Battlestar Galactica

Battlestar Galactica on Fantasy Flightin vahvasti temaattinen yhteistyöpeli perustuen saman nimiseen suosittuun scifisarjaan.

Alkuperäinen Battlestar Galactica pyöri ruuduissa 1970-luvulla, mutta peli perustuu Yhdysvalloissa vuosina 2004–2009 esitettyyn uuteen sarjaan (vuosina 1978 ja 1979 ilmestyi kaksi alkuperäiseen sarjaan perustuvaa peliä, joiden molempien nimi oli Battlestar Galactica).

Peli sijoittuu sarjan alkuvaiheeseen. Erään haastattelun mukaan peli-idean taustalla on Fantasy Flightin pelinkehittäjien Galactica-fanitus.

Peli idea

Ihmisten luomat ja sittemmin kapinaan nousseet cylon-robotit palaavat asutuille planeetoille tuhoten ihmisten planeetat Kobolin 12 siirtokuntaa. Vain kourallinen avaruusaluksia, suojanaan taisteluplaneetta Galactica, pääsee pakenemaan ihmiskunnan hävitystä ja tästä tilanteesta alkaa myös itse peli.

Kyseessä on yhteistyöpeli, jossa pelaajat valitsevat yhden sarjan hahmoista pelattavakseen ja yrittävät päästä laivastolla Kobol-planeetalle löytääkseen kartan Maahan, kadonneeseen 13. siirtokuntaan, uuden alun toivossa. Ihmiset voittavat, jos laivasto pääsee Koboliin. Cylonit voittavat, jos jokin neljästä resurssista (polttoaine, ruoka, moraali ja väestö)) tippuu nollaan tai cylonit onnistuvat valtaamaan Galactican tai vaurioittamaan sitä tarpeeksi.

Vuorollaan pelaajat voivat pelata toiminnon joko käden taitokorteista tai jostain laudan paikasta. Pilotit voivat myös taistella Galactican viereen ilmestyviä cylonaluksia vastaan, presidentti käyttää vaikutusvaltaansa ja amiraali lähettää ydinräjähteen tekemään massiivituhoa vihollislaivastojen keskuuteen. Tämän jälkeen pelaaja avaa kriisikortin, josta pelaajat yrittävät selvitä yhteistyöllä: uusia vihollisia voi ilmestyä, vanhat taistella, vesi loppua tai muuta ikävää voi tapahtua.

Pääasiallisesti ihmisillä menee aina huonosti ja helpotusta ei ole saatavilla pelin edetessä, vain kriisikorteissa usein esiintyvä jump preparation eli ylivalonnopeushypyn valmistelu edesauttaa laivaston etenemistä kohti määränpäätä. Kun hyppyä on valmisteltu tarpeeksi, voi laivasto paeta vihollisia saaden hengähdystauon ja kun hyppyjä on suoritettu tarpeeksi, laivasto saapuu Koboliin.

Jotta ihmisten etenemistä vaikeutettaisiin hieman lisää, niin viholliset ovat soluttaneet ihmisten keskuuteen ihmisten näköisiä cyloneita. Alussa pelaajille jaetaan kortit, jotka jakavat pelaajat ihmisiin ja soluttautuneisiin cyloneihin ja sitten pähkäilläänkin kuka laittaa lisää kapuloita rattaisiin. Paljastuneet vihulaiset eivät poistu pelistä, vaan jatkavat cylonien laivastossa ihmisten kiusaamista.

Puhetta ja paranoiaa

Pelin kantava idea on pelaajien välinen kommunikointi ja jos tästä ei pidä, ei pelikään silloin kiinnosta. Kriisejä pitäisi porukalla selvitellä, cylon-pelaajia pitäisi saada paljastettua ja tietenkin cylon-pelaajat saavat jatkuvasti olla valehtelemassa ja huijaamassa. Pelin kestosta puolet meneekin keskustelemiseen. Hyvällä peliporukalla välillä useiden tuntienkaan vierähtämistä ei meinaa huomata ja jännitys kasvaa vain loppua kohden, mutta epäsosiaalisten pelaajien kannattaa sijoittaa rahansa muihin peleihin.

Pelin harvat heikkoudet löytyvät sen vahvuuksista. Aina uudenlaiset kriisit ja tilanteet tekevät peleistä hyvinkin erilaisia, mutta johtuen korttipakkojen tuomasta sattumasta pelaajat voivat huomata olevansa heti alussa vihollisten piirittämänä ja Galactica tuhoutumisen partaalla tai tekemässä hyppyjä kohti Kobolia ilman suurempia vaikeuksia. Toisaalta suuret ongelmat tuovat jännitystä ja rauhallisempana aikana voi keskittyä vaikka aluksen korjailuun ja cylon pelaajien paljastamiseen.

Neljän ja kuuden pelaajan peleissä mukaan tulee cylon sympathizer -kortti, joka on hieman hutaisten tehty sääntö ja kyseisen roolin pelaaminen voi pelaajalle olla rajoitetumpaa ja tylsempää. Pelissä pitää myös pelaajien olla täysillä ja samalla asenteella mukana, koska esimerkiksi cylonpelaaja, joka keskittyy enemmän sarjakuvan lukemiseen kuin pelaamiseen voi pilata helposti kaikkien pelinautinnon.

Tiimipeli ja muiden pelaajien tavoitteiden epäily ei ole ainutlaatuinen teema (esimerkiksi käy Shadows over Camelot), mutta pelistä löytyy roppakaupalla omia ideoita ja hyvää toteutusta. Arkham Horror -tyylisestä seikkailusta ja tutkimisesta yhteistyönä ei ole kyse, mutta jos nauttii pelaajien välisestä kommunikaatiosta, paranoiasta ja varsinkin Battlestar Galactica -sarjasta kannattaa peliä vähintään kaverilla testata.

Ja tarina jatkuu…

Kuten sarjassakin, laivastoon liittyy toinen selvinnyt taisteluplaneetta nimeltä Pegasus. Lautapeli saa Pegasuksen vuonna 2009 ilmestyneessä Battlestar Galactica: Pegasus -lisäosassa. Pegasus on uudempi ja tehokkaampi, mutta sillä on myös astetta asennevammaisempi miehistö. Ensimmäinen lisäosa tuo peliin kaksi lisälautaa, Battlestar Pegasuksen sekä New Caprica -planeetan, uusia pelattavia hahmoja sekä täydennystä kaikkiin korttipakkoihin.

Lisäosan myötä voi pelata nyt myös cylon-johtajia, joilla on uusi Treachery-taitokorttipakka ja omat salaiset tavoitteet, taistella planeetalla cylonmiehittäjiä vastaan tai vaikka heittää muita pelaajia ilmalukosta avaruuteen. Pelien faneja varmasti miellyttävät myöskin muoviset Basestar-figut korvaamaan vanhat pahviset lätkät.

Faktat Battlestar Galacticasta

Suunnittelija: Corey Konieczka

Julkaisija: Fantasy Flight (2008)

Mutkikkuus: Pieniä yksityiskohtia riittää, mutta perussäännöt oppii helposti.

Onnen vaikutus: Sattumalla on suuri vaikutus peliin, mutta pelin luonteen huomioonottaen se kuuluu asiaan.

Vuorovaikutus: Pelaajien välinen keskustelu, huijaaminen ja uskottelu on pelin kantavia asioita.

Teema: Peli on erittäin vahvasti temaattinen ja sarjalle uskollinen.

Uudelleenpelattavuus: Jokainen peli on erilainen ja hyvällä porukalla peliin palaa kerta toisensa jälkeen.

Kieliriippuvuus: Pelissä on paljon englantia korttien muodossa, mutta harvoja kortteja pidetään salassa, jolloin muut voivat selittää, jos kaikkea ei itse ymmärrä.

Pelaajamäärä: 3–6. Parhaimmillaan viiden hengen voimin, neljän tai kuuden hengen peleissä oleva sympathizer -sääntö toimii, mutta sitä olisi mieluummin käyttämättä.

Pituus: Laatikkoon merkitty 120–180 minuuttia, mutta peli voi tästä helposti venyä.