Kinderspiel des Jahres 2018

Viikkokatsaus 25.6.2018: Kinderspiel des Jahres -voittaja

Tämä on Lautapelioppaan viikkokatsaus, kerran viikossa ilmestyvä kurkistus lautapelien maailmaan ja Lautapelioppaan tapahtumiin. Lukemalla tämän raportin joka viikko pysyt hyvin kärryillä siitä, mitä Lautapelioppaassa tapahtuu ja saat jonkunmoisen käsityksen lautapelimaailman olennaisista tapahtumista.

TelegramLautapeliopas on nyt myös Telegramissa. Seuraamalla Lautapelioppaan Telegram-kanavaa, saat tiedon uusista julkaisuista saman tien. Lautapelioppaan Telegram-kanava.

Kinderspiel des Jahres 2018

Kinderspiel des Jahres 2018 on Funkelschatz eli Dragon’s Breath. Haban julkaisema peli on lasten- ja perhepelien taiturin Günter Burkhardtin ja tämän Lena-tyttären käsialaa. Pelissä kootaan torni renkaista ja täytetään se jalokivillä. Renkaita otetaan yksi kerrallaan pois ja pelaajien on arvioitava, minkä värisiä jalokiviä renkaan poistaminen pudottaa tornista eniten.

Raati perusteli valintaansa näin:

Tämä lohikäärmeiskä ei sulata vain jäätä, vaan myös lasten sydämet. Koko perhe hullaantuu tästä pelistä. Isä-tytär-tiimi pelin takana, suunnittelijat Lena ja Günter Burkhardt, yhdistävät lapsille mieluisan tarinan, klassisen pelimekaniikan ja kiehtovat komponentit seikkailuksi, joka vangitsee lasten mielenkiinnon. Jään arvioimiseen ja jalokivien keräämiseen tarvitaan tarkkaa harkintaa, vähän onnea ja ripaus ketteryyttä.

Funkelschatz
Kuva: HABA

Origins-palkintovoittajat

The Academy of Adventure Gaming Arts & Design julkistaa Origins-pelitapahtumassa joka vuosi Origins-palkintojen voittajat. Jokaisessa sarjassa raati nimeää voittajat ja Originsin kävijät äänestävät omat suosikkinsa. Fanit olivat raadin kanssa lähes täysin yksimielisiä.

  • Paras lautapeli, fanien suosikki ja vuoden peli: Gloomhaven
  • Paras korttipeli ja fanien suosikki: Ex Libris, Hero Realms
  • Paras miniatyyripeli ja fanien suosikki: Warhammer 40,000 8th Edition
  • Paras keräiltävä peli ja fanien suosikki: Star Wars Destiny – Awakenings Booster
  • Paras perhepeli ja fanien suosikki: Azul
  • Paras lisävaruste ja fanien suosikki: Broken Tokenin Terraforming Mars -lokerikko
  • Paras roolipeli: Adventures in Middle Earth
  • Paras roolipeli, fanien suosikki: Starfinder
  • Paras roolipelin lisäosa ja fanien suosikki: Dungeons & Dragons Xanathar’s Guide to Everything

Meeples Choice Awards 2017

Vuoden 2017 Meeples Choice Awardsit on jaettu. Spielfrieks-postituslistan perinteinen pelipalkinto jaetaan listalaisten äänestyksen perusteella. Tämän vuoden äänestyksen voitti selkeästi Azul, kakkoseksi tuli Heaven & Ale ja kolmanneksi jäi Gaia Project.

Koko lista kaikista ääniä saaneista peleistä löytyy Opinionated Gamers -blogista.

Lautakunta

Lautakunnan käsittelyssä Stefan Feld. Millaisia fiiliksiä Lautakunnalla on pistesalaattien mestarin peleistä? Keskustelemassa ovat puheenjohtajana Tuomo Pekkanen, Tero Hyötyläinen (Lunkisti.fi) ja Joonas Konstig (Puutyöläinen). Lisäksi lausuntonsa antaa Jani Kontkanen Mitä pelataan? -podcastista. Jakso on nauhoitettu 7.6.2018.

Ludonauten uutuuksia

Ranskalaisen Ludonauten uusi iso peli Essenissä on Eric Jumelin Sentinels, jossa hirviöt jyräävät esiin ulottuvuuksienvälisestä portista. Pelaajien on yhdessä tuumin torjuttava hirviöt, mutta vain yksi voi voittaa. Pelaajien on käytettävä aseitaan ja toisaalta annettava ammuksia muille pelaajille.

Colt Expressiin tulee kuusi minilisäriä. Peli pelaa tekoälyllä yhtä rosvoista ja muiden pelaajien on kilpailtava tätä rosvoa – ja toisiaan – vastaan. Cheyenne esimerkiksi ampuu lisärissään myrkkynuolia luotien sijasta: jos Cheyenne osuu sinuun etkä saa pelin loppuun mennessä vastamyrkkyä, häviät suoraan. Ghostin lisäosassa Ghost hakeutuu aina kohti salkkua ja jos salkku on Ghostilla, hän voittaa automaattisesti.

Colt Express: Bandits

Aurinko ja kuu

Pearl Gamesilta ilmestyy Essenissä Sébastien Dujardinin Sun Moon, Dujardinin ensimmäinen uusi peli neljä vuotta sitten ilmestyneen Deusin jälkeen. Sun Moonin maailmassa ei ole yön ja päivän sykliä: etelässä paistaa aina aurinko, pohjoisessa on aina yö. Päiväpuolella kaivataan harvinaisia jalokiviä, yöpuolella viljaa ja polttopuuta. Peliä kuvataan säännöiltään yksinkertaiseksi, mutta strategiseksi.

Pearlilta on tulossa myös Black Angel, Dujardinin, Xavier Georgesin ja Alain Orbanin peli, jonka BGG:ssä oleva kuvaus on ytimekkäästi tässä: ”Black Angel is a game set in space.” Lienee jonkinlainen scifiversio ja uustulkinta Troyesista.

Dujardin työstää lisäksi Georgesin ja Orbanin kanssa kaksinpelattavaa kupongintäyttöversiota TroyesistaTroyes 2 lupaa peruspelin tunnelman 20–30 minuutissa. Toiveissa olisi, että peli ilmestyisi vuoden 2019 aikana.

Sun Moon
Sun Moonin prototyyppiversio. Kuva: Pearl Games

Lohikäärmeen luolassa

Gale Force Nine kertoi helmikuussa julkaisevansa uuden Dungeons & Dragons -lautapelin. Nyt on saatu lupa kertoa nimikin: peli on Vault of Dragons. Pelaajat edustavat tahoja, jotka ovat kuulleet Waterdeepissä huhuja kätketystä kultaholvista kaupungin alla ja yrittävät nyt löytää sen lähettämällä tiedustelijoita penkomaan kaupunkia.

Väittävät, että pelin kuvaus muistuttaisi jonkin verran Gale Force Ninen aikaisempaa Sons of Anarchy -lautapeliä.

Vault of Dragons

Monolithin uudet Kickstarter-kuviot

Monolith on tehnyt Kickstarterissa (ja Kickstarterille) runsaasti rahaa muun muassa Conanilla ja Batmanilla. Monolithin seuraava hanke on uusi versio Claustrophobiasta, mutta se tullaan tekemään hieman eri tavalla. Kassavirtaa on aikaisemmista peleistä sen verran, että siihen ei Kickstarteria enää tarvita – mutta markkinointiveto ja valmis yleisö houkuttelevat kyllä.

Claustrophobia tulee Kickstarteriin, mutta peliä valmistetaan parhaillaan. Yhdysvaltoihin tulee 5 000 kappaletta, Eurooppaan toiset 5 000 ja pelit saadaan toimitettua ostajille kuuden viikon sisällä kampanjasta. Se on aika paljon nopeammin kuin tällaisten pelien tavalliset yli vuoden toimitusajat.

Aikoinaan Kickstarter julisti, ettei se ole kauppa. Edelleen pelkät olemassaolevien tuotteiden ennakkotilaukset ja vastaavat ovat teoriassa Kickstarterin sääntöjen vastaisia, mutta se on kyllä sääntö, jota ei valvota. Queen Gameskin puskee Kickstarteriin ennakkotilauskampanjan toisensa jälkeen. Monolithillä on toiminnalleen Kickstarterin siunaus ja miksei olisi, harva taho on tuottanut Kickstarterille yhtä paljon rahaa kuin Monolith.

Monolith haluaa tietysti leikata välistä jakelijat ja kaupat. Kickstarterille se maksaa, koska Kickstarter on hyvä tapa tavoittaa valmis yleisö. Monolith haluaa myös siirtää keskustelua raha-asioista itse peliin ja houkutella Kickstarteriin uutta yleisöä. Uusien asiakkaiden määrä on kutistunut Monolithin mukaan hyvin pieneksi, jopa alle 10 prosenttiin tukijoista. Himobäkkääjien lisäksi pitäisi saada houkuteltua myös uutta verta, jota yli vuoden odotusajat eivät innosta.

Jos pelin kysyntä ylittää odotetut 10 000 kappaletta, Monolith tekee pelille myös perinteisen Kickstarter-kampanjan lisäpainoksen rahoittamiseksi.

Jos haluat lukea koko selostuksen (ja riitaahaastavia kommentteja), lue Monolithin kirjoitus Re-establishing the risk factor at the center of the model.

Genconin lyhyitä

Mark Rosewaterin määritelmä pelille

Wizards of the Coastin pelisuunnittelija Mark Rosewater on pohtinut kolumnissaan What is a game? pelin määritelmää mielenkiintoisella tavalla. Tästä siis teillekin kesälomalle ajateltavaa! Rosewaterin mukaan pelillä on neljä ominaisuutta:

  • tavoite
  • rajoitukset
  • toimijuus
  • tosielämän merkityksen puuttuminen

Jotta joku toiminta on peli, sen pitää täyttää kaikki neljä ehtoa. Mitä jos joku neljästä puuttuu?

  • Jos tavoite puuttuu, kyseessä on lelu. Legot ovat lelu: niissä on rajoituksia (palikat ovat tietynlaisia ja yhdistyvät tietyillä tavoilla), niissä on toimijuutta (voit koota miten haluat), eikä niillä ole tosielämän merkitystä. Tavoitetta ei ole: Legoilla ei voi voittaa. Minecraft on hyvä esimerkki rajanvedosta: selviytymistilassa Minecraft on peli, koska siinä on toimintaa ohjaava tavoite pysyä elossa. Luovassa tilassa Minecraft ei ole peli, vaan lelu.
  • Jos rajoitukset puuttuvat, kyseessä on aktiviteetti. Lenkkeilyllä on tavoite (parempi kunto), toimijuutta (valitset itse miten ja missä lenkkeilet) ja tosielämän merkitys puuttuu (lenkkeilyssä tavallisesti tehdään lenkki, joka johtaa lähtöpisteeseen, et siis mene minnekään). Mikään ei kuitenkaan rajoita mitä teet, voit lenkkeillä ihan missä haluat. Lenkkeilyssä ei ole mitään ratkaistavaa. Esimerkkinä rajanvedosta Rosewater mainitsee tennispallon takomisen autotallin oveen: toiminta on samaa kuin tenniksen pelaamisessa, mutta kun rajoituksia ei ole, se ei ole peli, kuten tennis on.
  • Jos toimijuus puuttuu, kyseessä on tapahtuma. Elokuvan tavoitteena on saada selville, miten juonessa käy. Rajoituksiakin on: elokuva pyörii tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Tosielämän merkitystäkään ei ole. Vaan ei ole toimijuutta: elokuva ei reagoi valintoihin, vaan pyörisi teatterissa, vaikka kukaan ei katsoisi. Ristinolla on hyvää rajanvetoa: lapsille, jotka eivät ymmärrä pelin turhuutta, se on peli, mutta aikuiselle, joka tuntee pelin ratkaisun, toimijuus katoaa ja siirrot tulevat automaatilla.
  • Jos tosielämän merkitystä löytyy, kyseessä on elämä. Esimerkiksi matkatavaroiden pakkaaminen lennolle täyttää muut ehdot: sillä on tavoite (kaikki tarpeellinen mukaan), rajoituksia (tila- ja painorajoitukset) ja toimijuutta (sinä teet kaikki päätökset), mutta myös tosielämän merkitystä – teet asian, koska se on pakko tehdä. Esimerkkinä rajanvedosta on lentosimulaattorin lentäminen vastaan oikean lentokoneen lentäminen: kaikki on samaa, mutta simulaattorissa epäonnistumisella ei ole merkitystä, toisin kuin tosielämässä.

Urheilu on joko pelejä tai aktiviteettejä, joissa on vahva fyysinen komponentti. Jos urheilu täyttää yllämainitut ehdot, se on peli. Jalkapallo on peli, tennis on peli ja niin edelleen. Sadan metrin juoksu puolestaan on aktiviteetti: siinä ei ole mitään rajoituksia. Juokse vain sata metriä niin lujaa kuin pystyt.

Puzzlet ovat hankalia. Osalta puzzleista puuttuu selvästi toimijuus: esimerkiksi sanaristikon täyttämisessä ei ole toimijuutta tai valintoja tehtäväksi, ristikko täytetään aina samalla tavalla. Useimmista pakohuoneista puuttuu myös toimijuus: pelaajilla on harvemmin mahdollista vaikuttaa pakohuoneen etenemiseen suuremmin, vain ongelmien ratkomisen järjestys vaihtelee. Jos puzzle on dynaaminen ja siihen on mahdollista löytää erilaisia ratkaisuja, se voi olla peli. Lisäksi puzzle voi tietysti olla osa peliä.

Tämän määritelmän mukaan Candylandin kaltaiset pelit eivät ole pelejä. Candylandista puuttuu toimijuus: kun eteneminen tapahtuu kortteja pakasta nostamalla, pelin lopputulos on selvillä kun pakka on sekoitettu ja pelaajamäärä on tiedossa. Kids from Catanin kaltaiset pelit taas ratkeavat nopanheittoihin ilman ensimmäistäkään pelaajien päätöstä, jolloin ei ole väliä, kuka noppaa heittää.

Rosewater tekee Candylandin kaltaisille peleille pienen poikkeuksen: ne voivat olla pelejä, jos pelaaja on esimerkiksi niin nuori, että uskoo voivansa vaikuttaa pelin lopputulokseen kortinnostollaan. Silloin pelaaja voi kokea toimijuutta pelissä, vaikka sitä ei varsinaisesti olisikaan. Ehkä pelaajan oma kokemus onkin tässä kohtaa se tärkein kriteeri.

Millaisia ajatuksia Rosewaterin määritelmä sinussa herättää?

Kickstarter-pelit

Kickstarterin logo

Alla esiteltävät pelit ovat rahoitusta kerääviä Kickstarter-kampanjoita. Ennen kuin annat rahojasi Kickstarter-kampanjoihin, kannattaa tehdä vähän pohjatöitä. Lautapelioppaan Mitä huomioida Kickstarter-kampanjoita tukiessa -artikkeli on oivallinen aloituspiste.

Tähän on valikoitu mielestämme kiinnostavimpia ja parhaimpia kampanjoita, mutta mitään takeita ei näistäkään voi antaa.

Kampanjoiden yhteydessä puhutaan verottomasta toimituksesta. Se tarkoittaa, että toimitus tulee EU:n sisäpuolelta, jolloin arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa. EU:n ulkopuolelta tuleviin lähetyksiin lisätään 24 % arvonlisävero, joka lasketaan sekä tuotteen hinnalle että postikuluille.

Billionaire Sergeant on sosiaalista deduktiota 4–6 pelaajalle, aiheenaan korruptio Hong Kongin poliisissa 1960-luvulla. Pelissä on mahdollista vaihtaa roolia pelin aikana: hyvästä poliisista voi tulla korruptoitunut, korruptoitunut voi lopettaa pahat tekonsa. Peli maksaa noin 30 euroa Suomeen toimitettuna. Toimitus on luvattu tammikuulle 2019 ja tulee jotakuinkin varmasti suoraan Kiinasta. Kampanja löytyy täältä.

The Hunters A.D. 2114 on yhteistyöfigupeli, jossa jahdataan koneita synkässä tulevaisuudessa. 200 tarinakortin mittaisessa kampanjassa riittää pelattavaa. Yksittäinen tehtävä vie 30–60 minuuttia. Peli maksaa 116 dollaria Suomeen toimitettuna. Toimitus on luvattu kesäkuulle 2019 ja se on veroton. Kampanja löytyy täältä.

Raccoon Tycoon on Glenn Droverin bisnes- ja rautatiepeli, jossa pesukarhut, koirat, kissat ja muut eläimet rakentavat talousimperiumejaan. 49 dollarilla saa ”Limited Premium”-version joka eroaa hieman jälleenmyyntiin tulevasta versiosta, 69 dollarilla saa saman metallikolikoilla ja parikymmentä dollaria kannattaa varata postikuluihin. Toimitus on luvattu marraskuulle 2018 ja se on veroton. Kampanja löytyy täältä.

So Long, My World on psykologista kauhua ihmiskunnan lopullisesta tuhosta. On vain muutamia tunteja aikaa – mitä teet viime hetkilläsi? Peli on tehty todistamaan, että lautapelitkin voivat olla taidetta. Soolopelissäkin riittää pelattavaa pariksikymmeneksi tunniksi. Peli maksaa 39 euroa Suomeen toimitettuna, lisäosan kanssa 58 euroa. Toimitus on veroton ja luvattu maaliskuulle 2019. Kampanja löytyy täältä.

Tang Garden on zen-henkinen peli, jossa rakennetaan kaunista puutarhaa Tang-dynastian Kiinassa. Komponentitkin ovat kauniit, hienoja pahvirakennuksia ja miniatyyrejä. Peli maksaa 57 euroa Suomeen toimitettuna. Luksusmalli maksaa 77 euroa Suomeen toimitettuna. Toimitus on luvattu tammikuulle 2019. Kampanja löytyy täältä.

Tang Garden

Opettavaisena esimerkkinä epäilyttävästä Kickstarter-kampanjasta mainittakoon Overturn: Rising Sands. Näyttää hienolta, mutta punaisia lippuja on runsaasti:

  • Tekijät ovat ”First Created 0 Backed”, eli ei aikaisempaa kokemusta.
  • Sääntökirjaa ei ole saatavilla.
  • Kampanjasta ei ole lainkaan videoita.
  • Kaikki kuvat ovat renderöityjä, yhtään kuvaa todellisesta esineestä ei ole.
  • Miniatyyreistä ei ole lähikuvia.
  • Pelistä ei ole ensimmäistäkään arvostelua etukäteen, eli peliä ei todennäköisesti ole vielä olemassa, on vain taidetta.
  • Tekijöistä ei ole mitään tietoa. Peliä tekee FoxTales Studios, jonka nettisivuilta ei löydy yhtään nimeä tai kuvaa tekijöistä. ”Contact”-osio puuttuu sivulta kokonaan.
  • Kickstarter-kampanjan kommenttiosastolla kysymyksiin ei juuri vastailla.

Tekijät saattavat olla pakistanilaisia ja piilottelevat kanadalaisen firman takana jostain syystä, ehkä lisätäkseen luottamusta kampanjaan – Pakistan nyt ei varsinaisesti ole lautapeleistään tunnettu – mutta salailukin syö luottamusta. Lisäksi

BoardGameGeekistä löytyy kampanjalle kritiikkiä vaikkapa tästä ketjusta tai tästä toisesta ketjusta. Omituista on se, että näissäkin ketjuissa monet silti aikovat antaa pelille rahaa riskisijoituksena.

Mikon pelaamia

Facebookin lautapelikirppiksellä oli kerrankin onni myötä (kiitos vaan vinkkaajille): onnistuin nappaamaan kohtuuhintaisen Spirit Islandin. Peliä on kehuttu sen verran paljon, että katsoin tarpeelliseksi tutustua, vaikka se onkin yhteistyöpeli.

Pidän pelin konseptista: pelaajat ovat henkiä, jotka yrittävät potkia tunkeilijoita pois saarelta, jossa henget ovat asuneet alkuasukkaiden kanssa rauhassa ja harmoniassa. Tunkeilijat ovat melkoinen syöpä, tutkimusmatkailijoita pönkeää jatkuvasti lisää ja missä on tutkimusmatkailija, on pian kylä ja kyliä seuraavat kaupungit ja ympäristö saastuu ja alkuasukkaat kuolevat ja vähemmästäkin hermo menee.

Itse pelaaminen ei ensimmäisen pelin perusteella vielä sykähdyttänyt. Lisäpelejä vaaditaan, ensimmäinen peli meni vähän sääntöjä ja pelin kulkua ihmetellessä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että peli on aika hyvin tehty: säännöt eivät lopulta ole järin monimutkaiset, monimutkaisuus on pelaajien päätöksissä ja siellä sitä onkin sitten runsaasti.

Peli vaikuttaa myös reilusti vaikealta. Pelasimme ihan helppoa aloittelijaystävällistä peliä, mutta ei meillä ollut pienintäkään mahdollisuutta pärjätä. Uutta yritystä kehiin. Saa nähdä, jääkö Spirit Island hyllyyn pidemmäksi aikaa, vai päätyykö se takaisin kiertoon. Kysyntää näyttäisi olevan sen verran, että pelistä päässee kyllä vaivatta eroon…

Tulevat lautapelitapahtumat

Lautapelioppaan viikon tapahtumat

Lautapeliblogien viikon jutut

Osta Löydä lautapelit -kirja

4 thoughts on “Viikkokatsaus 25.6.2018: Kinderspiel des Jahres -voittaja”

  1. Rosewaterista:Pätevä määritelmä peleille, tutuista aineksista koottu. Puuttuu vain kannanotto siihen _kenen_ kannalta pitää olla rajoitteita, tavoite ja toimijuutta. Jos peli tosiaan on taikapiiri, miten ulkopuolinen selittää sisäpuolella olevien rajoitteet ja tavoitteet? Tai miten taikapiiri ohenee ja muuttuu pelin aikana? Lakkaako Eclipse olemasta peli niille neljälle osallistujalle, jotka siirtyvät autopilotille nähdessään, että seuraavan tunnin aikana vain viidennen pelaajan valinnoilla on merkitys kuinka isosti tämä voittaa? ”Tosielämän” erottaminen pelistä taas on melkoinen semanttinen rämeikkö…

  2. Pelaajien? Tarvitseeko ulkopuolisista välittää? Suuri osa peleistä vaikuttaa ulkopuolisesta näkökulmasta helposti keinotekoisilta, jos ei ymmärrä tai halua ymmärtää rajoitteita. Rajoitteiden ymmärtäminen ulkopuolelta ei toisaalta eronne suuresti niiden ymmärtämisestä sisäpuolelta.

    Jos henkilöllä X on pelillinen asenne ja halu astua taikapiirin sisään, lienee sama onko taikapiirin sisällä pelaamassa vai puoliksi ulkona katselemassa kun muut pelaavat. Jos taas asennetta ja halua ei ole, pelaaminen vaikuttaa lähinnä typerältä.

    Voihan tilanne muuttua pelin aikana. Eniten ehkä juuri tuo toimijuus: jos pelaaja kokee toimijuuden puutetta vaikkapa juuri siksi, että kokee, ettei pysty enää vaikuttamaan asioihin, pelikokemus happanee nopeasti.

  3. Jopa digipelien tutkijat ovat pahoitelleet digipelaamista koskevien odotusten värittävän käsityksiä pelillisyydestä yleisesti. Pelaajat nähdään pelisysteemin operaattoreiksi, joilla on vain joko erilliset tai yhteiset (enintään limittäiset) tavoitteet & rajoitteet; Rosewaterkin näyttäisi edustavan tätä koulukuntaa. Lautapelaamisen taikapiiri perustuu kuitenkin vuorovaikutukselle, jossa leikki, taktikointi, politisointi, rituaali ja simulaation testaaminen voivat vaihdella toistensa lomassa. Millainen _merkityksiä antava_ pelaaminen ja kenen pelaaminen on sitten sitä aidointa pelaamista?

    Ei käyttökelpoisen pelimääritelmän tarvitse selittää shakin paremmuutta Eclipseen (tai tennikseen), mutta sen olisi hyvä tarjota käsitteitä miksi jotkut pitävät joitakin pelejä joissakin yhteyksissä parempina kuin samaa peliä toisessa yhteydessä tai seurassa :-)

  4. Rosewaterin määritelmä on kieltämättä aika tiukasti yksittäisen pelaajan näkökulmasta.

    Vuorovaikutus on mutkikkaampi juttu, koska sinänsä ei ole välttämätön osa pelikokemusta. Yksinpelikin on peli, jos se täyttää muut pelin kriteerit; toisaalta esimerkiksi shakin vuorovaikutuksellisuus tuntuu vähän näennäiseltä. Tietysti vastapelaajan siirrot ovat iso osa peliä, mutta on tavallaan yhdentekevää, tulevatko siirrot ihmiseltä vai koneelta.

    Sitten on toisessa ääripäässä joku The Mind tai Werewolf, jossa ei oikeastaan ole mitään muuta kuin vuorovaikutusta pelaajien kesken. Teepä tästä sitten mielekkäitä määritelmiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.