Kategoriat
Peliarvostelut

Terror in the Meeple City

Etäisesti vanhaan Rampage-videopeliin perustuva Terror in the Meeple City on hupaisa peli, jossa jättiläishirviöt tuhoavat meeplejen kaupunkia. Pelaajat pääsevät riehumaan toden teolla!

Terror in the Meeple City on käynyt ilmestymisensä jälkeen pienoisen muodonmuutoksen – peli nimittäin ilmestyi alunperin nimellä Rampage. Nimi viittasi jo tuolloin melko suoraan 80-luvun videopeleihin, joissa monsterit tuhoavat kaupunkeja. Nimi oli osuva, sillä myös lautapelissä monsterit tuhoavat pelilaudalle rakennettua kolmiulotteista kaupunkia.

Tekijänoikeussyistä peli kuitenkin jouduttiin nimeämään uudelleen ja samassa rytäkässä vaihdettiin kansikuva. Muuten pelin sisältö on säilynyt ennallaan.

Voit tutustua peliin myös Tuomon videoesittelyn kautta.

Pelin kulku

Terror in the Meeple Cityn kansi

Jokainen pelaaja saa monsterin, jonka tehtävänä on ahmia mahdollisimman monta meepleä – eli Carcassonnestakin tuttua puu-ukkelia – kitaansa. Ruokavalio on hirviöillä sen verran tarkkaa, että pelin lopussa pisteitä saa vain jokaisesta värisetistä. Erivärisiä meeplejä pitäisi siis syödä tasaisesti.

Meeplejä jahdataan erilaisilla tavoilla. Pelaaja voi liikuttaa monsteriansa neppaamalla eli näpäyttämällä monsterinsa alla olevaa nappulaa. Tämän jälkeen monsteri laitetaan takaisin nappulan päälle. Jos monsteri liikkuu jonkun rakennuksen viereen, voi pelaaja yrittää tuhota rakennuksen. Tällöin hän nostaa monsterinsa pöydän yläpuolelle ja pudottaa sen rakennuksen päälle. Kun liikkumiseen eli neppailuun liittyy vielä tietty taidon siemen, tuhoamistoiminto on jo silkkaa hupsuttelua.

Muitakin tuhoamistapoja löytyy. Mikäli monsterin naapurustosta on ajoneuvo, voi sen nepata hirviön pään päältä pitkin lautaa. Viimeinen toiminto on puhaltaminen, jossa pelaaja asettaa leukansa hirviönsä päälle ja puhaltaa. Se, tapahtuuko puhaltamisesta lopulta mitään hyödyllistä, riippuu lähinnä pelaajan keuhkokapasiteetista. Kävi miten kävi, ainakin se näyttää hauskalta.

Puhaltaminen on siitäkin mielenkiintoinen toiminto, että laudalta lentäneet meeplet karkaavat ja ne siirretään niille tarkoitetulle laudalle. Kun tietty määrä meeplejä karkaa, ottaa meeplet karkoittanut monsteri sanktion. Sääntö huolehtii siitä, että täysillä puhaltaminen ei aina kannata.

Sinisen pelaajan näkösuoja ja kortit. Kuva: Sampsa Ritvanen
Sinisen pelaajan näkösuoja ja kortit. Kuva: Sampsa Ritvanen

Epätasaiset erikoiskortit

Kaiken sekoilun lopuksi pelaaja voi ahmia omassa naapurustossa olevia meeplejä. Meeplejä voi syödä monsterin hampaiden verran, joita on pelin alussa kuusi. Mikäli monsteri lentää pois laudalta tai joutuu muiden monstereiden ruhjomaksi, hän menettää hampaitaan.

Pisteitä voi netota myös erikoiskorteista. Pelin alussa jokaiselle pelaajalle jaetaan kolme korttia: hahmo-, erikois- ja supervoimakortti, joista viimeisin on kertakäyttöinen. Hahmokortit antavat loppupisteitä esimerkiksi joistain väriyhdistelmistä tai tietyn värin enemmistöstä. Erikois- ja supervoimakortit antavat puolestaan jonkun vaihtuvan erikoiskyvyn.

Erikoiskortit ovat pelin tärkein elementti, sillä ne tekevät jokaisesta pelikerrasta hiukan erilaisen. Kortteja on tarpeeksi monta kutakin, ettei samanlaisia yhdistelmiä tarvitse kahta kertaa nähdä. Onkin valitettavaa, että kortit ovat todella epätasapainossa. Osa hahmokorttien pisteistä on paljon helpompi saavuttaa ja osa erikois- ja supervoimista ovat järkyttävän paljon parempia kuin toiset. Peliporukkamme on jo poistanut pari korttia jonkunlaisen tasapainon säilyttämiseksi.

Hirviöt tuhoavat kaupunkia. Kuva: Sampsa Ritvanen
Hirviöt tuhoavat kaupunkia. Kuva: Sampsa Ritvanen

RAWRRR!

Terror in the Meeple City on upean näköinen ilmestys. Kuvitus on kauniin sarjakuvamaista ja puuta on pelissä mukava määrä. Kauneus ei ole kuitenkaan ilmaista, vaan sen eteen joutuu tekemään kovasti töitä. Tarrojen ja rakennusten pohjaosien liimaus kannattaa aloittaa jo hyvissä ajoin ennen ensimmäistä peliä. Aikaa saa kulumaan myös pohjaosien uudelleenliimaukseen ja pelilaudan suoristamiseen, mikäli kopiosi ei ole parasta A-luokkaa. Ongelmatapauksissa suosittelenkin yhteyttä suoraan valmistajaan.

Pelin kolmiulotteinen ja alati vaihteleva ympäristö aiheuttaa sekin huonoja ja hyviä puolia. Tilanteet, joissa monsterit kimpoavat sinne ja tänne, luovat naurunsekaisia ja ikimuistoisia pelikokemuksia. En tiedä yhtäkään peliä, joka tarjoaisi samanlaisen alati muuttuvan leikkikentän, jossa temmeltää.

Sääntöjen osalta omituiset tilanteet aiheuttavat päänvaivaa. Pelin perussäännöt on helppo opettaa ja sääntökirjanen antaa melko kattavan pohjan ongelmatilanteiden ratkaisuun. Valitettavasti säännöt eivät kata kaikkia laudalla tapahtuvia tilanteita.

Myös korttien osalta pelissä herää monia kysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia. Tämänkaltaisessa pelissä sääntöjen ratkaisu lennosta ei suuresti haittaa, mutta tietynlaista joustavuutta pelaajilta kaivataan.

Kevyttä hupia

Terror in the Meeple City on omalaatuinen peli. Kolmiulotteisten rakennusten tuhoaminen antaa aikuiselle lapsenomaista tyydytystä ja tekee pelaamisesta hauskaa. Peli onkin monessa suhteessa lähempänä lelua kuin lautapeliä. Visuaalinen ilme on ensiluokkaa, mutta säännöt jättävät tulkinnanvaraa ja kortit ovat epätasapainossa. Peli tulisikin nähdä ennemmin viihdyttävänä ja hauskana leluna, johon on liitetty monia lautapeleille tyypillisiä puolia.

Siinä määrin Terror in the Meeple City on omaa luokkaansa, että mitään samankaltaista peliä on vaikea lautapelimaailmasta löytää. Jo pelkästään tästä syystä peli on kaikkine puutteineen kokeilemisen arvoinen.

Hirviö uhkaa vanhusta. Kuva: Sampsa Ritvanen
Hirviö uhkaa yksinäistä vanhusparkaa. Kuva: Sampsa Ritvanen

Faktat Terror in Meeple Citystä

Suunnittelijat: ,

Julkaisija: Repos Production (2013)

Mutkikkuus: Peli on helppo pelata ja opettaa, kunhan alussa jaetut kortit on ensin selvitetty.

Onnen vaikutus: Hahmo- ja erikoisvoimakortit ovat epätasapainossa, joten jaetut kortit vaikuttavat heti omaan starttiin.

Vuorovaikutus: Jos pelaajat ovat oikein ilkeitä, voivat he (ainakin yrittää) muksia toisiaan kumoon urakalla.

Teema: Peli on kaiken hölmöyden ja hassuttelun keskellä yllättävän temaattinen peli. Kuvitus myös tukee teemaa hienosti.

Uudelleenpelattavuus: Peli on hyvin samankaltainen eri pelikerroilla. Onneksi alussa jaettavat kortit tuovat hieman uutta kulmaa jokaiseen peliin.

Kieliriippuvuus: Korteissa ja muissa komponenteissa ei ole tekstiä.

Pelaajamäärä: 2–4.

Pituus: 45 minuuttia.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Sampsa Ritvanen

Innokas lautapelaaja ja luokanopettaja Oulusta. Kammoaa pitkiä, useita tunteja kestäviä harrastajapelejä. Pitää erityisesti hieman raskaammista perhepeleistä ja testailee mielellään uusia lastenpelejä.

Yksi vastaus aiheeseen “Terror in the Meeple City”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *