Törmäsin Walnut Groveen siinä vaiheessa, kun Touko Tahkokallio ja Paul Laane vielä kehittelivät peliä puolivalmiista prototyypistä hiotuksi julkaisukelpoiseksi peliksi. Tätä puolivalmista prototyyppiä kutsuttiin tuttavallisesti Agricola liteksi viitaten suosiota saavuttaneeseen Agricola-peliin ja ilmeisesti jonkinlaista kevytversiota Agricolan julkaisija Lookout Games olikin lähtenyt etsimään, kun he kiinnostuivat tästä pelistä. Viimeistelyvaiheessa peli kuitenkin teemoitettiin hieman toisin ja peli nimettiin Walnut Groveksi, joka on sattumoisin sama paikka, johon Pieni talo preerialla -televisiosarja sijoittuu.
Näillä eväillä pelaajien voisi siis luulla kasvattavan perhettä, tekevän rehellistä fyysistä työtä maatilalla tai viettävän viatonta nuoruutta näissä idyllisissä suomalaiseen sielunmaisemaankin hyvin sopivissa puitteissa.
Pelin kulku
Pelaajat rakentavat omaa maatilaansa Walnut Grovessa. Pelaajille annetaan pelin alussa pelilauta, jossa on aloitusalueet, yksi varasto, yksi mökki, yksi talollinen (musta) sekä yksi vieraileva (sininen tai keltainen) työläinen sekä kaksi kuparikolikkoa ja kuutio puuta. Peli jakaantuu tasan kahdeksaan vuoteen, joiden aikana käydään kukin vuodenaika läpi ja toteutetaan vuodenaikojen mukaiset tapahtumat. Vuosien kulkua ja vuodenaikojen sisältöä osoittamassa pelissä on kahdeksan vuosikiekkoa, jotka pelin alussa sekoitetaan ja näkyvissä on aina päällimmäinen kiekko.
Keväällä pelaajat nostavat uusia maa-alueita pussista vuosikiekon osoittaman määrän (2–4) ja lisäävät niistä yhden tai kaksi jälleen vuosikiekon antaman informaation perusteella oman pelilautansa aloitusalueiden jatkoksi. Tarkoituksena on yhtäältä kasvattaa maa-alueiden (keltainen pelto, sininen vesi, ruskea metsä, harmaa kallio, valkoinen laidun) pinta-alaa, jotta maa-alue tuottaisi paremmin kesäisen satokauden aikana ja toisaalta tavoitteena on myös rakentaa aidattuja alueita, kuten teemaan sopii.
Kesällä pelaajan työläiset sitten lähtevät töihin maa-alueille ja tuottavat resursseja kuutioiden muodossa. Työläiset asetetaan yhdelle maa-alueelle, joka tuottaa niin monta kuutiota kuin mitä alueen pinta-ala on. Lisäksi vuosikiekko osoittaa kullekin kierrokselle yhden resurssin, joka tuottaa yhden kuution normaalia enemmän. Maa-alueet, joilla työläisiä ei ole eivät myöskään tuota mitään. Kun työläiset ovat tuottaneet resurssit kuutioiden muodossa, asetetaan kuutiot ensisijaisesti pelloilla oleville tyhjille kuutiopaikoille ja jos kaikki paikat ovat jo täynnä pelaajan varastoon.
Syksy saapuu
Syksyllä pelaajat käyvät ostoksilla läheisessä kylässä, jossa voi palkata uusia työläisiä, ostaa uusia mökkejä ja varastoja, hankkia kehityslaattoja, vaihtaa resursseja rahaan tai saada kaksi resurssikuutiota kotimatkalle mukaan. Pelaajat kiertävät kylää kukin vuorollaan ja kilpailevat näin paikoista, joista edellä mainittuja hyödykkeitä saa. Yleensä kuhunkin kylän kauppaan mahtuu vain yksi pelaaja kerrallaan ja tämä täytyy tietenkin pitää mielessä, kun pohtii omaa siirtoaan.
Talven aikana pelaajat vain ruokkivat työläisensä ja kuluttavat puuta lämmitykseen. Jokainen työläinen syö oman värinsä mukaisen kuution (sininen, valkoinen, keltainen) jollei vuosikiekko korota työläisten syömän ruoan määrää. Lisäksi jokainen työläinen, joka ei vietä yötään mökissä, tarvitsee puukuution lämmitykseen ja jälleen vuosikiekko saattaa lisätä lämmityksen tarvetta.
Jos pelaajalla ei ole tarvittavia resursseja pelloillaan tai varastossaan, hän voi maksaa puuttuvia resursseja rahalla tai hän voi ottaa naapuriapulaatan itselleen. Tämä laatta on pelin lopussa kaksi miinuspistettä, jos sitä ei kolmella millä tahansa resurssikuutiolla maksa pois. Naapuriapulaattoja joutuu ottamaan yhden jokaisesta puuttuvasta resurssista, joten pelaajien tulee välttää usean resurssikuution vajausta talvella ja siten usean naapuriapulaatan nostamista.
Peli päättyy kahdeksannen kierroksen lopussa ja pelaajat laskevat pisteet. Pisteitä saa pelissä jokaisesta aidatusta maa-alueesta yhden, jokaisesta mökistä ja varastosta kustakin yhden, jokaisesta työläisestä kaksi, jokaisesta kolikosta kolikon arvon verran (0–2).
Lisäksi pisteitä kerryttävät kehityslaatat, jotka ovat pelissä tuottamassa vain ja ainoastaan lisäpisteitä erilaisista pisteytysvaihtoehdoista: esimerkiksi lisäpiste jokaisesta työläisestä tai lisäpiste jokaisesta kolikosta pelaajan varastossa ja niin edelleen. Pelin voittaa eniten pisteitä kerännyt pelaaja ja tasatilanteissa jäljelle jääneet resurssikuutiot toimivan voittoehtona.
Kuulenko tuulen kuiskeen Pähkinäpuulehdossa?
Walnut Grove on saksalaistyylinen työläistenasettelupeli, joka muistuttaa monia saman genren aiempia pelejä. Yhtä selvää esikuvaa on kuitenkin vaikea nimetä sillä tutut mekaniikat ja teemat on punottu mielenkiintoisella tavalla peliksi, joka tuntuu erilaiselta.
Mekaniikat ovat hiottuja ja pelaajalla on runsaasti visaisia päätöksiä tehtävänä jokaisessa pelin vaiheessa ja onnella on juuri sopivasti vaikutusta pelin kulkuun, jotta peli säilyttää pelattavuutensa useiden pelikertojen ajan. Walnut Grove on myös lyhyt peli verrattuna moneen samantyyppiseen peliin, sillä neljälläkin nopealla pelaajalla pelistä selviytyy tunnissa ilman kiireen tuntua.
Peli on myös paketoitu näyttävästi ja teeman mukaisesti ja paketin komponentit ovat hyvälaatuisia. Täysin ongelmitta peliä ei kuitenkaan ole onnistuttu tuottamaan, sillä erityisesti sääntökirja olisi kaivannut selvennyksiä monessa kohtaa – tällaisenaan pelin sääntöjen hyvä hallinta vaatii käytännössä BoardGameGeek-sivuston sääntöfoorumin suhteellisen syvällistä selailua.
Jotkut pelaajat kaipaavat varmasti myös enemmän vuorovaikutusta pelaajien välillä, koska Walnut Grovessa ei ole montaa kohtaa, jossa toisen pelaajan toimiin voi suoraan vaikuttaa. Lisäksi monille pelin tuurielementti saattaa tuntua liian voimakkaalta – itseäni tämä ei haittaa tippaakaan, pikemminkin tuuri tekee pelistä paremman, mutta kaikki pelaajat eivät varmasti ole mielissään hyvien suunnitelmiensa kariutumiseen, kun laatat eivät nouse pussista normaalijakauman mukaisesti.
Valitettavasti peliä pelatessa en myöskään sieluni silmin kykene näkemään pähkinäpuulehtoa raikkaassa kesätuulessa kuiskimassa, mutta onneksi se ei pienennä pelin antamaa pelielämystä vähääkään.
Faktat Walnut Grovesta
Suunnittelija: Paul Laane, Touko Tahkokallio
Julkaisija: Lookout Games (2011)
Mutkikkuus: Kun säännöt ovat hallussa, peli on suoraviivainen ja helppo opettaa uudelle pelaajille
Onnen vaikutus: Pelissä nostetaan sekä laattoja että kolikoita pussista, joten tuurilla on väistämätön vaikutuksensa pelin lopputulokseen
Vuorovaikutus: Suhteellisen vähäistä moninpeliversiossa eli kaveria ei juurikaan kykene kiusaamaan. Yksinpelistä vuorovaikutusta on luonnollisesti turha etsiä.
Teema: Pieni talo preerialla ei kyllä tule pelatessa mieleen eikä teemaa voi vahvaksi kutsua muutoinkaan
Uudelleenpelattavuus: Riittävästi vaihtelua tuovia elementtejä, jotta uudelleenpelaaminen on mielekästä vielä useankin pelikerran jälkeen
Kieliriippuvuus: Riippumaton kielestä, säännöt englanniksi ja saksaksi (suomenkielistä versiota ei tätä kirjoitettaessa ole vielä markkinoilla).
Pelaajamäärä: 1–4
Pituus: 30–60 min