Root

Root

Vuoden 2018 kiinnostavimpia tapauksia oli ehdottomasti Root. Kickstarterin kautta alunperin julkaistu peli ilmestyi loppukesästä ja herätti tuntuvasti huomiota myös kampanjan ulkopuolella. Eikä ihme – pelissä yhdistyy monenlaisia vetovoimatekijöitä.

Ensinnäkin peli on kovassa nosteessa olevan Cole Wehrlen suunnittelema (haastattelimme Wehrleä taannoin). Toiseksi pelin on julkaissut Leder Games, joka tunnetaan epäsymmetrisestä Vast-luolaholvauspelistä. Kolmanneksi peli muistuttaa suosittuja COIN-sarjan epäsymmetrisiä konfliktisimulaatioita, mutta käsittelee metsän eläinten sotaa ja lopuksi siinä on Kyle Ferrinin upea satukirjamainen kuvitus.

Rootin kansi

Metsäneläimet sotaretkellä

Peli sijoittuu metsään, josta monet tahot ovat kiinnostuneet. Pelin alkutilanteessa metsän on vallannut uusi tulokas, Markiisitar Kissa, Marquise de Cat, joka haluaa tehdä metsästä teollis-sotilaallisen voimanpesän, rakentaa sen täyteen sahoja ja pajoja ja tukahduttaa vastarinnan. Vastapoolina on Kotkanpesän dynastia, Eyrie Dynasty, jäykkä, aristokraattinen eliitti, joka on voimiltaan hiipunut, mutta pitää metsää yhä synnyinoikeutenaan.

Metsämaan liitto, Woodland Alliance, on puolestaan alistettujen pienjyrsijöiden sissiliike, joka toimii aluksi ruohonjuuritasolla ja yrittää kerätä sympatiaa ja kannattajia aatteelle. Asioita sekoittaa lisäksi yksinäinen pesukarhu, Vagabond, joka kiertelee metsässä suorittaen omia tehtäviään ja sekaantuen muiden kuviohin.

Tavoitteena on kerätä 30 pistettä. Kaikki osapuolet saavat pisteitä tuhoamalla vastapuolen rakennuksia ja tokeneita (mutta ei sotureita) taisteluissa. Rakentamalla esineitä voi myös tienata pisteitä. Toinen tapa voittaa on Dominance, jonka voi aktivoida löytämällä pelin aikana sopivan kortin ja pelaamalla sen: silloin pelaaja voittaa hallitsemalla kolmea neljästä tietynvärisestä aukiosta. Dominancen tavoitteekseen valinnut pelaaja ei voi enää voittaa pisteillä.

Pelilauta
Peli on edennyt jo jonkin verran. Kotkanpesä (sininen) on levittäytynyt laajalle, markiisitar (oranssi) taas on menettänyt alussa hallitsemiaan alueita. Huomaa nopat: ne olisi voitu tehdä nelisivuisina, mutta onneksi pyramidinoppien sijasta käytössä on paljon mukavammin rullaavat kaksitoistasivuiset. Kuva: Mikko Saari

Asymmetrinen peli

Leder Gamesin tapaan jokaisella osapuolella on omat sääntönsä ja oma tapansa pelata peliä. Kun peliä opettaa, pitää siis ensin käydä läpi kaikille yhteiset peruskuviot ja sen jälkeen selittää jokaisen mukana olevan osapuolen omat säännöt. Kierroksen kulku on onneksi selitetty tyhjentävästi pelaajien omilla pelilaudoilla, niitä seuraamalla on helppo muistaa, mitä omalla vuorolla saa tehdä.

Markiisitar aloittaa lauta täynnä sotajoukkoja ja antaa joka vuoro joukoilleen kolme haluamaansa toimintoa: taistelkaa, marssikaa, rekrytoikaa, rakentakaa. Pisteitä kertyy rakentamalla sahoja, työpajoja ja rekrytoijia.

Kotkanpesää hallitsee johtaja, joka lupaa mennyttä kunniaa kaipaavalla kansalle näiden haluamia asioita. Jos lupaukset petetään, käy huonosti. Kotkanpesälle ohjelmoidaan siirrot: rekrytoi täällä, liikkukaa täältä, taistelkaa täällä ja rakentakaa tänne. Joka kierros komentoihin lisätään uusia kortteja ja sen jälkeen kaikki ohjelmoidut siirrot toteutetaan. Jos jostain syystä siirtoja ei pystykään toteuttamaan – sopivaa taistelua ei olekaan käsillä, joukkoja ei ole vapaana rekrytoitavaksi tai tyhjää paikkaa rakennukselle ei ole – Kotkanpesä vajoaa sekaannukseen vuoron ajaksi, tyhjentää koko ohjelman ja valitsee uuden johtajan, joka aloittaa uusilla lupauksilla seuraavalla vuorolla. Pisteitä kertyy pöydällä olevien tukikohtien mukaan.

Metsämaan liitolla ei ole pelin alussa laudalla mitään, vain muutama kortti tukijoiden pakassa. Näitä tukijoita voi käyttää sympatian pelaamiseen laudalle. Ensimmäisen sympatiamerkin saa pelata minne tahansa, sen jälkeen sympatia leviää alueelta viereiselle alueelle. Sympatiaa voi sitten hyödyntää vallankumousten tekemiseen: vallankumous tyhjentää sympaattisen alueen vihollisista ja perustaa sinne liiton tukikohdan, josta sitten saa upseereita, joilla voi tehdä pienimuotoisia sotatoimia. Pisteitä kertyy sympatiasta.

Vagabond on yksinäinen sooloilija, joka kiertelee laudalla tutkimassa raunioita ja suorittamassa tehtäviä. Yksinäinen soturi ei koskaan voi kuolla taistelussa, osumat otetaan vastaan rikkomalla esineitä, jolloin Vagabondin on lopulta vetäydyttävä metsän suojaan korjaamaan tavaroitaan ja käytännössä hukkaamaan yksi kierros. Tehtävät vaativat tiettyjen esineiden aktivoimista oikeanvärisellä aukiolla. Vagabond voi taistella, mutta myös auttaa: antamalla kortteja muille pelaajille Vagabond saa pisteitä ja vastineeksi tarvitsemiaan esineitä. Tehtävien ja auttamisen lisäksi Vagabond saa pisteitä murhaamalla vihollistensa yksiköitä.

Decree
Kotkanpesän toimintaa säätelee Decree, tiukka lista toimenpiteitä. Listalle lisätään joka vuoro vähintään yksi kortti ja sitä suoritetaan vasemmalta oikealle. Jos suoritus ei ole mahdollista – esimerkiksi tässä tapauksessa keltainen kortti Build-sarakkeessa on selvä riski, koska se vaatii, että on keltainen alue, johon voi rakentaa pesän – Kotkanpesä vajoaa sekaannukseen vuoron ajaksi. Kuva: Mikko Saari

Taistelua ja rakentelemista

Pelin taistelumekanismi on yksinkertainen ja toimiva. Taistella voi, kun aukiolla on kahden eri osapuolen joukkoja. Puolustaja voi ensin pelata kädestään väijytyskortin, joka tekee automaattisesti kaksi osumaa hyökkääjiin ennen taistelua. Sen jälkeen hyökkääjä heittää kahta noppaa. Nopissa on numerot 0–3 ja ne kertovat, kuinka monta osumaa tulee.

Hyökkääjä saa itse käyttää isomman nopan, eli tätä kautta peli kannustaa hyökkäämään. Metsämaan liiton sissisodankäyntitaitoja mallinnetaan puolestaan hienosti ja vaivattomasti sillä, että puolustaessaan Metsämaan liitto käyttääkin isompaa noppaa.

Osumat tulevat yhtä aikaa molempiin. Tehtyjen osumien määrää rajoittaa taistelijoiden määrä: osumia voi tehdä korkeintaan soturien määrän verran. Osumat pitää lyödä ensin sotureihin, sen jälkeen voi tuhota muita tokeneita, kuten rakennuksia ja sympatiaa. Jos kohde on puolustuskyvytön, esimerkiksi saha ja kasa puuta, hyökkääjä saa yhden osuman lisää.

Rakenteleminen eli craftaaminen on yksi tapa kerätä pisteitä. Joistain korteista saa rakennettua esineitä, joilla on pelillistä merkitystä vain, jos Vagabond on pelissä. Vagabond käyttää esineitä ja ostaa niitä mielellään muilta pelaajilta. Joka tapauksessa esineen rakentamisesta saa pisteitä. Osa korteista taas on pysyviä kykyjä, joita voi kortin craftaamisen jälkeen käyttää joka vuoro, tai kertaluontoisia etuja, jotka voi käyttää sopivalla hetkellä.

Craftaaminen toimii eri tahoilla hieman eri tavoin, mutta yleisesti ottaen edellyttää levittäytymistä metsään. Helpoimmat kortit vaativat työpajan tietyllä alueella, vaativimmat voivat vaatia monta samanlaista aluetta tai tietyn yhdistelmän alueita.

Kortit
Kyle Ferrinin kuvitus loistaa etenkin pelin korteissa. Kuva: Mikko Saari

Tasapainottelua

Root ei ole epäsymmetrisyytensä vuoksi aivan helpoin peli opettaa. Vaivannäkö on kuitenkin siedettävällä tasolla: pelin peruskuviot, kuten liikkuminen, taistelu ja craftaaminen ovat sen verran yksinkertaisia, ettei niiden opettamisessa kovin kauaa mene, sitten on vain käytävä läpi, miten eri osapuolet yhteisiä sääntöjä muuttavat.

Pelaajien omat pelilaudat esittelevät kuitenkin todella käytännöllisen selkeästi, miten vuoro kullakin pelaajalla kulkee, joten alkuun pärjää hyvin, kun seuraa vain laudan ohjeita järjestyksessä.

Tasapaino on epäsymmetrisessä pelissä aina kysymyksiä herättävä asia. Ovatko eri osapuolet tasapainossa keskenään? Ovat ja eivät. Kovin suuria eroja eri osapuolten voimatasapainossa ei ole. Cole Wehrle on fiksaillut pelin tasapainoa hieman ja näyttäisi siltä, että seuraavassa painoksessa markiisitarta vahvistetaan hieman, Woodland Alliancen pisteidentuotantoa käännetään hieman pienemmälle ja Vagabondia heikennetään vähän.

Muutoksista on pitkä keskusteluketju BoardGameGeekissä. Muutokset ovat tulossa kolmanteen painokseen ja aiempien painosten omistajat voivat jossain vaiheessa ostaa korjaussarjan (sellaista on lupailtu toisen lisäosan Kickstarter-kampanjaan), mutta kovin suurista muutoksista ei ole kyse, joten niitä on helppo kokeilla ilman korjattuja komponenttejakin. Omien kokeilujeni perusteella muutokset ovat oikeansuuntaisia.

Ennen kaikkea Root on peli, joka edellyttää pelaajilta aktiivisia toimia pelin tasapainottamiseksi. Tämä on asia, joka on peliä harkittaessa syytä sisäistää. Jos ei pidä sellaista dynamiikasta, jossa pelaajien on yhdessä lyötävä johdossa olevaa pelaajaa, jotta tämä ei voita peliä (ja kaikesta siitä politikoinnista, mitä tästä seuraa), Root ei ole oikea peli.

Loivennan tätä varoitusta sen verran, että itse en tällaisista peleistä ole koskaan pitänyt, mutta Root miellyttää silti. Osin se johtuu siitä, että Rootissa ei ole mahdollista menettää pisteitä (yhtä poikkeusta lukuunottamatta), joten vaikka johdossa olevaa pelaajaa lyödään ja tämän voitonmahdollisuudet kärsivät, pelitilanne ei kuitenkaan sinänsä ota takapakkia. Osa taas on silkkaa uutuudenviehätystä ja kokeilunhalua ja sen suhteen olen hieman epäluuloinen pelin pitkän aikavälin kestävyyden suhteen. Toisaalta – jos jossain vaiheessa kyllästyn, voin todeta saaneeni pelistä paljon irti ja siirtyä sitten eteenpäin.

Vagabond
Vagabondin pelilauta kertoo ytimekkäästi kaiken, mitä Vagabond pystyy pelissä tekemään. Kuva: Mikko Saari

Riverfolk-lisäosa

Kickstarter-kampanjan yhteydessä julkaistiin saman tien ensimmäinen lisäosa Riverfolk. Se lisää kaksi uutta kansaa, kauppiassaukot ja liskojen kuolemankultin. Lisäksi peliin on mahdollista ottaa toinen Vagabond ja markiisittaren voi korvata mekaanisella markiisittarella eli bottipelaajalla.

Pelin maksimipelaajamäärä kasvaa kuuteen. Viisinpeliä olen kokeillut, kokemukset ovat vaihdelleet lievästi pitkästyneestä tyytyväiseen. Kuusinpeli ei houkuttele edes kokeilemaan: väliaika omien vuorojen välillä kasvaa liian suureksi ja pelitilanne muuttuu liian kaoottiseksi.

Mekaaninen markiisitar tuo lisäpotkua kaksinpeliin: lähtökohtaisesti Root on aika kamala kaksinpeli, mekaanisen markiisittaren kanssa se on vähän parempi. En sittenkään suosittelisi, botti on vähän kömpelö ja mekaaninen. Yksinpelikin onnistuu lisäosan kanssa, mutta en ole sitä kokeillut. Jos nämä pelimuodot kiinnostavat, BGG:stä löytyy Better Bot Project, joka lisää botteja muillekin kuin markiisittarelle.

Riverfolk-lisäosan kansi

Lisäkansat ovat kiinnostavia. Kauppiassaukot voivat liikkua laudalla kulkevaa jokea pitkin. Lisäksi saukot myyvät palveluksiaan muille pelaajille: saukkojen käsikortit ovat vapaasti ostettavissa, saukkojen sotilaat ovat palkkasotureita kenen tahansa palveluksessa ja jokilaivurin palveluitakin on tarjolla. Pisteitä saukot tienaavat rakentamalla kauppapaikkoja ja nostamalla osinkoja saamistaan maksuista.

Liskokultti rekrytoi sorrettuja ja syrjittyjä. Kaikki pois heitetyt kortit menevät poistopakkaan liskojen ”Kadotettujen sielujen” pakan kautta. Se määrää, ketkä ovat hyljeksittyjä ja siten liskojen rekrytoitavissa. Liskot rakentelevat laudalle puutarhoita ja tienaavat siten pisteitä.

Lisäkansat ovat pykälän peruspelin kansoja mutkikkaampia ja varsinkin liskokultti on suorastaan vaikea pelata hyvin. Uusissa sääntömuutoksissa liskoja on parannettu jonkin verran, mikä toivottavasti tekee kultista hieman kilpailukykyisemmän. Alkuperäisessä muodossaan liskoilla oli huomattavan vaikea voittaa, vaikka ne olivatkin kyllä mielenkiintoinen joukkio.

Lisäosaa on kyllä helppo suositella, Root on kuitenkin peli, joka hyötyy siitä, että erilaisia uusia yhdistelmiä on runsaasti tarjolla kokeiltavaksi. Uusia kansoja on helppo keksiä ja BoardGameGeekistä löytyy paljon fanilisäosia kokeiltavaksi, jos jaksaa askarrella. Leder Games julkaissee toisen lisäosan Kickstarteriin vielä vuoden 2019 aikana.

Lisärin kanssa
Kolminpelissä markiisitar on kilpailemassa lisärikansojen kanssa: keltaiset ovat liskokulttia ja turkoosit saukkoja. Kuva: Mikko Saari

Yhteenveto

Root on kiehtova peli. Kiinnostuin siitä välittömästi, kun se Kickstarteriin tuli. Mielenkiinto on kantanut edelleen, puoli vuotta myöhemmin peli on yhä varsin korkealla listalla peleistä, joita haluan pelata.

Aivan varauksetta en kuitenkaan Rootia fanita. Taustalla nakuttaa epäilys siitä, ettei minun oikeastaan pitäisi pitää tämänlaisista peleistä ja epäilys, että näinköhän peli jaksaa miellyttää siinä vaiheessa, kun se on läpeensä tuttu. Shut Up and Sit Downin arvostelu onnistui pureutumaan näihin ajatuksiin erittäin hyvin; jos jaksat katsella 22 minuuttia videota vielä tämän jutun lukemisen päätteeksi, suosittelen lämpimästi.

Mutta – Root on vain niin viehättävä peli ja mikä parasta, se pysyy tuoreena pitkään. Riverfolkin kanssa erilaisia yhdistelmiä eri kansoista ja eri pelaajamääristä on sen verran paljon, ettei niitä hetkessä kolua läpi. En ole vielä päässyt edes kokeilemaan pelilaudan kääntöpuolelta löytyvää talvista karttaa, jossa eri alueiden värit arvotaan joka peliin erikseen, puhumattakaan sitten julkisessa testauksessa olevista uusista kansoista ja kevät- ja kesäkartoista… Uutta kokeiltavaa ja uutuudenviehätystä riittää siis vielä pitkäksi aikaa.

Vaikka peli onkin sääntökuormaltaan varsin maltillinen, epäsymmetrisyys tekee kuitenkin sen, että kovin satunnaiseen pelailuun Rootia en suosittele. Jos sääntöjä pitää opettaa jollekulle joka kerta kun pelataan, kynnys pelata nousee aika korkeaksi. Arvelisin, että Root on parhaimmillaan, kun kaikki pelaajat ovat pelanneet peliä aikaisemmin, mutta ennen kuin peli on läpeensä ymmärretty.

Pelitilanne
Metsämaan liittouma on saanut tukikohdan perustettua. Vagabondkin hengailee kulmilla. Kotkat ja kissat uhittelevat toisilleen. Kuva: Mikko Saari

Faktat Rootista

Suunnittelija:

Julkaisija: Leder Games (2018)

Mutkikkuus: Epäsymmetrisyys tekee pelistä melko raskaan opettaa, kun ensin pitää kertoa yhteiset säännöt ja sitten pelaajien omat poikkeukset. Lähtökohtiinsa nähden peli on kuitenkin sujuva opetettava, kun sen itse osaa. Sääntökirja The Law of the Root on yksi parhaista, kunhan sitä lukee kirjaimellisesti, lisäilemättä omia tulkintoja.

Onnen vaikutus: Taisteluiden tulokset suosivat hyökkääjää, mutta ovat yllätyksellisiä ja sattumanvaraisia. Korttipakka on toinen merkittävä satunnaisuuden lähde ja lisäksi peli on hyvin kaoottinen, pelaajien toimet ravistelevat pelitilannetta reippaasti.

Vuorovaikutus: Root on sotapeli tai vähintään konfliktisimulaatio. Pelin tasapaino on lopulta pelaajien tehtävä: johdossa olevia pelaajia on lyötävä, jotta nämä eivät voita. Pelissä on siis runsaasti vuorovaikutusta.

Teema: Satumaisen teeman alle on piilotettu todellisen maailman teemoja, mutta eläinteema antaa vapauksia käsitellä niitä. Kyle Ferrinin kuvitus on huippuluokkaa ja luo pelille persoonallisuutta runsain määrin.

Uudelleenpelattavuus: Kestää kauan, ennen kuin Rootista on nähty kaikki. Ensialkuun haluat tietysti kokeilla kaikkia eri kansoja, lisäksi eri kansojen yhdistelmät tuottavat erilaisia pelikokemuksia, talvilauta tuo vaihtelua ja lisäosasta nyt puhumattakaan. Rootissa riittää tutkittavaa, onneksi, sillä veikkaan, että juuri se tutkiminen on pelin parasta antia.

Kieliriippuvuus: Pelin osissa on aika paljon tekstiä. Ihan kielitaidottoman on työlästä pelata, mutta hyvää kielitaitoa peli ei vaadi.

Pelaajamäärä: 2–4, lisäosan kanssa 1–6. En hankkisi yksinomaan kaksinpeliksi, enkä itse haluaisi kokeilla kuusinpeliä.

Kesto: 60–90 minuuttia. Vaikka pelissä lyödään johtajaa, se ei silti pääse venymään ja vanumaan loputtomasti, vaan loppuu kyllä varmasti.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Root

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:44
Aito keskiarvo:3.61
Tasoitettu keskiarvo:3.52
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 4
  • 3: 13
  • 4: 23
  • 5: 4

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Osta Löydä lautapelit -kirja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.