Kategoriat
Peliarvostelut
Kestosuosikki – yli 10 vuotta suosiossaKESTO- SUOSIKKI

Memoir ’44

Toisen maailmansodan taisteluja kertaava Memoir ’44 on Richard Borgin Commands & Colors -pelimoottorin varsinainen läpimurto. Ensimmäinen Commands & Colors -peli oli Hasbron julkaisema Battle Cry, joka oli suosittu, mutta hivenen yksinkertainen ja julkaisun jälkeen julkaisijan täysin hylkäämä peli Yhdysvaltain sisällissodasta.

Days of Wonderin hurjalla ennakkorummutuksella julkaisema Memoir ’44 oli välitön menestys ja julkaisijan jatkuva tuki netissä ja lisäosien julkaisun muodossa on pitänyt pelaajat tyytyväisinä.

Memoir '44:n kansi

Pelin idea

Memoir ’44 on yksinkertainen sotapeli, jossa pelaajat voivat taistella toisen maailmansodan länsirintaman taisteluja uudestaan. Joukkoja komennetaan korteilla, joita on kahta lajia. Toiset liikuttavat joukkoja, kuten “siirrä kolmea yksikköä vasemmalla laidalla” tai “siirrä kaikkia yksiköitä keskellä”. Toiset ovat erikoiskortteja, jotka mahdollistavat monenlaisia taktisia manöövereitä.

Pelin elegantti taistelujärjestelmä perustuu erikoisnoppiin. Noppien määrä riippuu siitä, kuka ampuu ja kuinka kauas. Jokainen kranaatti tai oikean yksikön kuva vähentää ammutusta yksiköstä yhden figuurin ja kun viimeinen figuuri – yksiköstä riippuen kolmas tai neljäs – poistetaan, yksikkö on eliminoitu ja vastapuoli saa voittopisteen. Jalkaväki kaatuu helpoimmin, tankkien hätyyttäminen on vaikeampaa.

Laudalle kootaan laatoista maastoa, jonka merkitys taisteluiden kulkuun on suuri. Heikko jalkaväkikin pärjää paremmin, kun sen sijoittaa kaupunkiin tai metsään suojaan. Maaston hyödyntäminen on avainasemassa. Skenaariossa tarvittavien maastojen asettelu on melko hidasta puuhaa, joten ohjekirjan ehdotus pelata kerralla kaksi kertaa vaihtaen puolia välillä on hyvä. Skenaariot eivät myöskään ole täysin tasapainossa, sillä useimmissa toisella osapuolella on paremmat mahdollisuudet voittoon.

Pelaajien joukot ovat pieniä muovisotilaita ja tankkeja. Lapsena sotaukoilla leikkineet ovat kuin kotonaan pienten muovisotamiesten parissa. Pienet tankit ja sotilaat tekevät pelilaudasta eläväisen näköisen.

Memoir '44

Helppoa sotaa

Memoir ’44 on kevyt peli, eikä todellakaan mikään simulaatio. Sotapelaajat voivat valittaa vaikkapa siitä, kuinka yksiköt ampuvat aivan yhtä tehokkaasti riippumatta siitä, montako figuuria niissä on jäljellä. Peli on kuitenkin sen verran abstrakti, ettei yksityiskohtiin kannata suhtautua liian kriittisesti. Yksi yksikkö voi skenaariosta riippuen kuvata isoakin joukkoa miehiä. Tosiasia on, että pelimekaniikka toimii hyvin.

Tuurilla on toki osansa, mutta miettimällä mitä tekee pystyy usein muuttamaan olosuhteita itselleen paremmin sopiviksi. Pelaajat ovat korttien armoilla, mutta vain harvoin pelaajalla on käsi täynnä hyödyttömiä kortteja.

Yhdistämällä kaksi settiä on mahdollista pelata mittavia Overlord-taisteluita, joissa voi olla jopa kahdeksan pelaajaa. Silloin kummallakin puolella on kolme kenraalia, joista kukin komentaa omaa kaistalettaan rintamasta ja ylikomentaja, joka tekee suuret strategiset linjanvedot ja antaa komennot kenraaleille. Pelimuoto on mainiota hupia, ainakin ylikomentajille.

Yksiköitä ja maastolaattoja lähikuvassa
Venäläisiä joukkoja ja talvisia maastoja Eastern Front -lisäosasta. Kuva: Mikko Saari

Suomennos

Pelin oivallista kohderyhmää ovat noin yhdeksänvuotiaat, joille taktiikkakorttien englanninkielisyys on vielä ongelma. Sampsa Ritvanen on tehnyt sankariteon ja suomentanut taktiikkakortit. Sampsan tyylikkäät suomennokset löytyvät BoardGameGeekistä.

Yleiskuva Memoirin pelilaudasta, etualalla pelaajan korttiteline, jossa on kortteja.
Talvisodan taisteluja tässäkin. Winter Board -pelilauta puuttuu, joten lumiset maastot pistävät vähän rumasti silmään vihreältä nurmelta. Kuva: Mikko Saari

Lisäosat

Pelissä on vain rajallinen määrä skenaarioita ja vaikka niitä pelaakin useampaan kertaan ihan mielellään, lisää jää kaipaamaan. Pelin ansiokkailla nettisivuilla on julkaistu joukko uusia skenaarioita, sekä virallisia Richard Borgin tekemiä että fanien töitä. Lisäksi peliin on julkaistu useampi lisäosa – kyse on jo melkoisesta systeemistä.

Eastern Front vie taistelut itärintamalle. Paketista löytyy puna-armeija, jolla on omat sääntönsä, jotka kuvaavat muun muassa raskaampaa ja hitaampaa komentoketjua. Talviset taistelut – mukana on myös yksi talvisota-aiheinen skenaario – kaipaavat alleen erikseen julkaistua pelilautaa, jossa on toisella puolella lunta ja toisella hiekkaa.

Terrain Pack on kotivirittäjän paketti. Laatikossa on paljon tavallaan merkityksetöntä tavaraa, kuten erikoisia maastolaattoja, joita voi käyttää piristämään skenaarioita. Mukana tulee vain vähän pelattavaa, eivätkä mukana tulevat skenaariot edes käytä kaikkia uusia sääntöjä. Pakkohankinta erityisesti skenaarioita itse väsäävälle, mutta muuten tarpeettomin laajennos.

Pacific Theater sisältää Japanin joukot, jotka taistelevat rohkeammin kuin muut. Myös vastapuoli, eli Yhdysvaltain merijalkaväki, on perusjoukkoja tehokkaampaa. Paketissa on paljon muutakin mielenkiintoista, kuten tunneleita, laivoja ja yötaisteluita. Pacific Theater muuttaa peliä eniten tähän asti nähdyistä lisäosista.

Air Pack lisää peliin lentokoneet, jotka voivat hätyyttää vihollisjoukkoja, tiedustella ja pelastaa linjojen takaa hätiin joutuneita yksiköitä. Lisäosan tärkein bonus on kuitenkin paksu skenaariokirja, jossa on kaikki siihen mennessä julkaistut skenaariot, päivitettyinä ja entistä ehompina. Jos kaapista löytyy kaikki Air Packiin mennessä julkaistut lisäosat, Air Pack on jo tämän kirjan takia erittäin kannattava hankinta.

Mediterranean Theater jatkaa lisäarmeijoiden tuomista peliin. Nyt vuorossa ovat britit ja myös italialaisille on luvassa erikoissääntöjä. Välimeren alueen taisteluita mallintamaan on tarjolla uusia maastolaattoja ja tietysti uusia skenaarioita.

Campaign Bag on kauanodotettu kantolaukku, johon Memoir-kokoelmaansa saa sullottua. Laukkuun mahtuu kaksi peruspeliä ja laaja valikoima lisäosia. Mukana on lisäksi uusi Breakthrough-mallinen neliön mallinen, tavallista syvempi pelilauta, jonka toisella puolella on valmiiksi painettu skenaario, joka ei siis vaadi ollenkaan maaston alkuasettelua.

Campaign Book mahdollistaa kampanjatyylisen pelailun, jossa skenaarioita pelataan putkeen ja edellisen skenaarion tulos vaikuttaa seuravaan. Kirjassa on 12 kampanjaa ja 51 uutta skenaariota, siis melkoinen paketti pelattavaa.

Muita Commands & Colors -sarjassa ilmestyneitä pelejä ovat muinaishistoriallinen Commands & Colors: Ancients, Napoleonin taisteluihin sijoittuva Commands & Colors: Napoleonics ja fantasiakeskiaikainen BattleLore (ja sen uusi laitos BattleLore Second Edition), jotka kaikki ovat Memoiria monimutkaisempia ja haastavampia pelejä.

Faktat Memoir ’44:stä

Suunnittelija:

Julkaisija: Days of Wonder (2004)

Mutkikkuus: Säännöt ovat selkeät ja yksinkertaiset. Ne voi myös opetella sopivasti vähän kerrassaan skenaarioiden avulla.

Onnen vaikutus: Mukana on sekä korttipakan tuoma syötesatunnaisuus että nopanheittojen tulossatunnaisuus. On siis kortista kiinni, mitä pystyt tekemään ja nopista kiinni, onnistuuko se. Ei siis tuuriallergikoille!

Vuorovaikutus: Memoir ’44 on sotaa, jossa tavoitteena on vastapuolen eliminoiminen.

Teema: Mistään syvällisestä simulaatiosta ei ole kyse, vaan kevyestä sotapelistä, mutta teemaa on kehitelty ja erilaisille yksiköille ja eri kansoille on omat, teeman suhteen järkevät säännöt.

Uudelleenpelattavuus: Skenaarioita ja lisäosia on sen verran runsaasti, että jos perusidea vain miellyttää, tätä voi pelata satoja pelejä kyllästymättä.

Kieliriippuvuus: Korteissa on jonkin verran tekstiä ja ne on pidettävä salassa, eli tarvitaan joko kielitaitoa tai suomennoslappuja.

Pelaajamäärä: 2, Overlord-peleissä kahdella kopiolla 4–8.

Pituus: 45–60 minuuttia.

Tilaa Lautapelioppaan uutiskirje

Suoraan sähköpostiisi toimitettavassa uutiskirjeessä on Lautapelioppaan uutiskatsaus ja muuta ajankohtaista tietoa Lautapelioppaan toiminnasta.

Tilaamalla uutiskatsauksen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Lue lisää tietosuojaselosteestamme ja rekisteriselosteestamme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

8 vastausta aiheeseen “Memoir ’44”

Figupelejä pelanneenna tämä oli aivan liian simppeli peli ja taisi lentää roskikseen vähäisen käytön takia.

Liian simppeli tuuripeli. Odotin kevyttä ja nopeaa sotastrategiaa, mutta peli on vähän liiankin kevyt. Pelin asettelu pelivalmiiksi kestää kauan, vaikka itse peli ei kestä kovin kauaa. Memoir ’44 on valitettavasti aika vahvasti nopanheittelyä ja tuuria, eikä taidolla ole paljoa virkaa. Tuurin osuus näkyy paitsi nopissa, myös komentokorteissa jotka tekevät sen, että et välttämättä pysty siirtämään joukkojasi, vaikka niitä olisi yllin kyllin, koska komentokorttisi eivät oikeuta siirtämiseen sillä rintamalla.

Pelin parhaaksi anniksi jäävät valitettavasti hienot nappulat ja muu graafinen ilme. Ihmettelen hieman suurta määrää laajennuksia, mitä peliin on ilmestynyt, koska ne eivät muuta pelin perusmekaniikkaa, joka on aika heppoinen.

Tykkään todella paljon memoir 44:stä. Peli on simppeli out of the box -sotapeli. Mekaniikka on helppo (mutta ei tosiaa realistinen) ja silti viihdyttävä. Tuurilla on vahva elementti. Noppien heittely ei sinänsä haittaa ja se luo jopa oman tunnelmasa todennäisyyksien laskennassa ja voimasuhteita miettiessä esim. ennen hyökkäystä jne. Kädessä olevat kortit tietysti sanelevat sitä, mitä pelissä yleensä voi tehdä ja tämä aiheuttaa turhauttavia tilanteita. Toisaalta tämä simuloi hauskasti kommunikaatiovaikeuksia, logistiikkahaasteita ja moraalia: kaikki joukot eivät ole käytössä koko ajan. Siirryin itse 40k:sta ja muista figupeleistä tähän. Harrastaminen on helpompaa,

Hieno siirto Jones figuilusta toiminnan suuntaan ! Minä tykkään varsinkin siitä että otetaan tuplamatsi samalla set-up:lla. Kumpi kenu olikaan parempi?

Kyllä, juuri näin. Bonuksen on muuten tuo Days of Wonderin Memoir ’44 -nettisaitti, jossa voi pelin mukana tulleella koodilla rekisteröityä. Sitten onkin käytössä nettipeli muita pelaajia tai computeria vastaan. Lisäksi sieltä on ladattavissa muuta sälää. Ihan mukava paketti. Rahaahan tähänkin peliin saa menemään kun ostelee kaikkia lisäosia ja muita. Mutta mikäpäs siinä, kivaa hommaa.

Skenaariot ovat kyllä, ainakin osa, pahasti toispuoleisia. Teimme kaverini kanssa taannoin testin, jossa pelasimme Omaha beach -skenaarion läpi likemmäs kymmenkunta kertaa. Pääasiassa minä pelasin saksalaisia ja voitin jokaisen erän, paitsi niissä parissa kun jouduin yhdysvaltalaisten kenkiin. Kaverini pelasi kiitettävän erilaisilla strategioilla, minä yhdellä ja ainoalla. Strategiani oli siis myös viimeistään kolmannessa pelissä vastustajalle varsin tuttu.

Peli myös yllättäen tuntuu toimivan paremmin nelinpelinä kuin kaksinpelinä, kun voi keskustella suunnitelmista ja hyödyntää yhteistyötä. Vaatii tosin meluisan ympäristön, jotteivat vastustajat kuule puhetta pöydän toiselle puolelle.

Kelpo peli toispuoleisuudestaan huolimatta ja pelaan mielelläni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *