Kategoriat
Peliarvostelut

Mago Magino / Vampyyrijuhlat

Ikä: 5+. Reiner Knizian lastenpeli Mago Magino on noitamaisen hauska peli pienillekin lapsille, etenkin kun pelaajia on enemmän. Kuka pelastaa kristallit?

Ilkeä noita on varastanut velho Mago Maginon taikakristallin ja rikkonut sen palasiksi. Mago ei pääse itse noidan luokse, joten lapset päättävät auttaa. Matkan varrella on kuitenkin vaaroja, sillä noita ei katso hyvällä asioihinsa puuttumista ja saattaa muuttaa lapsukaiset sammakoiksi. Onneksi Mago Magino pystyy auttamaan!

Peli on ilmestynyt vuonna 2021 nimellä Vampyyrijuhlat. Jutun kuvitus on tästä uudemmasta laitoksesta. Mago Magino ja Vampyyrijuhlat ovat aihetta ja kuvitusta lukuunottamatta tismalleen sama peli.

Toinen kerta toden sanoi ja Vampyyrijuhlat voitti Vuoden lastenpelin palkinnon vuonna 2021.

Vampyyrijuhlien kansi

Noitaa paossa

Mago Magino on yksinkertainen lastenpeli, jossa pelaajat etenevät laudalla noppaa heittämällä. Matka vie ensin noidan luokse hakemaan kristallinpalasta, joka sitten kiikutetaan Mago Maginon talolle. Valintoja on vähänlaisesti. Jokaisella pelaajalla on kaksi lasta, joiden väliltä voi valita ja matkalla noidan luokse voi valita lyhyen ja vaarallisen tai pitkän ja turvallisen reitin väliltä. Paluumatka pitää tehdä aina pidempää reittiä.

Vaara tulee nopan kahdesta ykkösestä, joissa on noidan kuva. Silloin pitää pyöräyttää noitaa, joka on laudan keskellä oleva pyörivä osoitin. Jos noita osoittaa ruutua, jossa on lapsia, lapset muuttuvat sammakoiksi! Nappulat käännetään nurinpäin. Sammakkopuolet ovat kaikki identtisiä, joten pelaajien pitää muistaa, minkä sammakon alla on oma nappula. Noiduttu metsä eli se lyhyt ja vaarallinen reitti on vaarallinen siksi, koska se lasketaan noitaa pyöräytettäessä yhdeksi ruuduksi – jos noita osoittaa metsää, kaikki metsässä olevat lapset muuttuvat sammakoiksi.

Sammakoksi muuttuneen lapsen voi pelastaa joko viemällä lapsen yksi askel kerrallaan Mago Maginon taloon tai Mago-nappulan luokse tai siirtämällä Magon sammakon luokse. Onneksi on toinenkin lapsi, joka voi juoksennella kristallien perässä toisen loikkiessa sammakkona. Sammakot ovat kaiken lisäksi saman näköisiä, joten pitää varoa, ettei siirrä vahingossa kaverin sammakoksi muuttunutta lasta.

Pelin voittaa se, joka saa ensimmäisenä kuljetettua kolme kristallia noidan luota takaisin Mago Maginolle.

Vampyyrijuhlien pelilauta
Vampyyrijuhlien pelilauta on värikäs ja selkeä. Kuva: Sampsa Ritvanen

Parasta porukalla

Kaksinpelinä Mago Magino ei ole parhaimmillaan, koska noitaa laiskottaa. Ykkösiä heitetään sen verran vähemmän, että noita ei ole mikään vaara. Metsän läpi meneminen on ilmeinen valinta, koska se ei yksinkertaisesti ole kovin vaarallista. Peli on vain siitä kiinni, kuka heittää isoimmat numerot nopalla. Lopputuloksena on hieman tylsä peli.

Mago Magino pelastuspuuhissa
Mago Magino pelastaa sammakoksi muuttuneen lapsen. Mago Maginon pelinappuloissa oli Selectan pelien tapaan tyyliä. Kuva: Competo

Useammalla pelaajalla peli piristyy kummasti, kun noitaan tulee vähän vauhtia. Peli muuttuu vaarallisemmaksi ja Mago Maginoonkin tulee vähän liikettä, kun lapset muuttuvat sammakoiksi useammin. Sammakot eivät voi kantaa kristalleja, joten sammakoiksi muuttuneiden lasten kristallit voi käydä nyysimässä, jos on sillä tavalla häijy – pelistä tulee siis kaikinpuolin vuorovaikutteisempi.

Vaivaan on parannus. BoardGameGeekistä löytyy muunnelma, joka pistää noitaan vauhtia. Sen mukaan kaksinpelissä noitaa pyöräytetään, kun heitetään 1, 2 tai 3 – näin noita on yhtä vilkas kuin tavallisesti viisinpelissä. Kolmella ja neljälläkin pelaajalla noitaa voi halutessaan vauhdittaa.

Mago Magino on kaikinpuolin mainio lastenpeli, joka sopii pienemmillekin lapsille. Ulkoasultaan peli on Selectan julkaisujen tapaan miellyttävä ja nätti, varsinkin Mago Magino on hieno. Lapset ovat käteviä puukiekkoja, joissa kristallit pysyvät kätevästi, tosin oransseja ja punaisia lapsia ei huonossa valossa erota toisistaan. Pelilauta on riittävän selkeä, ruudut erottuvat toisistaan hyvin.

Lähikuva Vampyyrijuhlien pelilaudasta
Keltaisella pelaajalla on valinta: liikuttaako lastaan kaksi ruutua vai siirtääkö Viktoria ja muuttaako toinen lapsensa lepakosta takaisin vampyyriksi? Kuva: Sampsa Ritvanen

Vampyyrijuhlat (2021)

Pelin uusin suomennos kulkee nimellä Vampyyrijuhlat. Kyseessä on pohjimmiltaan sama peli, vain teema ja puitteet ovat muuttuneet. Nyt vampyyrilapset anastavat veriappelsiineja linnan ruokakomerosta. Mago Maginon roolia hoitaa Viktor, vampyyrilasten isoveli, noita on puolestaan linnan kokki.

Linnan kokki
Linnan kokki on topakka täti. Kuva: Sampsa Ritvanen

Hieman hupsuhko teema toimii, mihin osaltaan auttaa huomattavasti ryhdikkäämpi ulkoasu. Alkuperäinen, hieman vanhahtanut tyyli on korvattu värikkäällä, yksityiskohtaisella kuvituksella. Harva lastenpeli näyttää yhtä hyvältä kuin Vampyyrijuhlat.

Ikärajaksi on pelille isketty 5+, mutta meillä kolmevuotias pelasi peliä melkein mieluummin kuin kohta viiden vanha. Toki kahden vampyyrin järkevä liikuttaminen tai Viktorin hyödyntäminen ei nuoremmalle avautunut, mutta yhdessä pelaaminen kuitenkin onnistui mainiosti.

Olen samoilla linjoilla Mikon kanssa – peli on parhaimmillaan isommilla pelaajamäärillä. 4–5 pelaajan peleissä pyöritykset jakaantuvat tasaisemmin, joten peli on kaikin puolin mielekkäämpi, ainakin aikuisen mielestä. Ehkä ongelma on enemmän aikuisen pään sisällä – lapsia kokin vähäinen liikkuminen tai ilmeinen keittiön läpi oikaisu eivät haitanneet.

Vampyyrijuhlat päivittää Knizian lastenpelin onnistuneesti nykypäivään. Isolla köörillä pelistä irtoaa paremmin hupia, vaikka lasten keskenään pelatessa pelaajamäärällä ei ole niin suurta väliä.

Esimerkki kokin osumasta
Jos osoitin osoittaa pelaajaa, hän muuttuu lepakoksi ja pudottaa kerätyn aarteen maahan. Kuva: Sampsa Ritvanen

Faktat Mago Maginosta ja Vampyyrijuhlista

Suunnittelija:

Julkaisija: AMO (2021), Piatnik (2020), Competo (2006), Selecta (2004)

Mutkikkuus: Hyvin helppo, lapset ymmärtävät pelin säännöt helposti.

Onnen vaikutus: Erittäin vahva, pelin voittaa se, joka heittää nopalla isoimmat numerot.

Vuorovaikutus: Vuorovaikutus on vähäistä, jonkin verran voi tehdä kiusaa toisille pelaajille pudonneita kristalleja nyysimällä (kristallien varastamista voi helposti rajoittaa, jos siitä tulee paha mieli).

Teema: Hauska teema toimii, noita jää mieleen. Peli on sopivasti pelottava.

Uudelleenpelattavuus: Kelvollinen, tosin aikuisen näkökulmasta Mago Magino ei ole ihan lastenpelien parasta A-sarjaa.

Kieliriippuvuus: Peli on kielivapaa.

Pelaajamäärä: 2–5. Peli on parempi, mitä enemmän pelaajia on, kahdella varsinkin noitaa pitää vähän aktivoida.

Pituus: 10–30 min, peliä voi myös nopeuttaa pelaamalla vain kahteen kristalliin.

Lähikuva ruokakomerosta
Ruokakomerossa pelaaja on turvassa, eikä voi muuttua lepakoksi. Kuva: Sampsa Ritvanen

Tilaa Lautapelioppaan uutiskirje

Suoraan sähköpostiisi toimitettavassa uutiskirjeessä on Lautapelioppaan uutiskatsaus ja muuta ajankohtaista tietoa Lautapelioppaan toiminnasta.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *