Kategoriat
Uutiset

Viikkokatsaus 18.6.2018: Ei uutisia, olemme mökillä

Tämä on Lautapelioppaan viikkokatsaus, kerran viikossa ilmestyvä kurkistus lautapelien maailmaan ja Lautapelioppaan tapahtumiin. Lukemalla tämän raportin joka viikko pysyt hyvin kärryillä siitä, mitä Lautapelioppaassa tapahtuu ja saat jonkunmoisen käsityksen lautapelimaailman olennaisista tapahtumista.

TelegramLautapeliopas on nyt myös Telegramissa. Seuraamalla Lautapelioppaan Telegram-kanavaa, saat tiedon uusista julkaisuista saman tien. Lautapelioppaan Telegram-kanava.

Lautakunta

Lautakunta käsittelee kymmenennessä jaksossaan kesäspesiaalina mökkeilyä. Millaisia pelejä mökillä pelataan? Kai ja Annika Saarto (Todellisuuspako) puhuvat mökkipeleistä. Tero Hyötyläinen (Lunkisti.fi) kertoo pelien pakkaamisesta matkalle mukaan ja Mikko Saari (Lautapeliopas) esittelee perinteisistä korttipeleistä vaihtoehtoja niille tutuimmille peleille. Mukana myös Timo Lindi Korttikuninkaasta. Nauhoitettu 3.6.2018.

Kimble-kysely

Kimbleä tutkitaan akateemisesti. Nyt aiheesta haluttaisiin tietoa, kyselyä tekee Lilli Sihvonen Turun yliopistosta, joka väitöskirjassaan tutkii klassisten kulttuurituotteiden uusia julkaisuja ja siirtymistä sukupolvelta toiselle. Esimerkkituotteena on Kimble ja tavoitteena selvittää, miten Kimble siirtyy sukupolvelta toiselle ja kerätä muistoja pelihetkistä.

Kysely koostuu kahdesta osa-alueesta. Ensimmäisessä osiossa sinulta kysytään perustietoja kuten ikäsi ja asuinpaikkasi sekä muita tietoja. Saat halutessasi vastata omalla etunimelläsi tai valita itsellesi nimimerkin, jolla vastauksiisi viitataan tutkimuksessa. Toinen osio koostuu kolmesta avokysymyksestä, joissa sinulta kysytään ikimuistoisinta lapsuuden Kimble-muistoa, ikimuistoisinta aikuisuuden Kimble-muistoa sekä sitä, siirtäisitkö Kimbleä eteenpäin seuraaville sukupolville. Kyselyn lopuksi voit antaa palautetta, osallistua arvontaan sekä ilmoittaa perheesi Kimble-aiheiseen lisähaastatteluun. Vastauksia käytetään tässä väitöskirjatyössä ja sen jälkeisessä tutkimuksessa, muissa tieteellisissä julkaisuissa sekä opetuksessa. Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että saan vastauksia erilaisilta pelaajilta kuten sellaisilta, jotka ovat pelanneet Kimbleä sekä lapsena että aikuisena kuin myös sellaisilta, jotka ovat pelanneet peliä harvakseltaan. Vastaaminen ei edellytä aktiivista Kimblen pelaamista.

Kyselyyn vastanneiden ja yhteystietojensa jättäneiden kesken arvotaan yksi Kimblen 50-vuotisjuhlaversio sekä muutama lohdutuspalkinto, mutta jos haluat palkinnon voittaa, vastaa nopeasti, arvontaan osallistuvat 20.6.2018 mennessä vastanneet.

Kysely löytyy täältä.

Lyhyet

Kickstarter-pelit

Kickstarterin logo

Alla esiteltävät pelit ovat rahoitusta kerääviä Kickstarter-kampanjoita. Ennen kuin annat rahojasi Kickstarter-kampanjoihin, kannattaa tehdä vähän pohjatöitä. Lautapelioppaan Mitä huomioida Kickstarter-kampanjoita tukiessa -artikkeli on oivallinen aloituspiste.

Tähän on valikoitu mielestämme kiinnostavimpia ja parhaimpia kampanjoita, mutta mitään takeita ei näistäkään voi antaa.

Kampanjoiden yhteydessä puhutaan verottomasta toimituksesta. Se tarkoittaa, että toimitus tulee EU:n sisäpuolelta, jolloin arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa. EU:n ulkopuolelta tuleviin lähetyksiin lisätään 24 % arvonlisävero, joka lasketaan sekä tuotteen hinnalle että postikuluille.

Solarius Mission on hieno peli La Granjan tekijöiltä MiKeltä ja Odelta. Tässä pelissä on noppamanipulointia, avaruudenvalloitusta ja perinpohjaista riittämättömyyden tunnetta. Nyt myös fiinimmät komponentit! Spielworxxin ensimmäinen painos myytiin nopeasti loppuun pari vuotta sitten, nyt on Flying Lemurin kakkospainoksen vuoro. Komponentit on päivitetty ja lisäksi peliin on kehitelty uusia muunnelmia. Toivottavasti myös sääntökirja on kirjoitettu uusiksi, se oli kamala.

Ykköspainoksen omistajille (mahdankohan olla ainoa Suomessa) luvassa on ilmeisesti päivityssarja Spielworxxilta. Peli maksaa 60 dollaria, päälle tulee huikeat 35 dollaria postikuluja. Peli on kyllä 60 dollarin edestä hyvä, mutta lähes satasen? Eipä ole myöskään mitään aavistusta, voiko Flying Lemurin pelikauppajakelun odottaa ulottuvan Suomeen asti. Toimitus on veroton ja luvattu tammikuulle 2019. Kampanja löytyy täältä.

Yummy Yummy Pancake on uusi korealainen näppäryyspeli, jossa heitellään pannukakkusia paistinpannulla ilmaan ja yritetään kääntää niitä. Muiden on muistettava, mikä pannukakku on mikä. Peli maksaa 32 dollaria Suomeen toimitettuna, kaksi saa 52 dollarilla. Toimitus tulee Kiinasta, paketin päälle luvataan laittaa edullinen hinta, mutta teoriassa veroja voi silti tulla maksettavaksi. Tulli kysyy sitten oikeaa maksettua hintaa, jos paketti tulliin jää. Toimitus on luvattu jo elokuulle 2018. Kampanja löytyy täältä.

Hidden Panda on sosiaalista deduktiota pandateemalla. Panda yrittää saada poikasensa rosvoilta, rosvot yrittävät saada pandan kiinni, pandanhoitaja suojelee pandaa ja mummo johtaa tiimiä, suojelee pandaa ja hämmentää rosvoja. Pandat tunnistavat toisensa, kaikki tunnistavat mummon, hoitaja tuntee pandan ja rosvot tuntevat toisensa. Pelin saa print and playna. Peli maksaa 31 dollaria Suomeen toimitettuna. Toimitus on veroton ja luvattu kesäkuulle 2019. Kampanja löytyy täältä.

Gorus Maximus on verinen tikkipeli gladiaattoritaisteluista Kwanchai Moriyan kuvituksella. Pelin jippona valttia voi vaihtaa kesken tikin pelaamalla edellisen kortin kanssa samannumeroisen kortin. Peli maksaa vähän yli 20 dollaria Suomeen toimitettuna. Toimitus on veroton ja luvattu lokakuulle 2018. Kampanja löytyy täältä.

Pitchstorm on taas yksi “myy ideasi muille pelaajille” -peli. Kirjoittajalla on joko päähenkilö tai juoni ja toinen puoli leffaa tulee sattumanvaraisesti pakasta. Idea pitää myydä 45 sekunnissa tuottajalle, joka voi lisätä siihen oman, luonnollisesti ihan tyhmän, ideansa, joka kirjoittajan pitää ottaa mukaan. Peruspeli maksaa 41 dollaria Suomeen toimitettuna. Kolmen lisärin kanssa hinta on 63 dollaria. Toimitus on veroton ja luvattu marraskuulle 2018. Kampanja löytyy täältä.

Inoka tarjoaa kaunista kuvitusta, mutta pelimekaniikka on pohjimmiltaan kivi-paperi-sakset. Peli maksaa 16 dollaria Suomeen toimitettuna, kaksi saa 26 dollarilla. Toimitus on luvattu marraskuussa 2018 ja verottomuudesta ei ole tietoa. Yhden pelin hinta on sen verran halpa, että veroilta kuitenkin välttyy. Kampanja löytyy täältä.

Fix the World on taas yksi “myy ideasi muille pelaajille” -peli. Pelaajat ratkovat maailman ongelmia kahdella satunnaisesti valitulla avainsanalla (“pikaliima” ja “dinosauruksen DNA”!), siinä sivussa tulee sitten tietoiseksi maailman ongelmista. Peli maksaa 22 dollaria Suomeen toimitettuna. Toimitus on luvattu marraskuulle 2018 ja se on veroton. Kampanja löytyy täältä.

Solomon Kane on Robert E. Howardin tarinoihin perustuva peli puritaanikostajasta, joka kiertää maailmaa oikomassa vääryyksiä. Peli on yhteistyönä tai soolona pelattava tarinankerrontaa, figuja ja taktista taistelua yhdistelevä seikkailu. Peli maksaa 110 dollaria ja jopa 40 dollaria postikuluja päälle. Toimitus on luvattu heinäkuulle 2019 ja on veroton. Kampanja löytyy täältä.

Solar City on tulevaisuuteen sijoittuvat kaupunginrakennuspeli, jossa laattoja asettelemalla luodaan kaupunkia. Pelaajat kehittelevät tuotantokoneistojaan, joiden käyttäminen blokkaa muiden pelaajien mahdollisuuksia. Peli maksaa 63 dollaria Suomeen toimitettuna. Toimitus on veroton ja luvattu lokakuulle 2018. Kampanja löytyy täältä.

Getaway Driver on vauhdikas asymmetrinen kaksinpeli, jossa toinen pelaajista yrittää paeta rikoskeikan jälkeen ja toinen pelaajista ajaa rosvoa takaa klassisten takaa-ajoleffojen hengessä. Ryan Goldsberryn kuvitus viimeistelee pelin tyylin. Peli maksaa 29 dollaria Suomeen toimitettuna. Toimitus on luvattu maaliskuulle 2019 ja on veroton. Kampanja löytyy täältä.

Amerigo on Stefan Feldin peli vuodelta 2013. Peli on ollut jonkun aikaa loppuunmyyty, nyt Queen tuo sen Kickstarterin kautta takaisin. Humpuukikampanja siis sikäli, että mitään uutta ei ole tarjolla, mutta onpahan tilaisuus saada AmerigoMerlin tai Immortals ja Queenie-lisäreitä päälle. Yksittäinen peli maksaa 62 euroa Suomeen toimitettuna, kahden pelin kombo maksaa 106 euroa ja kaikki kolme saa 170 eurolla. Toimitus on luvattu marraskuulle 2018 ja se on veroton. Kampanja löytyy täältä.

Efemeris on kartoitusta, resurssienhallintaa ja taistelua epämääräisessä avaruusajassa jännän abstraktilla kuvituksella. Peli maksaa 48 euroa Suomeen toimitettuna. Toimitus on veroton ja luvattu helmikuulle 2019. Kampanja löytyy täältä.

Kung Fu Panda: The Board Game on suositun leffan aiheella tehty yksinkertaisempi muunnelma Escape: The Curse of the Templestä. Luvassa on siis yhteistyötä, reaaliaikaisuutta ja nopanheittelyä. Peruspeli maksaa 25 puntaa, laajempi versio 60 puntaa. Päälle tulee noin 15 puntaa postikuluja. Toimitus on luvattu maaliskuulle 2019 ja on veroton. Kampanja löytyy täältä.

Trickerion: Dahlgaard’s Academy on ensimmäinen iso lisäosa Trickerioniin. Kenestä tulee uuden taikuusakatemian rehtori? Lisäri tuo peliin uusia taikureita, akatemian kunnostettavaksi, oppilaita opettavaksi ja suojatteja kasvatettavaksi. Pelkkä lisäri maksaa 35 dollaria, 65 dollarilla saa lisärin ja päivityssarjan, jolla peruspelistä tulee Collector’s Edition -tasoinen ja 115 dollarilla saa lisärin ja Collector’s Edition -peruspelin. Päälle tulee sitten postikulut. Toimitus on veroton ja luvattu maaliskuulle 2019. Kampanja löytyy täältä.

Mikon pelaamia

Jos uutisten puolesta onkin hiljainen viikko, pelejä on pelattu siitäkin edestä. Pyrkimyksenä laajentaa Wolfgang Warsch -tuntemustani ja samalla käsitystä Kennerspiel des Jahres -ehdokkaista, hankin sekä Die Quacksalber von Quedlinburgin että Ganz schön cleverin, jälkimmäisen tosin ranskalaisena laitoksena nimellä Très futé!

Quacksalberissa eli Puoskareissa pelaajat yrittävät keitellä mahdollisimman päteviä taikajuomia. Se tapahtuu kiskomalla omasta pussista aineksia yksi kerrallaan pataan. Pata on oikeastaan spiraalinmuotoinen pisterata, jolle ainekset lisätään. Aineksia on eri tasoisia, 1–4, ja taso viittaa siihen, kuinka monta askelta radalla saa edetä kun aineksen lisää. Onnenkoetuselementti syntyy siitä, että lähtökohtaisesti pussi on täynnä valkoisia aineksia ja niissä on tiukka raja: jos valkoista on padassa vähintään kahdeksan pisteen edestä, pata kiehuu yli ja räjähtää.

Epäonnistumisista ei sentään lyödä liikaa. Kun keitos on valmis, siitä saa pisteitä ja palkintoja riippuen siitä, miten pitkälle on päässyt. Patansa räjäyttäneet saavat valita, ottavatko pisteet vai käyttävätkö edistymisensä uusien raaka-aineiden ostamiseen, siististi keitelleet saavat molemmat edut. Kannattaa siis onnistua, mutta satunnaiset epäonnistumiset eivät pysäytä peliä, kun kierroksia pelataan kuitenkin yhdeksän.

Pakanrakennuselementtiäkin on siis mukana, tai pussinrakennusta tarkemmin ottaen, mutta tuuria on reilusti, koska kaikki ainekset palautetaan pussiin joka kierroksen välissä. Kuvittele vaikka Dominion, jossa pakka sekoitettaisiin joka kierroksen jälkeen. Pataan ostettavat ainekset antavat erikoisominaisuuksia ja hauskana lisänä useimmille väreille on neljä eri tasoa, joilla on eri ominaisuudet. Peli ei siis ole joka kerralla samanlainen.

Muutaman pelin perusteella Quacksalber vaikuttaisi erittäin mainiolta perhepeliltä. Se on kuitenkin sen verran mutkikas opetella, että en ollenkaan ihmettele, että se on Kennerspiel-sarjassa.

Ganz schön clever on trendikäs kupongintäyttöpeli, jonka ulkonäkö tuo heti mieleen Qwixxin – mutta tämä on selvästi joku mutanttiturboversio, sen verran monimutkainen kuponki pelissä on. Kupongin hahmottaminen vaatii sen verran työtä, että jälleen kerran – peli on yksinkertainen, mutta Kennerspiel-ehdokkuus tuntuu ihan fiksulta.

Aktiivinen pelaaja heittää kaikki nopat, valitsee niistä yhden ja pelaa sen. Sen jälkeen kaikki nopat, joissa on pienempi tulos, laitetaan syrjään, ja muut nopat heitetään uudestaan. Näistä valitaan yksi, pienemmät laitetaan syrjään ja heitetään uudelleen. Aktiivinen pelaaja käyttää siis korkeintaan kolme noppaa omalle kupongilleen. Sen jälkeen kaikki muut pelaajat saavat ottaa yhden syrjään laitetuista nopista omalle kupongilleen.

Kupongilla on erilaisia tavoitteita: keltaisilla nopilla pitää saada rivejä ja sarakkeita, sinisiä yhdistellään valkoisen jokerinopan kanssa, vihreissä pitää rastittaa ruutuja ja saada mahdollisimman monta, oranssiin ja violettiin pitää saada mahdollisimman suuret summat. Tarjolla on uusintaheittoja, bonusnoppia ja mahdollisuuksia rastia ylimääräisiä ruutuja, jos onnistuu täyttämään tietyt vaatimukset.

Ensimmäisen pelin ajan on aika huuli pyöreänä: mitäköhän ihmettä tästäkin pitäisi tulla. Toisessa pelissä lienee jo vähän paremmin kärryillä siitä, mitä pitää tehdä. Sinänsä Ganz schön cleverissä ei ole mitään ihmeellistä: se on kupongintäyttöpeli siinä missä ne vähän iisimmätkin, mutta tässä vain on vähän enemmän hahmottamista alkuun. Genren ystäville tämä on mainio valinta, mutta jos ei kupongintäyttämisestä välitä, niin ei tämä peli sitä kyllä miksikään muuta.

Todellisuuspako-blogi järjesti lauantaina pelipäivän Lautakunta-podcastin tekijöille ja Pelaajien valinta -raatilaisille. Yleisen nettituttujen tapaamisen lisäksi ohjelmassa oli tutustumista Pelaajien valinta -palkinnon potentiaalisiin ehdokkaisiin. Pelit, seura ja muu meininki olivat kyllä enemmän kuin kohdallaan, päivä oli hyvinkin edestakaisen Turkuun ajamisen arvoinen.

Photosynthesis on Hjalmar Hachin peli, alunperin Blue Orangen julkaisuja ja tulossa Lautapelit.fi:ltä suomeksi. Pelissä kasvatetaan puita: puista tulee siemeniä, siemenistä taimia, taimet kasvavat puiksi, puut isommiksi puiksi ja isot puut voi kaataa, jolloin saa pisteitä. Kaikki toiminta maksaa, valuuttana toimii auringonvalo, jota puut keräävät kokonsa mukaan. Auringonpaiste kiertää ja tulee joka vuoro eri suunnasta lautaa ja jujuna on se, että puut varjostavat toisiaan: vain puu, joka ei ole varjossa, kerää auringonvaloa.

Peli näyttää pahvipuineen tyylikkäältä ja leppoisalta, mutta on kyllä merkittävästi tiukempi peli kuin ulkoasu antaa ymmärtää. Tuuria ei ole mukana yhtään, vain epävarmuutta, jota syntyy toisten pelaajien siirroista. Menestyminen vaatii suunnitelmallisuutta, ennakointia ja ajoittamista, jotta saa maksimoitua pisteensä. Photosynthesis on siis varsin tiukka strategiapeli.

Photosynthesis näyttää pöydällä hyvältä ja toimii kyllä hyvin. Kolme pelaajaa vaikutti oikein sopivalta määrältä: nelinpelinä laudalla tapahtuu ehkä vähän liikaakin. Kaksinpelikin voisi toimia, usein tällaiset abstraktit täyden informaation pelit ovat parhaimmillaan kahdella. Itse en pelille kuitenkaan hirveästi syttynyt: pelaan mieluummin pelejä, joissa on vähän enemmän tuuria ja epävarmuutta mukana. Pitäisin Photosynthesistä kuitenkin vahvana ehdokkaana Pelaajien valinta -finaaliin.

Magic Maze on ollut testaustoiveissa jo pitkään. Nyt päästiin kokeilemaan, pelasimme viidellä pelaajalla helpointa skenaariota pari kertaa ja hyppäsimme sitten pari skenaariota edemmäs. Pelin ideahan on yksinkertainen: sankarijoukko on ryöstämässä ostoskeskusta ja tavoitteena on ensin kartoittaa ostoskeskus, sitten viedä sankarit oikeisiin ruutuihin ja sen jälkeen paeta.

Pelin catch on siinä, että jokaisella pelaajalla on tietyt suunnat ja toiminnot, joita nappuloilla saa tehdä. Minulla oli esimerkiksi kyky liikuttaa sankareita pohjoiseen. Jos haluan, että sankari liikkuu itään, minun on tuijotettava tiiviisti pelaajaa, joka pystyy liikuttamaan sankareita itään ja toivottava, että tämä pelaaja tajuaa, mitä pitää tehdä, koska puhua ei saa.

Kaiken aikaa tiimalasi juoksee ja jonkun pitäisi huolehtia siitä, että se käydään kääntämässä välillä menemällä sankarilla tiimalasiruutuun. Jos tiimalasi ehtii valua loppuun ennen ulos pääsemistä, peli on hävitty.

Arvostan ajatusta, mutta ei tätä mielellään pelaa. Kokemus on takuuvarmasti intensiivinen, mutta sähellys ainakin kokemattomilla pelaajilla melkoista. Kokemuksen kautta meno varmasti sutjakoituu. Oikealla porukalla peli on varmasti täyttä timanttia, mutta minä en ole siinä porukassa mukana.

Queendomino mutkistaa Kingdominoa lisäämällä peliin ritarien suorittamaan verotukseen perustuvaa rahataloutta, jolla sitten ostetaan rakennuksia omaan valtakuntaan tuomaan bonuspisteitä. Pelin mutkikkuusaste kasvaa selvästi, vaikka perusrunkona onkin sama dominopeli kuin Kingdominossa.

Ymmärrän, mitä tällä on haettu, mutta väistämättä kyllä tuntuu siltä, että suunta on ollut väärä. Kingdomino on hyvä, koska se on yksinkertainen ja nopea, ja Queendomino lisää turhaa kromia. Jos näistä kahdesta pitäisi valita, pelaisin kyllä useimmiten mieluummin Kingdominoa.

Gemblo on Blokuksen sukuinen muovinen laattojenasettelupeli, jossa laatat vain ovat kuusikulmion muotoisia. Kun Blokuksessa laattoja pelataan laudalle kulmittain, Gemblossa kahden oman laatan välissä pitää olla yksi heksansivu. Blokukseen tottuneen täytyy nyrjäyttää aivonsa vähän uuteen asentoon.

Kuusikulmion muotoinen pelilauta tarkoittaa sitä, että peli toimii oivallisesti kahdella, kolmella ja kuudella pelaajalla. Nelinpeliä varten laudasta rajataan käyttöön neliönmuotoinen alue, mikä ei ole aivan eleganttia, ja viisinpeliä varten laudalle lisätään vähän ylimääräisiä esteitä. Neljällä pelaisin kuitenkin mieluummin tavallista Blokusta, joka on erinomainen nelinpeli.

Kuusinpeli Gembloa oli mielenkiintoinen elämys. Lauta täyttyy nopeasti ja taistelu elintilasta on tiukkaa. Onnistuin kuitenkin hiipimään voittajan kanssa tasapisteisiin, mutta hävisin toisella tasapelisäännöllä (joka, tuloksesta riippumatta, haiskahtaa melko väkinäiseltä – tässä kohtaa jättäisin sen pois ja tyytyisin siihen, että tasapeli tuli, koska pohjimmiltaan tasapelissä ei ole mitään vikaa).

Blokuksen suosio huomioonottaen ei ole yllätys, että Lautapelit.fi on tämän vuoden 2005 julkaisun päätynyt vielä tänä vuonna julkaisemaan suomeksi, eiköhän tälle ystäviä löydy.

Tulevat lautapelitapahtumat

Lautapelioppaan viikon tapahtumat

Lautapeliblogien viikon jutut

Kansikuva: Holger.Ellgaard

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *