Torres ei kuulu virallisesti Kramerin ja Kieslingin naamiotrilogiaan (Tikal, Java, Mexica), vaikka sopisikin mukaan erittäin hyvin, jos kannessa vain naamio olisi. Toimintapistemekanismi on tuttu trilogian peleistä, ja Torresissa on paljon samaa — siinä määrin jopa, että Torresin valinta Spiel des Jahresin voittajaksi vuonna 2000 heti Tikalin jälkeen on herättänyt kummastusta.
Pelin idea
Pelaajat rakentavat laudalle linnoja, jotka sekä leviävät laajemmalle alueelle että nousevat korkeuksiin. Pelaajat yrittävät saada ritarinsa linnoihin mahdollisimman korkealle, sillä ritarin pistearvo on linnan pinta-ala kertaa linnan kerros, jossa ritari on. Pelaajat eivät omista linnoja, vaan rakentavat niitä tavallaan yhteistyössä, yrittäen samalla hakeutua parhaisiin mahdollisiin paikkoihin.
Torres on, kuten toimintapisteisiin perustuvat pelit yleensä, vahvasti taktinen. Pelaajilla on käytössään vain viisi toimintapistettä kierroksessa, joten vuorot etenevät usein varsin nopeasti. Peli on todellakin pelattavissa tunnissa, eikä se ole lyhyehköstä kestostaan huolimatta mitenkään erityisen kevyt, vaan vaivaa aivosoluja aivan tarpeeksi.
Peliin saa vaihtelua erilaisista pistekorteista, joita voi käyttää tuomaan peliin uusia tavoitteita ja pisteytysmahdollisuuksia. Lisäksi pelissä on toimintakortteja, joita voi käyttää muutamalla eri tavalla, jolloin pelikokemuskin on erilainen. Torres on oivallinen valinta abstraktien, ajattelua vaativien pelien ystäville.
Kaksi eri laitosta
Torresista on olemassa uusi ja vanha laitos. Valinta niiden välillä on maku- ja saatavuuskysymys. Vanhemmassa Ravensburgerin pelissä on viehättävä Alessandra Cimatoribusin kuvitus ja pienempi ja syvempi laatikko, tuoreemmassa Abacusin pelissä taas on kuivempi kuvitus ja julkaisijalle tyypillinen perinteisen mallinen leveä ja litteä laatikko.
Suunnittelija: Michael Kiesling, Wolfgang Kramer
Julkaisija: Ravensburger, Abacus, Rio Grande Games
Ilmestymisvuosi: 1999
Pelaajamäärä: 2-4
Pituus: 60 min
Villa Paletti
Ubongo 3D
Pueblo
Pylos
Hotel Mystery
Cloud City
Monumento
Bandu (Bausack)
Blockster
Zak Pak!
Hanabi
Qwirkle
6 vastausta aiheeseen “Torres”
Lisätään Mikon arvioon mahdollisesti nopeasta pelaamisesta pieni AP-varoitus. Kaikki useamman toimintopisteen pelit ovat potentiaalisia AP-soita taipuvaisille. Tämä ei toki tarkoita, että näin aina kävisi.
Luin jostain muualtakin tämän pelin arvostelun ja kiinnostuin pelistä. Kehuivat sitä myös hyväksi kaksinpeliksi, joten se on myös yksi kriteerini. Jos peliä ei kaksin pysty pelaamaan jää pelikerrat usein sitten turhan harvoiksi.
Tuo Lautapelit.fi:n hinta 42€ kyllä tuntuu ihan liian paljolta. Löytyisiköhön käytettynä jostakin? Toisaalta olisi kiva testata ennen ostopäätöstä. Sattuisiko jollain olemaan peliä Lahden seudulla?
Kyllä Torresin pitäisi kaksinpelinä toimia, menee vain luultavasti varsin shakkimaiseksi pähkäilyksi. Jos se ei haittaa, luulisin ihan hyväksi.
Ääh… Tuota vielä piti kysyä että mitä ihmettä tarkoittaa AP?
Siis suomeksi AP-varoitus jne. kun ei ole hajuakaan?
AP on analysis paralysis eli analyysihalvaus. Tahtoo siis sanoa, että pistää miettimään ja pahasti.
AP:ta käytetään kai yleensä kuvaan sitä kun joku pelaaja laskee, pähkäilee, melkein tekee siirron, peruu sen, alkaa miettiä uudestaan, yleensä pähkäilee ääneen kaikki mahdolliset ja mahdotommat vaihtoehdot, usein vielä manailee että “tämä on nyt tyhmin ratkaisu mitä voin tehdä”, saa muut hermoromahduksen partaalle ja lopulta tekee sen loogisimman ratkaisun jonka muut olisivat tehneet 2s intuitiosiirtona.
AP siis ei yleensä tarkoita analyyttistä mietiskelyä ja pitkiä vuoroja, vaan sitä että jollakin pelaajalla aivot jäätyvät ja muilla kiehahtavat.
Tätä tapahtuu useimmin peleissä missä kaikki mahdollinen informaation on näkyvillä ja laskettavissa (omasta kokemuksestani pahin esimerkki on Power Grid).