Hotel Mystery

Hotellissa on tapahtunut veriteko, kaksikin. Pelaajat ovat näppärästi paikalla, joten rikosta päästään selvittämään heti. Pelaajat ovat valitettavasti myös ainoat epäillyt. Pelin lopussa tilanne onkin se, että joku pelaajista kruunataan mestarilliseksi rikoksensetvijäksi ja jonkun toisen osa on olla syyllinen murhiin.

Hotel Mystery, alkujaan Mord im Arosa, on erikoisen näköinen peli, jonka korkeuksiin kohoava tornihotelli herättää ensimmäistä kertaa pelaavissa ja ohikulkijoissa ansaittua huomiota. Pelimekaniikkakin, joka koostuu pääasiassa kuutioiden pudottelemisesta hotelliin sen katossa olevasta reiästä, on vähintäänkin omaperäinen.

Pelin kulku

Hotel Mysteryn kansiHotellitorni on kahdeksankerroksinen. Kerrokset ovat irtonaisia, joten hotellin voi avata haluamansa kerroksen kohdalta. Kun kerrokset pinotaan torniksi, hotellin sisään voi pudottaa kuutioita. Ne putoavat alaspäin hotellissa, kunnes pysähtyvät johonkin kerrokseen – se, joka pystyy kuulemaan, mihin kerrokseen kuutio pysähtyy, on pelissä vahvoilla.

Pelin alussa torniin nakataan kaksi punaista kuutiota – uhrit – ja jokaiselta pelaajalta pari omaa kuutiota. Sitten etsitään, kunnes rikospaikat löytyvät. Ensimmäisessä vaiheessa pelaajat kurkistelevat hotelliin. Jos punainen kuutio löytyy, se siirretään pelilaudalle kyseisen kerroksen kohdalle. Jos samassa kerroksessa sattui olemaan pelaajien kuutioita, nämä pelaajat laittavat myös kuutioitaan pelilaudalle. He ovat nyt epäiltyjä. Jos pelaaja ei löydä rikospaikkaa hotelliin  kurkistaessaan, hän jättää jälkeensä todistusaineistoa, eli pudottaa oman kuutionsa torniin.

Kun molemmat rikospaikat on löydetty, alkaa varsinainen peli. Pelissä pääasiassa tutkitaan. Se tapahtuu nimeämällä kerros ja haluttu määrä muita pelaajia. Mikäli kerroksesta löytyy nimettyjen pelaajien kuutioita, nämä pelaajat laittavat omasta varastostaan vastaavan määrän kuutioita pelilaudalle kerroksen kohdalle. Sen jälkeen kaikki kerroksesta löytyneet kuutiot pudotellaan takaisin hotelliin. Tutkija lisää yhden oman kuution jokaista epäiltyä, mutta kerroksesta puuttunutta pelaajaa kohden.

Toinen vaihtoehto on siivota omia jälkiään. Silloin nimetään kerros ja jokaista omaa kuutiota kohden saa poistaa pelilaudalta yhden oman kuution tästä kerroksesta.

Uhri löytyi. Kuva: Mikko Saari
Uhri (punainen kuutio) löytyi. Mutta miksi keltainen ja ruskea pelaaja ovat jättäneet jälkiään uhrin lähistölle? Epäilyttävää… Kuva: Mikko Saari

Kuka on syyllisin?

Peli päättyy, kun jonkun pelaajan kuutiot loppuvat tai kun pelilaudalla on kymmenen kuutiota samalta pelaajalta. Silloin lasketaan syyllisyyspisteitä. Eniten pisteitä kertyy kuutioista, jotka ovat samassa kerroksessa rikospaikan kanssa. Hieman vähemmän pisteitä tulee kuutioista, jotka ovat viereisessä kerroksessa ja vähiten muualla olevista – mutta kyllä nekin raskauttavaksi todistusaineistoksi lasketaan.

Eniten syyllisyyspisteitä kerännyt on syypää karmiviin murhiin, vähiten pisteitä haalinut kruunataan puolestaan voittajaksi.

Hotel Mysteryn torni. Kuva: Mikko Saari
Hotel Mysteryn torni on komea. Kuva: Mikko Saari

Nokkela peli

Tutkimuslomake. Kuva: Mikko Saari
Tutkimuslomake paljastaa armotta, kuka on ollut tuhma. Kuva: Mikko Saari

Hotel Mystery on omaperäinen, nokkela peli. Murhamysteerin toteutustapa on ovela. Ei se aivan vailla puutteita ole: ylimpiin kerroksiin jäävät kuutiot erottuvat aika selvästi ja pöydällä pelatessa myös pohjakerrokseen putoavat kuutiot kuulee helposti. Pohjakerrosta varten onkin lisäsääntö, joka tekee pohjakerroksen tutkimisesta vähän vaikeampaa. Kovin strategista peliä kaipaavalle Hotel Mystery on kuitenkin kevyt. Peli sopii siis paremmin kevyempää viihdettä hakeville.

Hotel Mystery onkin hauska seurapeli aikuisille ja miksei perhepelinäkin, jos kevyesti verinen teema ei haittaa. Voihan ne murhat soveltaa vaikka varkauksiksi, jos haluaa (tosin siinäpä sitten selittelet kuvituksen veriset veitset ja hirttosilmukat). Peli on melko yksinkertainen pelata, vaikka alkuun voi vähän sekavalta vaikuttaakin eri vaiheineen ja vaihtoehtoineen.

Pelaajamääräskaala on mukavan lavea eli kahdesta kuuteen, mutta ei aivan ongelmaton. Kaksinpeli on aika nopea ja toimii, mutta ei varsinaisesti loista. Kuusinpeli on vähän kaoottinen ja venyy hieman turhan pitkäksi sisältöönsä nähden. Toimii, jos kaoottisuus ja pitkä kesto ei haittaa, mutta keskittyneempää ja tiiviimpää pelielämystä hakeville suosittelen pienempiä pelaajamääriä. Parhaimmillaan peli lienee neljällä, jolloin pelin kesto pysyy aisoissa.

Erikoinen peli, yhtä kaikki, ja sellainen, joka aiheuttaa varmasti ”mitä ihmettä”-reaktioita ohitsekulkijoissa. Kokoelmastasi ei löydy toista samanlaista peliä!

Faktat Hotel Mysterystä

Julkaisija: Competo (2012), Zoch (2010).

Mutkikkuus: Pelissä on erilaisia vaiheita ja vaihtoehtoja, mutta säännöt ovat melko yksinkertaiset, kun ne opettelee huolella.

Onnen vaikutus: Tarkoilla korvilla ja hyvällä muistilla pärjää, mutta tuurista on paljon apua.

Vuorovaikutus: Toisten vuoroilla on syytä keskittyä, jotta kuulee, mihin kuutiot putoavat, mutta pelaajien välinen vuorovaikutus on vähäistä.

Teema: Murhamysteeriteema on tyylikäs ja hyvin toteutettu. Toimii!

Uudelleenpelattavuus: Omaperäinen Hotel Mystery on sellainen peli, joka on mukava kaivaa esille erilaisissa tilanteissa ja esitellä uusille pelaajille, joten uudelleenpeluuarvoa riittää.

Kieliriippuvuus: Peli on kielivapaa.

Kuuloriippuvuus: Pelin keskeinen taitoelementti on kuunnella, minne kuutiot tornissa putoavat. Huonokuuloisille peli on vaikea, eikä hyväkuuloistenkaan ole helppo pelata hyvin hälyisässä ympäristössä.

Pelaajamäärä: 2–6, ei ihmeellinen kaksinpeli ja kuudella liian pitkä.

Pituus: 30–45 minuuttia.

Osta peli itsellesi

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Arvostele Hotel Mystery

Sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi voidaksesi arvostella pelejä.

Ääniä:32
Aito keskiarvo:3.06
Tasoitettu keskiarvo:3.15
  • 0: 0
  • 1: 1
  • 2: 3
  • 3: 21
  • 4: 7
  • 5: 0

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

6 vastausta artikkeliin ”Hotel Mystery”

  1. Kuulostaa juuri teemalle, joka kiinnostaa kouluikäisiä. Onko testaajia?

  2. Kuusivuotias testipelaaja innostui kovasti. Omassa peliporukassa vastaanotto oli vähän laimeaa – sinänsä ymmärrettävää kuusinpelin jälkeen – mutta poika innostui ja pelasimme tätä kahdestaan monta kertaa. Kouluikäisten kanssa toimii varmasti, kun kuusivuotiaskin osasi pelata ihan tarpeeksi hyvin.

  3. Sellaisen huomion antaisin sivuja selailleena, että lautapelioppaasta puuttuu mielestäni yksi oleellinen osa: Mitä aisteja peliä pelatakseen tarvitsee? Osasta (kuten tästä pelistä) huomaa heti että ainakin tarkkaa kuuloa tarvitaan, ja kielivapaus on hyvä lähtökohta myös. Mikäli lautapeliopas ottaisi huomioon myös erityisryhmät, se palvelisi paremmin käyttäjiä, jotka mielellään pelaavat pelejä, mutta eivät välttämättä pelikaupassa asioidessa tai kannen tekstin perusteella voi päätellä onko peliä mahdollista pelata. Mitenkähän tämän saisi jatkossa pelien arviointeihin sisällytettyä vai onko mahdotonta?

  4. Janica, mieleeni tulee kaksi peliä, joissa kuulo on välttämätön (tämä ja Zapp Zerapp) ja muutama, joissa ääntä käytetään, mutta se ei ole kriittinen (esimerkiksi Escape). Näihin on helppo lisätä merkinnät faktalaatikkoon.

    Kieliriippuvuus on merkitty kaikkiin peleihin jo monen vuoden ajan, joten se huomioidaan nykyään aina.

    Mitä muita merkintöjä olisi mielestäsi tarpeen tehdä? Myönnän ihan suoraan, etten tunne tätä kenttää kovin hyvin, joten en osaa oikein hahmottaa, mikä olisi tarpeellista. Värisokeutta olisi ihan hyvä huomioida, mutta siihen ei riitä kompetenssi, etenkin kun sitäkin on niin monenlaista ja joku peli voi olla toiselle värisokealle hankala ja toiselle toimiva.

  5. Escapessa tosiaan kuulo ei ole välttämätön; mukanahan tulee myös tiimalasi, jolloin soundtrackia ei tarvitse käyttää ollenkaan. Keskustelu pelaajien välillä pitää siinä kuitenkin toimia kuten monessa muussakin pelissä Aliaksesta lähtien.

    Muita kuuloon perustuvia pelejä on ainakin Witness ja Igloo Pop, joista ensimmäinen kallistuu hieman tuonne keskustelupuolelle.

  6. Escapesta katoaa tunnelmaa, kun soundtrackin poistaa; toki jotkut pelaavat mieluummin niin, koska se äänimaailma on liiankin ahdistava.

    Keskustelupeleissä puheen voi aina korvata viittomilla, mutta Witnessissä taitaa olla osa ajatusta siinä, että kuiskutellaan, jolloin tulee rikkinäinen puhelin -efektiä – mitenköhän tuo mahtaisi onnistua viittomakielellä?

    Space Alert vaatii soundtrackin kuuntelua tavalla, jota ei voi korvata yksinkertaisesti ajastimilla. Squad 7 ja Pingo Pingo taitavat mennä samaan sarjaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *