkuus: Säännöt ovat varsin selkeät. Pelaamisen pitäisi sujua ongelmitta jo ensimmäisellä kerralla.

Onnen vaikutus: Tarjolla olevat korttirivit jaetaan sattumanvaraisesti. Muuten onnella ei juuri ole vaikutusta.

Vuorovaikutus: Muiden pelaajien valitsemat kortit on hyvä muistaa edes jotenkin. Vuorovaikutusta on varsin paljon kierroksen toisessa vaiheessa, jossa kortteja pelataan.

Teema: Hyvin pinnallinen.

Uudelleenpelattavuus: Melko hyvä. Toimivan oloisia strategioita on useita.

Kieliriippuvuus: Peli on täysin kielivapaa.

Pelaajamäärä: 2–5

Pituus: 30–45 minuuttia.