Unlock!

Unlock! edustaa EXIT: The Gamen ohella pakohuonepelien aatelia. Siinä missä EXIT nappasi kotimaassaan Saksassa vuoden parhaan pelin Spiel des Jahres -palkinnonUnlock! toi kotiin Ranskan vastaavan As d’Or -pystin. Palkintopelejä siis molemmat ja sarjat ovat venyneet jo useampaan osaan.

Unlock! eroaa EXIT-peleistä muutamalla keskeisellä tavalla. Niinpä mielipiteetkin jakautuvat: toisten mielestä EXIT on paras pakohuonepeli, toisille taas Unlock! edustaa genren huippua. Melko harvassa ovat ne, jotka liputtavat jonkun kolmannen tahon puolesta.

Mutta sulkeudutaanpa Unlock!-pelien maailmaan ja katsotaan, päästäänkö ulos.

Sovellusvetoista pakohuoneilua

Unlock!:n kansiEnsin pitää valita pelattava peli. Euroopassa Unlock! on paketoitu isommaksi boksiksi, josta löytyy kolme skenaariota. Amerikassa skenaarioita myydään irrallaan. Jokainen skenaario koostuu korttipakasta. Lisäksi tarvitaan joku älylaite, sillä Unlock! vaatii avukseen mobiilisovelluksen. Nettiyhteyttä ei tarvita pelin aikana.

Unlockin perusidea on, että kortit on merkitty numeroin ja kirjaimin. Kun peli alkaa, pelaajat löytävät itsensä jostain tilasta. Huoneen kuvaan on merkitty numeroita ja kirjaimia, joiden mukaiset kortit saa kaivella pakasta esiin ja katsoa. Näistä korteista voi aueta uusia kortteja (numerot voivat olla paitsi avoimia, myös hyvin piilotettuja).

Kortteja voi myös yhdistellä. Perusideana on sinisten ja punaisten korttien yhdistäminen. Jos kädessä on sininen avain numerolla 11 ja punainen lukittu ovi numerolla 35, pakasta löytyy todennäköisesti kortti 46, josta löytyy avoimen oven kuva ja käsky heittää pois kortit numero 11 ja 35 (koska 11 + 35 = 46). Jos yhdistelmä ei toimi, numeroa ei joko löydy pakasta ollenkaan tai sitten kortista paljastuu käsky painaa sovelluksen sakkonappia.

Lisäksi on vihreitä koneita, joihin pitää yhdistää jokin esine ja lisäksi päätellä jotenkin esineeseen lisättävä numero, ja keltaisia koodiruutuja, jotka vaativat koodin syöttämistä sovellukseen. Harmaat kortit eivät reagoi muihin kortteihin, mutta niistä löytyy kaikenlaista lisäinformaatiota.

Prosessi tulee selväksi, kun pelaa paketin mukana tulevan noin kymmenen kortin miniskenaarion. Sitten on valmis tositoimiin!

Esimerkkikortteja
Kone, huone ja uloskäynti. Kortit ovat kymmenen kortin tutoriaalista, joten kovin suuresta spoilerista ei ole kyse. Kuva: Space Cowboys

Vaativaa pähkäilyä

Vaikka perusidea onkin yksinkertainen, mikään kovin helppo peli Unlock! ei ole. Osa pähkinöistä on aika työläitä ja vaatii todennäköisesti vinkkien käyttämistä. Sovellus jakelee vinkkejä, mutta samoin kuin EXIT-peleissä, vinkit eivät ole mielestäni kovinkaan hyviä: usein ensimmäinen vinkki ei vielä kerro kovin paljon, ja sitten seuraavaksi tuleekin jo vastaus.

Iso riesa pelissä ovat piilotetut numerot. Jos vanhoja tietokoneseikkailupelejä pelanneilla on ikävä vanhaa kunnon pikselinmetsästys, sitä hupia pääsee muistelemaan Unlockin parissa. Jos ei tykkää piilotettujen numeroiden hakemisesta, sovelluksesta saa kytkettyä automaattiset vinkit päälle. Suosittelen, jos yhtään siltä tuntuu, salanumeroiden etsiminen ei nimittäin ole välttämättä kovinkaan hauskaa.

Osa tehtävistä hyödyntää ääntä, jolloin kortti antaa koodin, jonka näpytteleminen sovellukseen soittaa jonkun ääninäytteen. Muutama muukin nokkela laatikon ulkopuolinen idea pelistä löytyy. En spoilaa, mutta sen verran sanon, että vaikka voi tuntua hyvältä idealta ottaa reissuun mukaan pelkästään pieneen tilaan mahtuva korttipakka eikä muita komponentteja, joissain skenaariossa tämä voi johtaa hankaluuksiin.

Korttien yhdistely on ihan vekkuli mekanismi, mutta ei täysin vailla ongelmia. Osan yhdistelmistä voi hylätä suorilta käsin, jos näkee, että summan luku on suurempi kuin mitä pakasta löytyy. Kortteja plärättäessä saattaa mieleen jäädä, mitä pakasta löytyy ja mitä ei; tarkoitus on, että pakka on satunnaisessa järjestyksessä muistamisen vaikeuttamiseksi, mutta se taas tietää runsasta korttien hakemista. Virheitäkin on mahdollista tehdä.

Avain ja lukko
Avain ja lukittu kaappi – sopisivatkohan nämä yhteen? Jos pakasta löytyy kortti 46, sieltä se selviää. Kuva: Space Cowboys

Toimiva pulmapeli

Unlock! kuitenkin toimii aivan mainiosti. Itse rankkaan sen niukasti kakkoseksi EXIT-pelien jälkeen. Unlockin hyvä puoli on uusintakäyttöä kestävä toteutus: kun peli on pelattu, sen saa takaisin pelikuntoon kun pistää kortit nippuun ja järjestää alakulman numeroiden mukaan järjestykseen (ja useimmissa tapauksissa sitäkään ei tarvitse tehdä, vaan kortit voi vain sekoittaa). Samat pelaajat eivät tietenkään voi pelata samaa skenaariota uudestaan, mutta pelin voi antaa jollekin toiselle pelattavaksi.

Toisaalta EXIT-pelit tarjoavat mielestäni mielenkiintoisempia ja monipuolisempia pulmia. Unlock! pyörii paljon korttien yhdistelemisen ja numeroiden ympärillä. Ensimmäisen paketin skenaarioissa on ainakin vähänlaisesti vaihtelua sisällön suhteen; tyyleissä toki sitten siitäkin edestä. Mutta näkisin, että Unlock! voi kyllä taipua vähän monipuolisempiinkin ideoihin kuin mitä ensimmäinen paketti antaa ymmärtää.

Unlockin paras puoli on ehdottomasti se, että peliä voi testata ilmaiseksi. Asmodeen sivuilta löytyy useampikin skenaario, jotka voi printata itse. Kaveriksi tarvitaan vain sovellus. Nämä ovat vähän pienempiä skenaarioita ja sisällöltään rajallisempia, mutta niistä saa kyllä maistiaista siitä, millainen peli Unlock! on.

Doo-Arann Dungeonia en kuitenkaan suosittele ensimaistiaiseksi: se on mielestäni heikoin ja sekavin tähän asti pelaamistani. Fifth Avenue on mukavan helppo aloitus, eikä The Elitenkään pitäisi liikaa päätä vaivata. Molemmat ovat aivan mainioita ilmaisia ensikokeiluja.

Mikä nyt sitten itse kunkin suosikiksi nouseekaan, Unlock! on ehdottomasti testaamisen arvoinen, jos on pakohuoneista ja pulmapeleistä kiinnostunut.

Unlock!-kaavio
Kaksi ensimmäistä pakettia ja demoseikkailut näppärässä kaaviossa. Kuva: Space Cowboys

Unlock! Mystery Adventures

Mystery Adventures niputtaa samaan laatikkoon skenaariot The House on the HillThe Nautilus’ Traps ja The Tonipal’s Treasure. Kaikki kolme ovat selvästi seikkailullisempia, kuten yllä oleva kaaviokin osoittaa.

The House on the Hill on kauhuseikkailu, jossa joukko nuorukaisia on onnistunut lukemaan pätkän Kuolleiden kirjasta ja siten vapauttanut kaikenlaista pahuutta liikkeelle. Nyt pitäisi sitten päästä sisään, löytää kirja ja saada hommalle stoppi. Skenaario oli melko helppo, mutta tunnelmaltaan hyvä.

The Nautilus’ Traps on varmasti mielipiteitä jakava skenaario: olen kuullut paljon kritiikkiä sen puzzleja kohtaan ja olihan niissä jokunen aika kiperä ja turhauttavakin juttu. Jutun juonena on sukellusmatka, joka päättyy merihirviön hyökkäykseen ja pakoon vedenalaisiin tunneleihin. Happi on lopussa, miten käy? Skenaarion toteutustapa on kuitenkin mukavasti vähän erilainen, joten itse pidin.

The Tonipal’s Treasure on merirosvon aarrejahtia ja paras Unlock!-skenaario tähän asti. Mukana oli monta hyvää puzzlea ja huomattavasti vähemmän turhauttavia vaikeasti hahmotettavia puzzleja. Tätä oli ilo ratkoa alusta loppuun, merirosvoseikkailu erottui selvästi edukseen.

Unlock! Mystery Adventuresin kansi

Unlock! Secret Adventures

Salaisista seikkailuista löytyy kolme skenaariota: A Noside StoryThe Tombstone Express ja The Adventurers of Oz. Kaikki kolme sijoittaisin kaaviossa seikkailupuolelle, puhtaasta pakohuonetunnelmasta on selvästi pyritty seikkailullisempaan maailmaan.

A Noside Story on henkistä jatkoa ensimmäisen paketin Squeek & Sausagelle. Samalla LucasArtsin vanhat seikkailupelit mieleen tuovalla teemalla mennään. Tehtävien logiikkakin on hauskalla tavalla vinoa. Tämä toimi hyvin.

The Tombstone Express on rakenteeltaan vähän kokeilevampi juttu, western-aiheinen junamatka, jossa selvitellään jalokivivarkautta. Skenaariossa on enemmän vuorovaikutusta sovelluksen kanssa. Isoin miinus oli loppu, jossa ratkominen pysäytetään seinään ja käsketään päätellä ratkaisu. Olisin halunnut pohtia vielä rauhassa. Lopetuksesta jäi paha maku, muuten The Tombstone Expressille täytyy antaa pisteet siitä, että se yrittää jotain uutta.

The Adventurers of Oz on myös rakenteeltaan vähän epätavallisempi juttu: skenaario seuraa Ihmemaa Ozin juonta. Osassa pulmista voi olla pieniä hankaluuksia, jos tarina ei ole tuttu, mutta kovin syvällistä tuntemusta kirjasta ei sentään edellytetä. Tämä oli oikein hauska skenaario.

Unlock! Secret Adventuresin kansi

Unlock! Exotic Adventures

Eksoottiset seikkailut tarjoaakin kieltämättä melko eksoottista menoa. Nämäkin ovat vahvasti seikkailullisia huoneita, mutta kokonaisuutena sijoittaisin tämän kyllä heikoimmaksi Unlock!-boksiksi.

Night of the Boogeymenissä kohdataan pikku Viljamin painajaiset, kun erilaiset möröt ovat käyneet yön pimeydessä Viljamin kimppuun. Pelaajat joutuvat ratkomaan mysteerejä hankkiutuakseen möröistä eroon. Peliin tuo omaa hilpeyttään se, miten möröt rajoittavat pelaajien toimintaa, jos niihin törmää.

Scheherazade’s Last Tale on Tuhannen ja yhden yön tarinoiden maisemiin sijoittuva seikkailu, jossa pelastetaan tarinoita kertovaa Scheherazadea ilkeän visiirin kimpusta. Tämä on paketin paras skenaario, mutta osoittautui aika hankalaksi – osa tehtävien ratkaisuista oli melko hankalasti oivallettavia.

Expedition: Challenger vei Unlockia kyllä uusiin suuntiin, mutta jos tämä on se suunta, mihin sarja menee, minä hyppään kyydistä. Vähän samaa sorttia sovelluskikkailua tässä on kuin The Tombstone Expressissä, enkä minä pidä siitä. Haluaisin pelin olevan enemmän kiinni korteista kuin sovelluksen kanssa säätämisestä. Onneksi Heroic Adventuresin myötä näyttäisi, että ihan yksinomaan tähän suuntaan Unlock ei ole menossa.

Unlock! Exotic Adventuresin kansi

Unlock! Heroic Adventures

Nämä sankarilliset seikkailut huojensivat mieltä hieman pettymykseksi osoittautuneen Exotic Adventuresin jälkeen. Heroic Adventures on mielestäni tähänastisista selvästi paras Unlock!, todella mainio paketti seikkailtavaa.

Insert Coin on retrovideopeliteemaa, vähän Squeek & Sausagen tapaan, mutta nyt ollaan enemmän arcade-kolikkopelien kuin vanhojen seikkailupelien maailmassa. Toiminta on siis suoraviivaisempaa. Peli etenee taso kerrallaan, joten kerralla käsillä on rajallisesti pähkäiltävää, mikä tekee skenaariosta aika helpon – mutta myös oikein hauskan.

Sherlock Holmes: The Scarlet Thread of Murder on hieman Chronicles of Crimen mieleen tuova murhamysteeri, jossa itse rikosjuttu on kyllä melko paljon yksinkertaisempi. Mukavasti epäiltyjen etsimisessä ja motiivien tonkimisessa on tekemistä kuitenkin ja vaikka haaste ei ole hirveän vaikea, sen ratkominen on mukavaa.

In Pursuit of the White Rabbit on Liisa ihmemaassa -aiheinen ja antaa heti alkajaisiksi pelottavat 90 minuuttia peliaikaa – haastetta on siis luvassa. Tunnissa tämäkin sitten lopulta ratkesi, mutta matkan varrella oli aika paljon pähkäiltävää. Vihjeitä tarvittiin jonkin verran, mutta enimmäkseen pulmat ratkesivat ihan omalla tuumailulla. Erittäin viihdyttävä skenaario tämäkin.

Unlock! Heroic Adventuresin kansi

Faktat Unlockista

Suunnittelijat: , ,

Julkaisijat: Space Cowboys (2017)

Mutkikkuus: Säännöt ovat yksinkertaiset ja peruskuviot oppii opetusskenaarion avulla muutamassa minuutissa. Ilmaisskenaarioissa esiintyy kuitenkin tapa käyttää koneita, jota ei peruspelin säännöissä kerrota. Pelaaminen on kuitenkin enimmäkseen helppoa, mutta vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta.

Onnen vaikutus: Tuuria ei ole mukana, joskin välillä tuntuu, että on tuurista kiinni, huomaako piilotettuja numeroita.

Vuorovaikutus: Yhdessä tuumin näitä on ratkottava, muuten jää jumiin varmasti. Useamman ihmisen ajattelua tarvitaan, jotta ongelmat ratkeavat. Liian isossa porukassa osa jää kuitenkin väistämättä toimettomiksi.

Teema: Kovin syvällisiä tarinoita nämä skenaariot eivät kerro, mutta tyylit vaihtelevat ja tuovat erilaista tunnelmaa. Abstraktia ongelmanratkomista peli kuitenkin pohjimmiltaan on.

Uudelleenpelattavuus: Jokaisen skenaarion voi pelata samalla porukalla vain kerran.

Kieliriippuvuus: Korteissa on englanninkielistä tekstiä ja osa ongelmista on kieleen perustuvia. Kovin vaikeita kielipulmat eivät ole, joten siitä ei kenenkään pelin pitäisi jäädä kiinni, jos peruskielitaito löytyy.

Pelaajamäärä: 2–6. Makuasia, mutta minun mielestäni vähemmän on parempi. Isolla porukalla kaikille ei välttämättä riitä tekemistä. The Island of Dr. Goorse -skenaario on paras isommille porukoille, koska siinä pelaajat jaetaan kahteen erilliseen ryhmään heti alussa, mutta sekin on mielestäni korkeintaan neljällä hyvä.

Pituus: 45–75 minuuttia. Tehtävissä on aikaraja, jonka puitteissa pitäisi suoriutua, mutta peliä saa jatkaa, vaikka aika loppuisikin. Ilman kelloakin saa pelata, jos haluaa, mutta hauskempaahan tämä on, jos kello tikittää.

Luokat: , ,

Pelimekaniikat: , , , , ,

Aiheet: ,

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Unlock!

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:58
Aito keskiarvo:3.59
Tasoitettu keskiarvo:3.58
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 2
  • 3: 23
  • 4: 30
  • 5: 3

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Osta Löydä lautapelit -kirja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.