Kategoriat
Peliarvostelut

Hornet

Rio Grande Games julkaisi pitkään englanninkielisiä laitoksia muiden peleistä, kunnes lopulta sai omiakin pelejä aikaiseksi. Lautapelit.fi kulkee samaa rataa. Hornet on ensimmäinen täysin omaa työtä oleva Lautapelit.fi-julkaisu ja sellaisena merkkiteos.

Hornet on suomalaista työtä: pelin ovat suunnitelleet veljekset Jani ja Tero Moliis, kuvituksen on tehnyt Ossi Hiekkala ja taitosta vastaa Paul Laane. Muuten peli on made in China, mutta Kiinassa tehdyksi peli on sentään varsin laadukas, eikä kiinalaisuus paista paketista kuin vasta äärimmäisen tiukkoja muovikääreitä korttien päältä revittäessä.

Pelin idea

Hornet -pelin kansikuva

Biologit kiristelevät tässä kohtaa hampaitaan: pelaajat ohjastavat herhiläisiä, jotka keräävät niityiltä mettä ja tekevät siitä pesiin hunajaa. Pesät pisteytetään pelin aikana ja pesän voittaa silloin se, jolla on eniten hunajaa pesässä. Voittaja saa pesän omakseen ja voittamalla kolme pesää voittaa pelin. Jos kukaan ei saa kolmea pesää, ratkaisee pesiin pelatun hunajan yhteismäärä.

Pelaaminen tapahtuu valitsemalla toimintokortteja. Jokainen pelaaja valitsee yhden kortin ja sen jälkeen kortit suoritetaan tietyssä järjestyksessä. Tarjolla on kolme toimintoa: meden keruu, hunajan tekeminen ja lentäminen. Jokaisesta toiminnosta on kiltti ja aggressiivinen vaihtoehto. Aggressiivinen toiminto on parempi, mutta vaarallisempi.

Vaarallisuus tulee siitä, että mikäli tarpeeksi moni pelaaja valitsee saman toiminnon, aggressiivisemman valinneet eivät saakaan tehokasta toimintoaan, vaan heikomman toiminnon ja vielä rangaistuksen päälle. Etu on kuitenkin niin hyvä, että riski kannattaa ottaa

Se biologiapuoli? Herhiläiset eivät tietenkään tee hunajaa, mutta Hornet on iskevä nimi, joka toimii sellaisenaan kansainvälisillä markkinoilla. Selitys hyväksytään.

Hunajantekoa

Jokaisella pelaajalla on kaksi herhilästä, jotka lentelevät pesältä toiselle keräämässä mettä ja tekemässä hunajaa. Hunajaa voi tehdä maksamalla kaksi mettä hunajaa kohden tai ottamalla riskin ja maksamalla yhden meden 50% mahdollisuudesta tehdä hunajaa. Riskinottoa tässäkin.

Hunajaa voi myös tuhota pesistä, jotta saa tilaa omalle hunajalle. Aggressiivinen hunajatoiminto oikoo mutkia: sillä saa vaihtaa vastapuolen hunajaa omakseen. Toiminto on tehokas, mutta tapahtuu hankalasti aina ennen kilttiä hunajatoimintoa. Viimeinen vuoro ennen pesän pisteytystä voikin olla melkoista pähkäilyä, kun pitää punnita riskejä ja valita paras lähestymistapa huomioiden toisten mahdollisuudet ja vuorojärjestys.

Hornetin nappulat
Herhiläiset rivissä. Kuva: Markus A / BGG

Riskillä vai varman päälle?

Pelissä on pohtimista ja sopivan toiminnon valitseminen vaatii vähän tuumailua. Varsinkaan nelinpelissä riski ei ole paha, mutta tiukassa paikassa rangaistus – heikon toiminnon lisäksi menettää yhden hunajan jostain pesästä – on paha juttu. Hornet on näppärä peli, jossa vastapelaajien aivoituksia on pohdittava, ilman että peli on silkkaa toisten siirtojen ennakointia. Rangaistukset eivät myöskään ole liian tyrmääviä, kuten esimerkiksi Edel, Stein & Reichissä. Yllätyksiä riittää, ilman että peli on täyttä kaaosta.

Perusmekaniikka on hyvä, pahin vika on viimeisissä kierroksissa ennen pisteytystä. Jos pesällä on muutama herhiläinen, joilla on mukavasti mettä, oikeiden ratkaisujen tekeminen on vähän tylsää laskemista ja lopputulos usein lopulta vuorojärjestyksestä kiinni eli se, joka pääsee viimeisenä toimimaan, vie voiton.

Kaksinpeli tekee pienen poikkeuksen sääntöihin. Kumpikin pelaaja valitsee kaksi toimintoa, yhden kummallekin herhiläiselle, ja toisen on pakko olla aggressiivinen. Rangaistuksia seuraa useammin ja pelaajien on mietittävä rangaistusten välttämisen sijasta sitä, miten rangaistuksista tulee vähiten harmia.

Kaksinpeli on vähän erilainen tapaus, joka vaatii erilaista asennoitumista ja erilaista pelitapaa. Minä en sille liiemmin lämmennyt, mutta Hornet kuitenkin toimii aluehallintapeliksi varsin hienosti kahdestaankin melko pienillä muutoksilla.

Pelitilanne Hornetista
Ruskea ja valkoinen taistelevat pesän hallinnasta. Kuva: Markus A / BGG

Joustavasti rakentuva peli

Hornetin pelilauta on modulaarinen eli se kootaan palasista, jotka ovat niittyjä joko pesillä tai ilman. Niittyjen reunoissa voi olla pensasaitoja, jotka estävät liikkumista (ilmeisesti pensasaidat ovat sen verran korkeita, etteivät herhiläiset pysty lentämään niiden yli). Pesissä olennaista ovat kirjaimet, jotka kertovat pisteytysjärjestyksen.

Ovelasti kierroslautakin on muokattavissa. Kierrosmittari kulkee rataa, jossa pisteytyskierrokset ja toimintovuorot vaihtelevat. Näitä voi arpoa uusiksi, jolloin vuorojen jakautuminen pisteytyksiin ja toimintoihin vaihtelee ja pesien pisteytysjärjestys voidaan samoin arpoa. Tämä on varsin näppärästi toteutettu.

Hornetin pelilauta
Pelin kierrosrata, jonka palat voi irrottaa ja järjestää uudestaan. Kuva: Markus A / BGG

Pesien pisteytykseen liittyvät pelin toteutuksen heikoimmat kohdat. Pesiin mahtuu rajallisesti hunajaa, mutta kennot ovat hitusen hunajamerkkejä pienemmät, joten jos hunajakasa ei ole tiptop-järjestyksessä, pesään vielä mahtuvan hunajan määrä voi jäädä vähän epäselväksi. Pesien kirjaimet taas ovat sen verran haaleita, että kirjaimia on vähän hankala nähdä.

Muuten pelin ulkoasussa ei ole valittamista. Kuvitus on tyylikästä ja värikästä, kansikuva on etenkin hieno ja erottuu mukavasti useimmista lautapeleistä. Kortit ovat siistin näköisiä ja symbolitkin selkeitä, kunhan tietää, mitä kortit tekevät.

Laadukasta työtä

Hornet on kaikinpuolin mallikas julkaisu ja Lautapelit.fi:ltä ja Moliisin veljeksiltä komea avaus. Ensimmäinen peli pääsi heti hyvään levitykseen, kun yhteistyökumppaneiksi saatiin Asmodee ja Z-Man Games. Hornetia saakin kaupoista niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Peli on jo herättänyt positiivista huomiota ja päässyt muun muassa Bruno Faiduttin suosituslistalle, jutussaan Faidutti vertasi peliä omaan Mission: Red Planetiinsa.

Voi Hornetia suomalaisillekin suositella. Pelissä on perinteisen aluehallintapelin elementtejä, mutta myös hyvää vauhdikkuutta ja ärhäkkyyttä: pesistä voi joutua tappelemaan toden teolla. Riskinhallintaa ja toisten tekemisten arvuuttelua on mukana sopiva annos, toisaalta kaaos ei ole hallitsematonta ja peliä voi ja pitää suunnitella eteenpäin, jotta saa vähät vuoronsa käytettyä tehokkaasti.

Peli on melko nopeasti pelattu, erän pelaa melko helposti alle tunnissa. Säännötkin ovat mukavan tiiviit ja vaikeustasoltaan peli sopii hyvin myös perhepeliksi, kunhan pelaajat ovat sen verran kovanahkaisia että kestävät peliin sisältyvän kiusanteon ja taistelun.

Peliin voi tutustua myös videomuodossa, sillä Jani Moliis esitteli peliä vuoden 2010 Essenin pelimessuilla GeekBuzzille ja esitys löytyy netistä. Katso englanninkielinen Hornet-esittelyvideo.

Faktat Hornetista

Suunnittelija: ,

Julkaisija: Lautapelit.fi (2010), Z-Man Games, Asmodee

Mutkikkuus: Säännöt ovat melko yksinkertaiset, ensimmäinen peli menee silti vähän ihmetellessä, etenkin jos aluehallintapelejä on pelannut vähemmän. Ensimmäisen pelin jälkeen homman pitäisi kuitenkin olla selvä.

Onnen vaikutus: Tuurilla ja vuorojärjestyksellä on oma merkityksensä, mutta Hornet on silti enemmän taitopeli.

Vuorovaikutus: Korkea. Pesiä on vähän, eikä yhtään saa päästää vastapuolelle ilman taistelua. Se, mitä itselle saa, on muilta pois.

Teema: Vähän siinä ja tässä — toisaalta kuvitus on värikästä ja hauskaa, toisaalta teema on paikoin vähän epäjohdonmukainen.

Uudelleenpelattavuus: Hyvä, paloista rakentuva pelilauta tuo peliin sopivasti vaihtelua.

Kieliriippuvuus: Säännöt löytyvät monella kielellä, itse pelissä ei ole tekstiä.

Pelaajamäärä: 2-5, kaksinpeli on vähän erilainen tapaus

Pituus: 30–60min

Tilaa Lautapelioppaan uutiskirje

Suoraan sähköpostiisi toimitettavassa uutiskirjeessä on Lautapelioppaan uutiskatsaus ja muuta ajankohtaista tietoa Lautapelioppaan toiminnasta.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

9 vastausta aiheeseen “Hornet”

Hei!

Jäin miettimään, että jos pisteytys- ja toimintakierrosmerkit irroittaa, mutta myöhemmin haluaa pelata “alkuperäisellä” kokoonpanolla, onko sillä väliä mihin järjestykseen toimintakierrosmerkit menevät? Missään ei ole kuvaa laudan merkkien alkuperäisestä järjestyksestä. Hankin pelin kirjastoon, ja mietin, että merkit on pakko irroittaa laudasta, koska jossakin vaiheessa ne irtoavat kuitenkin, mutta osaako lainaajat asetella merkkejä oikeaan järjestykseen, tai onko sillä siis ylipäänsä väliä. Ohjekirjassa toiminta- ja pistekierrosmerkkien irroittaminen on alussa kielletty, mutta lainaajilla ei ole mahdollisuutta käyttää sitä alkuperäistä asetelmaa. Tai vaihtoehtoisesti muovitan koko pistelaudan niin että peliä voi pelata vain alkuperäisellä asetelmalla. Tai joudun lisäämään omia ohjeita peliin.

Jenni, mitä jos ottaisit laudan alkuperäisestä asetelmasta kopion, laminoisit ja laittaisit sen pelin mukaan? Tuntuisi noin äkkiseltään helpoimmalta ratkaisulta ongelmaan. Vähän erikoista kyllä ettei alkuperäisestä ole kuvaa ohjekirjassa, mutta ehkä se toisaalta viittaa siihen, ettei sillä järjestyksellä ole ihan niin hirveästi väliäkään.

Kiitos vastauksesta! Tuo on varmasti järkevin ratkaisu, jokin kuva alkuperäisasetelmasta mukaan. Ohjekirjassa kun ei ole mainintaa siitäkään pitääkö niiden pistekierrosmerkkien olla missään järjestyksessä, niin lainaajat voivat ihmetellä. Vasta ohjeen lopussa on se maininta että merkit voi irroittaa ja sekoittaa.

Vielä jäi mietityttämään, että miksihän pinkille pelaajalle on 40 hunajapalikkaa, muille väreille vain 20?

Olisikohan ihan pakkausvirhe? Sääntökirja ei kerro, minkä verran niitä pitäisi olla, mutta ei pitäisi toisaalta olla mitään syytä, miksi yhtä lajia olisi enemmän.

Ehkä sitten tuossa pelissä on ollut tuplakappaleet pinkkejä hunajapalikoita. Höyli meininki :)

Moikka! Osaisitkohan auttaa parissa kohdassa, joissa säännöt jäivät vähän tulkinnanvaraisiksi: Lisätäänkö alussa kaikki neljä saatua aloitushunajaa pesiin vuorotellen ennen kuin toiminnot aloitetaan (säännöissä jää vähän auki 1 vai kaikki 4, mutta vain jälkimmäinen kävisi järkeen)? Ja entä miten mettä tulee lisää niittylaatoille? Välipisteytysten jälkeen (näin rivien välistä olen arvellut)? Mielestäni tätä meden lisäämistä ei lue säännöissä missään muualla kuin pelin aloitusvalmisteluissa. Pisteytysosiossa sanotaan vain, minne EI lisätä mitäkin ja vinkissä taas kerrotaan, että ekalla kierroksella niityillä on aina vaan 3 mettä (ja annetaan ymmärtää, että myöhemmin mettä on enemmän). Osaisiko joku vahvistaa? Iso kiitos!

Alussa laitetaan kaikki neljä hunajaa. Englanninkieliset säännöt ovat yksiselitteiset: “The starting player places one of his honey pieces in a hive of his choice, followed by the player to the left and so on, until all players have placed all their 4 honey pieces.”

Meden lisääminen tapahtuu toimintakierroksen aikana. Sääntöjen alussa on seitsemänkohtainen lista asioita, joita toimintakierroksen aikana tehdään. Listalta löytyy “5. Add 1 nectar in each field (unless the hive in that field has already been won)”. Ei sitä tosiaan muualla taida lukea kuin tuossa listassa, mutta sieltä se löytyy.

Kiitos niin paljon! Etsin tuota meden lisäystä jostain syystä vain pisteytyskierrososiosta ja on mennyt ohjeita lukiessa vallan ohi tuolla! Ja tosiaan suomenkielisessä ohjeessa tuo alkuhunajien lisäys jäi epäselväksi, mutta sitä en huomannut englanninkielisestä versiosta etsiä, vaikka tuota mesikohtaa enkkuversiostakin pisteytysvaiheesta epätoivoisesti etsin. Iso kiitos, täytyy kokeilla uudelleen!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *