Kategoriat
Peliarvostelut

Carcassonne: Safari

Carcassonnen maailmanympärimatka vie Afrikkaan! Carcassonne: Safari on eläinten bongausta savannilla. Kuka näkee eniten uljaita eläimiä poluilla ja pensaikoissa?

Carcassonne lähti vuonna 2013 kiertämään maailmaa, kun Carcassonne: Etelämeri avasi Carcassonne Around the World -pelisarjan. Seuraavia osia Gold Rush ja Amazonas ei suomeksi nähty, mutta nyt on taas suomeksikin saatavilla Carcassonne-matkailua, kun Lautapelit.fi julkaisee Safarin suomenkielisenä.

Safari on Afrikan savanneille sijoittuva itsenäinen Carcassonne-peli, jossa tuttuun perusrunkoon on liitetty kaikenlaista uutta mukavaa. Värisävyt ovat savannin paahteisen keltaiset ja laudalta voi luonnollisesti bongata savannin uljaita eläimiä.

Carcassonne: Safarin kansi

Bongaa eläin

Peruskuvio on tuttu kaikille Carcassonnea pelanneille: nosta laatta, pelaa laatta, aseta työläinen, pisteytä valmiit kuviot. Laatoista löytyy polkuja (eli teitä) ja pensaikkoja (eli kaupunkeja), joita rakennellaan kuten tavallisessa Carcassonnessa. Kolmas maastonmuoto ovat apinanleipäpuut eli baobabit, jotka rakennellaan peruspelin luostarien tapaan. Ne eivät kuitenkaan tuota lainkaan pisteitä.

Pisteenlasku on muutenkin Safarin omaperäisimpiä piirteitä. Se ei suoranaisesti perustu laattojen määrään, vaan sen sijaan lasketaan erilaisia eläimiä. Savannilla on viittä erilaista eläintä ja poluista ja pensaikoista lasketaan niiden valmistuessa erilaisten eläinten määrä. Pisteitä tulee ensimmäisestä eläimestä yksi, toisesta kaksi, kolmannesta kolme ja niin edelleen: täydestä viiden eläimen setistä tulee siis 15 pistettä. Pensaikoissa on lisäksi lintuja, joista saa lisäpisteitä.

Tämä on aika hauska koukku pisteytykseen: maksimipisteet voi saada aika pienestäkin kohteesta, jos laatat osuvat kohdalleen, toisaalta valtavakaan pensaikko ei tuota ihan samanlaisia huippupisteitä kuin Carcassonnen isoimmat kaupungit – jossain vaiheessa lisälaatat lakkaavat auttamasta.

Jos rakennelmat jäävät kesken, pisteitä saa pelkästään eläinten lukumäärän mukaan – silloin viisi eläintä on viisi pistettä, olivat ne mitä eläimiä tahansa. Kyllä harmitti, kun napakka viiden laatan ja viiden erilaisen eläimen tie ei pelin aikana valmistunut, jolloin 15 pistettä meni sivu suun ja korvaukseksi sai vain viisi pistettä.

Pelin alku
Muutama siirto pelin alusta. Vartijat ovat vähän päässeet liikkeelle ja ensimmäiset meeplet on pelattu. Kuva: Mikko Saari

Lisää oma eläin

Pelaajilla on pelin alussa kaksi neljännesympyrän mallista eläinlaattaa. Näitä laattoja voi käyttää pisteytyksen lisänä: alueen valmistuessa pisteytykseen voi nakata mukaan yhden eläinlaatan, jos sen eläintä ei vielä mukana ole, jolloin voi parhaimmillaan saada viisi lisäpistettä.

Näille laatoille on toinenkin käyttötarkoitus. Jos vuoro jää tyhjäkäynniksi, eli ei pelaa meepleä laudalle, saa aloittaa juomapaikan rakentamisen. Juomapaikka koostuu neljästä ympyrään muotoon asetellusta eläinlaatasta savannilla. Juomapaikkoja voi rakennella minne vain, missä on tyhjä tila. Aloittaminen vaatii meeplen pelaamisen, sen jälkeen kuka tahansa saa lisätä uusia eläimiä juomapaikkaan ja kerätä pisteitä. Kun juomapaikka valmistuu, sen omistaja saa bonuksen ja meeplensä takaisin.

Eläinlaatat ovat siis erittäin käytännöllisiä. Niitä saa lisää baobab-puista. Kun meeplen pelaa lepäilemään baobab-puun varjoon, saa heti kaksi eläinlaattaa ja kun baobab valmistuu, eli on luostarin tapaan joka puolelta ympäröity laatoilla, saa meeplen takaisin ja kaksi eläinlaattaa lisää.

Juomapaikka
Punaisen pelaajan aloittama juomapaikka on viimeistä eläintä vaille valmis. Kuusi pistettä olisi tarjolla ja punainen kuittaa joka tapauksessa kolme. Kuva: Mikko Saari

Vartija ajelee autolla

Pelissä on vielä puistonvartijat, kaksi valkoista autoa, jotka aloittavat kolmiosaisen aloituspalan vierestä. Jos pelaa laatan vartijan päälle, tienaa kolmen pisteen bonuksen ja saa siirtää auton toiseen paikkaan pelilaudan reunalle. Vartijat ovat mukava bonus, jos niitä saa kuljetettua vaikkapa omaa tietä pitkin, jolloin jokaisesta tielaatasta saa ylimääräiset kolme pistettä.

Vartijat ovat kuitenkin autoineen liikkuvaista väkeä. Meeplettömällä vuorolla saa juomapaikan kehittämisen sijasta halutessaan siirtää vartijaa toiseen paikkaan.

Aukko savannilla
Punaisen pelaajan baobab-puu kaipaa vielä aukolle täytettä. Sopivia laattoja on yhä tarjolla ja vartija on houkuttelemassa laattaa paikalle, joten eiköhän se sieltä… Kuva: Mikko Saari

Aurinkoinen Carcassonne

Safari on aivan mainio Carcassonne-muunnelma. Sen säännöt ovat yksinkertaiset, pelissä on mukavasti jujua perus-Carcassonneen verrattuna. Peltojen jättäminen pois on hyvä juttu, samoin luostarien korvaaminen pisteettömillä baobabeilla.

Eläinlaatat ovat kiinnostava elementti: niitä pitäisi haalia, jotta niillä saa tienattua pisteitä, mutta oma vaivansa niiden keräämisessä on, etenkin kun meeplet jäävät herkästi jumiin baobabeihin. Toisaalta vartijoita voi käyttää motivoimaan muita pelaajia pelaamaan laattoja omien baobabien viereen: kolmen pisteen bonus vartijan päälle pelaamisesta ja mahdollisuus siirtää auto uuteen paikkaan ovat ihan mukava etu.

Peli on kaunis. Värimaailma on tosiaan aika keltainen ja aurinkoinen, kuten savannille sopii. Omaan silmääni se on oikein miellyttävä, vähän ehkä leppoisampi ja eloisampi pensaineen kuin karumpi ja kaupungeiltaan kulmikkaampi Liitonarkki. Meeplet ovat tavallista pienempiä, koska laudalla on paljon yksityiskohtia huomattavaksi. Se on ihan hyvä veto, isommat meeplet peittäisivät eläimiä enemmän, näitä pieniäkin saa olla siirtelemässä välillä pois tieltä.

Carcassonnen fani ostaa tämän varmasti ja saa kokoelmiinsa vähän erilaisen pelin, jossa on uutta twistiä mukana. Ei tämä huono ostos Carcassonnea tuntemattomillekaan ole, mutta suosittelen ehkä kuitenkin aloittamaan alkuperäisestä Carcassonnesta. Jos peruspeli on jo tuttu, mutta muuten Carcassonnen maailma on vieras, tämä on aivan kelpo valinta toiseksi Carcassonneksi (paitsi jos pelaatte pääasiassa kaksinpelejä: silloin ainoa oikea valinta on Carcassonne: The Castle).

Pistenorsut
Pistetilannetta seurataan hauskoilla norsumeepleillä. Kuva: Mikko Saari

Faktat Carcassonne: Safarista

Suunnittelijat:

Julkaisija: Hans im Glück, Lautapelit.fi (2018)

Mutkikkuus: Jos on Carcassonnea pelannut, pelin säännöt saa haltuun hetkessä. Jos Carcassonne on vieras, pelissä on muutama huolellisempaa opettelua vaativa kiemura, mutta ei mitään liian vaikeaa.

Onnen vaikutus: Laattoja nostetaan pinosta ja eläimiä sokkona, joten tuurielementtiä on aina mukana. Taitavin pelaaja vie kuitenkin yleensä voiton ja kokenut pelaaja esimerkiksi muistaa laattajakauman ulkoa ja käyttää tietoa hyväkseen.

Vuorovaikutus: Kuten Carcassonneja yleensä, Safaria voi pelata kiltimmin tai ilkeämmin. Jos pelaajat ovat ärhäköitä, toisten pelaajien rakennelmia voi yrittää sabotoida siten, ettei niitä voi saada valmiiksi. Jos sellainen ei huvita, voi toki rakennella harmonisesti rauhassakin.

Teema: Safariteema toimii, kuvitus on miellyttävän näköistä ja eläimiä on mukava bongailla.

Uudelleenpelattavuus: Safari kestää kyllä uusintapelejä. En usko, että tämä ihan alkuperäisen Carcassonnen veroinen ikivihreä on, mutta harva pelipä on.

Kieliriippuvuus: Pelin osissa ei ole lainkaan tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–5, toimii hyvin eri pelaajamäärillä; pienemmillä pelaajamäärillä taito ja kontrolli korostuvat, isommilla tuuri.

Kesto: Noin 30 minuuttia.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *