Uluru

Ulurun aiheeksi on valittu jostain syystä australialaiset unilinnut, vaikka tarjolla olisi ollut pykälää ilmeisempi illallisvieraiden pöydittäminen. Pelin tavoitteena kun on saada nirsot unilinnut mahdollisimman hyvään järjestykseen Uluru-vuoren lepopaikkoihinsa.

Nyt Australia-aihe haiskahtaa hieman Ubongon menestyksellä ratsastamiselta. No, se on Kosmokselle ja Competolle Ubongon julkaisijoina sallittua ja Uluru varmasti miellyttää Ubongon faneja.

Pelin idea

Ulurun kansiJokaisella pelaajalla on samanlainen pelilauta, joka kuvaa Uluru-vuorta. Lisäksi on kahdeksan eriväristä unilintua. Erilliselle pelilaudalle laitetaan kortteja, jotka kertovat, miten linnut haluavat asettua.

Tarjolla voisi olla vaikka tällaiset säännöt: keltainen haluaa punaisen. Viereen, punainen ei saa olla sinistä vastapäätä, sinisen on oltava pelilaudan lyhyellä sivulla, vihreä haluaa olla valkoisen kanssa samassa nurkassa, valkoinen haluaa samaa kuin punainen ja musta ei missään nimessä halua samaa kuin keltainen. Oranssi tyytyy mihin tahansa ja pinkki haluaa olla itsensä vieressä.

Siitä sitten vain setvimään. Aikaa on luonnollisti vähän. Joskus tehtävä on helppo, jos monille linnuille kelpaa mikä tahansa, toisinaan täydellinen ratkaisu on mahdoton. Pelaajat saavat virhepisteitä väärin pelatuista linnuista. Peli kestää kuusi kierrosta, jonka jälkeen vähiten sakkoja kerännyt voittaa. Tyystin ilman virhepisteitä on vaikeaa tai jopa mahdotonta jäädä.

Pelikuva Ulurusta
Pelilaudalle on pelattu kortit, jotka näyttävät miten lintuja kuvaavat nappulat on pelattava omalle laudalle. Kuva: Kosmos

Vaikeusastetta moneen lähtöön

Haastetta siis riittää ja jos peli tuntuu liian helpolta, jokaiselle linnulle voi halutessaan antaa kaksi sääntöä toteutettavaksi. Tehtäväkortit on jaettu vaikeusasteen mukaan, joten pelistä saa halutessaan myös helpomman. Lisäksi on mahdollista käyttää osalle pelaajista vaikeampia tehtäviä kuin toisille, jolloin peliä saa tasoitettua.

Uluru on veikeä peli, josta saa aivoilleen sopivasti haastetta. Unilintuteema on toimiva, ainakin kuvitus on viehättävää ja otan itse ainakin mieluummin unilinnut kuin nirson pöytäseurueen. Korttien kuvitus voisi olla selkeämpää, nyt pelissä on selvä oppimiskynnys ennen kuin kortit tulevat tutuiksi. Nopeuteen perustuvassa pelissä toivoisi olevan selkeämmät kortit, nyt alussa aikaa menee korttien tunnistamiseen ja sittenkin osa symboleista on vaikeaselkoisia. Kokemuksen myötä korttien tulkitseminen helpottaa, mutta harmia on aina, kun pelissä on mukana uusi pelaaja. Harmia korostaa se, miten peli muuten on miellyttävän yksinkertainen ja helppo opettaa.

Pöytäseurueteema on muuten suunnittelijan alkuperäinen teema ja kumpuaa tanskalaisen suunnittelijan kokemuksista lasten kanssa. Suunnittelija syö usein naapurin perheen kanssa, jolloin pöydässä on kahdeksan ja pelilaudan malli perustuu itse asiassa Luchaun ruokapöytään! Lue lisää pelin taustasta Designer diary -artikkelista BoardGameGeekistä.

Ulurun unilinnut. Kuva: Mikko Saari
Unilinnut Ulurun ympärillä. Kuva: Mikko Saari

Faktat Ulurusta

Suunnittelija:

Julkaisija: Competo, Kosmos (2011)

Mutkikkuus: Säännöt ovat helpot, korttien tulkitseminen vaatii hieman harjoitusta.

Onnen vaikutus: Uluru on taitopeli, jossa parhaalla hahmotuskyvyllä pärjää.

Vuorovaikutus: Ei ole, toisten peliä ei juuri ehdi katselemaan.

Teema: Aboriginaalihenkinen taide on hyvännäköistä, mutta varsinaisesti peli on abstrakti.

Uudelleenpelattavuus: Ongelmat ovat kerta toisensa jälkeen sen verran samankaltaisia, että hieman epäilyttää, kauanko peli kestää pelaamista ellei siihen ihastu kunnolla.

Kieliriippuvuus: Peli on kielivapaa.

Pelaajamäärä: 1–5

Pituus: 20 minuuttia.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Uluru

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:35
Aito keskiarvo:3.31
Tasoitettu keskiarvo:3.29
  • 0: 0
  • 1: 0
  • 2: 3
  • 3: 18
  • 4: 14
  • 5: 0

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *