Kategoriat
Peliarvostelut

The Pursuit of Happiness

Eikö oma elämä riitä? Ota uusi! The Pursuit of Happiness on elämäpeliä ja onnen tavoittelemista työläistenasettelun keinoin. Elämäpeli toimii hyvin.

The Pursuit of Happiness muuttaa elämän europeliksi ja tavoitteena on tietenkin elää mahdollisimman onnellinen elämä. Kuitenkin jo ohjekirja valaisee pelaajia, että onnellisuus löytyy sen tavoittelusta itsessään.

Elämisen lähtökohdat

The Pursuit of Happinessin kansiPelin aluksi elämiselle annetaan tavoitteita ja kukin pelaaja valitsee jonkin lapsuusominaisuuden eli pienen erikoiskyvyn, varsinainen pelaaminen lähtee liikkeelle teini-iästä.

Pelaajilla on kullakin iällä käytössään aikaa, eli tavallisesti kuusi tiimalasia, jotka pitäisi muuttaa onnellisuudeksi eli pisteiksi työläisten asettelu -mekaniikkaan perustuen.

Aikaa voi käyttää opiskeluun ja tiedon hankintaan, soittamiseen ja muuhun luovaan toimintaan, vuorovaikuttamiseen ja vaikutusvallan saamiseen sekä väliaikaiseen työskentelyyn ja rahan hankintaan. Lisäksi aikaa voi käyttää projekteihin ja kuluttamiseen. Myös rentoutuminen on mahdollista.

Aikuisiällä aukeaa mahdollisuudet seurusteluun, vakinaisen työpaikkaan sekä ylityöhön, joka vanhuusiällä poistuu vaihtoehdoista.

Pelikierroksen vaiheet

Pelikierrokset eli eri iät (vastaten ehkä noin vuosikymmentä) muodostuvat kolmesta vaiheesta: ylläpidosta, toiminnasta ja loppuvaiheesta.

Ylläpitovaihe uudistaa pelilaudan valikoiman. Vaiheen aikana myös varataan hankittuun työhön ja seurusteluun aikaa ja resursseja, saadaan mahdollisesti tuloja ja resursseja ja ylläpidetään omaisuutta. Liian moneen eli vähintään neljään asiaan (projektit, työ, suhteet) sitoutuminen tuottaa haitallista stressiä.

Toimintavaihe on pääosa peliä, jonka aikana pelaajat aloittavasta pelaajasta lähtien vuorotellen käyttävät aikaansa eli asettavat tiimalasejaan toimintopaikkoihin tai kortteihin. Toisia pelaajia ei voi blokata, ainoa vuorovaikutus on viedä kortti (työ, seurustelukumppani, projekti, kulutuskohde) ennen kuin toinen ehtii sen tehdä. Stressiä saa, jos samaa toimintoa tekee useasti. Liika stressi vähentää toimintoja ja lopulta vie tuonpuoleiseen.

Loppuvaiheessa tietyt projektit kantavat hedelmää ja lyhytaikaista onnea eniten haalineesta pelaajasta tulee aloittava pelaaja, minkä jälkeen onni resetoituu.

Pursuit of Happiness
Kuva: Artipia Games

Onnellista elämää tavoittelemassa

Elämän perusresurssien, tiedon, luovuuden, vaikutusvallan ja rahan, haalinnan sijaan elämisen ja pelaamisen pääasia ja suola ovat erilaiset projektit, kuluttaminen, työ ja seurustelu.

Projekteja on kolmea erilaista: tavallisia, kertaluontoisia ja ryhmäprojekteja. Projektit on myös jaoteltu eri kategorioihin (esimerkiksi kulttuurisiin, poliittisiin ja terveydellisiin), mutta peruspelissä sillä ei ole tematiikan ohella muuta merkitystä.

Tavalliset projektit ovat nelivaiheisia (esimerkiksi näyttelemisessä voi edistyä puun roolista tähdeksi) ja jokainen vaihe vaatii edellistä enemmän resursseja, mutta yleensä myös antaa niitä, onnellisuuden ohella. Koska projektit vievät kapasiteettiä elämästä, ei niitä kannata jättää turhaan roikkumaan.

Kertaluonteisissa projekteissa valitaan taso, joka tehdään ja josta saadaan palkinto. Esimerkiksi laulamista voi harrastaa suihkussa, tai sitten elämässä hankitut resurssit voi käyttää kansainväliseen laulutapahtumaan, mikä tietenkin on paljon palkitsevampaa.

Ryhmäprojektit tarjoavat pientä vuorovaikutusta pelaajien välille. Kun pelaaja on projektin ottanut, voivat muut osallistua projektin vapaisiin rooleihin. Esimerkiksi lautapeli-illat vetävät isännän, kaiken ostajan, ainaisen voittajan sekä AP-alttiin. Jos ketään ei tunnu kiinnostavan, voi projektin tehdä loppuun vaikka yksin. Palkintoa projekti antaa sitä enemmän, mitä enemmän rooleja on täytetty. Toisin kuin tavalliset projektit kertaluonteiset ja ryhmäprojektit vievät paikan elämässä kierroksen loppuun asti.

Varallisuutta voi kuluttaa aktiviteetteihin ja esineisiin. Kukin esine ja aktiviteetti on kolmitasoinen kalliimpien kustantaessa enemmän. Oston jälkeen omaisuutta voi päivittää paremmaksi ja tehdyn aktiviteetin voi toistaa parempana toiminnolla. Esineiden ylläpito on tapa muuttaa rahaa pisteiksi ja niiden erot ovat loppujen lopuksi melko pieniä. Ylläpitokustannuksia ei ole pakko maksaa, mutta tällöin esineen menettää, mistä seuraa stressiä ja lyhytaikaista onnettomuutta.

Projekteja
Erilaisia projekteja. Kuva: Artipia Games

Töitä ja deittailua

Töitä on tarjolla kolmea eri tasoa ja alaa. Työt vaativat resursseja ja aikaa, vaativammat tietysti enemmän, antaen vastaavasti tuloja käyttöön. Ihmisellä voi kuitenkin olla vain yksi työpaikka. Työssä voi yletä, jos oikean alan työ on tarjolla ja on pätevä eli kerännyt tarvittavat resurssit. Paremman työpaikan voi myös hankkia suoraan, mutta yleneminen säästää resursseja. Kolmannen tason töistä voi jäädä sitten eläkkeelle. Muuten työstä pääsee eroon hankkimalla uuden – tai jättämällä työt tekemättä ja joutumalla irtisanotuksi, josta seuraa jälleen stressiä ja onnettomuutta.

Seurustelu on kolmiportaista. Deittailu ei aikaa vie eikä vaadi mitään. Deittailusta suhteeseen siirtyminen vaatiikin sitten jo jotain, seuralainen saattaa edellyttää esimerkiksi riittävää luovuutta tai varallisuutta ennen kuin suostuu suhteeseen. Perheen perustamiseen on vielä vähän kovemmat vaatimukset. Perhe vie aikaa antaen takaisin onnellisuutta. Erot perhe-elämän eduissa ovat kuitenkin vieläkin pienemmät kuin omaisuuden ylläpidossa.

Jos yksi kumppani ei ole tarpeeksi, niin peli mahdollistaa useammankin seurustelusuhteen, mikä on kuitenkin stressaavaa.

Kun kaikkeen ei riitä aikaa, sitä voi järjestää lisää ylityöskentelemällä, hintana on kuitenkin vähemmän yllättäen stressiä.

Edellä mainittuja elämään kuuluvia asioita (eli hankittuja kortteja) voi myös milloin tahansa toimintovaiheen aikana hylätä saaden onnettomuutta ja stressiä.

Työpaikka
Työpaikan kehitys pelin aikana. Kuva: Artipia Games

Onni ja stressi

Lyhytaikainen onni helpottaa projektien tekemistä, ja vastaavasti onnettomana projektit vievät enemmän resursseja. Lyhytaikaisen onnen kustannuksella voi myös omalla vuorollaan ennen toiminnon tekemistä uudistaa pelilaudan tarjontaa. Jos seitsenaskelisen lyhytaikaisen onnen radan rajat tulevat vastaan muutokset tehdään onnellisuudessa eli pisteissä.

Stressirata on jaettu seitsemään eriväriseen alueeseen, jotka ovat korkeintaan kolmiaskelisia. Jos stressin myötä tipahtaa seuraavalle alueelle, menettää tiimalasin. Lepääminen parantaa kaksi stressiä, mutta alueelta ei voi kuitenkaan nousta toiselle (saaden tiimalasia), paitsi suorittamalla terveyttä edistäviä projekteja. Vanhuus tuo mukanaan stressiä ja yleensä viimeistään kolmas vanhuuskierros päättää pelin pelaajien potkaistessa tyhjää.

Pelin päättyessä arvokkaimmat kokemukset ja omaisuus periytyvät rakkaimmille eli jokainen viisi yksikköä tiettyä resurssia antaa onnellisuuden eli pisteen. Elämän tavoitteista jaetaan myös onnellisuutta, mutta vain yhdelle pelaajalle. Jos useampi pelaaja täyttää tavoitteen ehdot, ei kukaan saa mitään.

Valmisteluiltaan kaksinpelin kaltaisessa yksinpelissä tavoitteena on täyttää kolme arvottua elämän tavoitetta ja kerätä vähintään 50 pistettä.

Kumppaneita
Kumppanikortit ovat kaksipuolisia: toisella puolella mies, toisella nainen. Kuva: Artipia Games

Elämää arvioimassa

The Pursuit of Happiness tarjoaa elämiseen hyvän hiekkalaatikon, jolle tavoitteet antavat raameja. Pitkään eläminen kuulostaa hyvältä suunnitelmalta, mutta joskus on parempi elää nopeasti ja kuolla nuorena, vaikka omaisuudesta ja perheestä tällöin jääkin onnellisuutta saamatta. Ennenaikainen kuoleminen ei myöskään ole liian paha juttu pelaamisen kannalta, sillä vanhuusiässä pelaajien toiminnot muutenkin hupenevat. Saattaa hyvin käydä niin, ettei perheeltä ja työltä yksinkertaisesti jää aikaa muuhun, eli kierroksen aikana pelaaja ei tee mitään. Pelaamaan pääsee siis enemmän kun ei panosta työhön ja parisuhteeseen.

Pelin graafinen ilme on onnistunut, pelilauta itsessään on kuitenkin tylsähkö vaikkakin värikäs ruudukko. Kumppaneita ja työpaikkoja on aivan liian vähän, samat kortit ehtivät kiertämään pelin aikana.

Kickstarter-ekstrat leventävät peliä hieman. Aikuisiän tapahtumat antavat elämään hyvyyttä tai pahuutta (talouskriisi, teknologinen läpimurto jne.), mutta niihinkin voi valinnoillaan vaikuttaa. Trendit antavat pelin lopussa pisteitä tietyistä projektikategorioista. Lemmikit ovat omaisuuden tapaisia, pisteitä antavia hyödykkeitä, joiden elinkaari on kuitenkin rajallinen. Itsenäiset työpaikat lisäävät uuden työpaikkatyypin.

Elämäaiheisia pelejä ei ole liikaa. Minulle The Pursuit of Happinessin lähin vertailukohta on samantapaista hupaisaa taidetta sisältävä, yatzy-mekaniikkaan perustuva CV. Pelien kesken valintani kallistuu CV:n puoleen, sillä pidän noppien tuottamasta arvaamattomuudesta ja sattumanvaraisuudesta.

The Pursuit of Happiness on mukavan temaattinen europeli, jolla on leveyttä, mutta syvyys jää kuitenkin uupumaan.

Faktat The Pursuit of Happinessista

Suunnittelijat: ,

Julkaisija: Artipia Games (2015)

Mutkikkuus: Peli ei ole erityisen mutkikas. Pieniä juttuja sääntökirjasta joutuu tarkistamaan, mutta peli on kuitenkin hyvin looginen.

Onnen vaikutus: Pieni.

Vuorovaikutus: Pieni, peli on moninpelipasianssia. Pientä jäynää toiselle voi yrittää tehdä pyyhkäisemällä pelilaudan tarjontaa omalla vuorolla.

Teema: Elämä istuu pelin teemaksi mainiosti ja on oleellinen osa pelikokemusta.

Uudelleenpelattavuus: Kohtalainen, kun ei pelaa liian tiuhaan. Jo viides pelikerta alkaa maistua samalta.

Kieliriippuvuus: Pelissä on vähän oleellista tekstiä.

Pelaajamäärä: 1–4. Pelaajamäärä ei hirveästi vaikuta pelaamiseen, mutta onpahan nähtävissä useampi elämänkaari.

Pituus: 60–90 minuuttia.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *