Kategoriat
Peliarvostelut
Suosikki – yli 5 vuotta suosiossaSUOSIKKI

Attika

Attikan idea on peräisin tietokoneella pelattavista reaaliaikastrategioista. WarCraftin kaltaisissa peleissä esiintyy rakennusketjujen idea: voidakseen rakentaa jonkun rakennuksen, pelaajan on ensin rakennettava sen edeltäjä. Idea kehittyi Marcel-André Casasola Merklen päässä Attikaksi, jossa rakennusketjut esiintyvät hieman eri muodossa.

Pelin teemana on antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden kehittyminen, mutta peli on pohjimmiltaan melko abstrakti. Varsinkin kaksinpelinä se vetoaa varmasti myös abstraktien pelien ystäviin.

Attikan kansi

Pelin idea

Pelin alussa rakennukset ovat siisteissä pinoissa. Joka vuoro pelaajat voivat nostaa pinoista kaksi laattaa ja joko pelata ne laudalle tai laittaa varastoon odottamaan parempaa huomista. Jokaisella rakennuksella on hinta, tietty määrä resursseja. Resurssit voivat tulla joko laudalta rakennuksen viereisistä ruuduista tai pelaajien korteista, tyypillisesti molemmista.

Tietyt rakennukset muodostavat ketjuja. Viljaketju esimerkiksi alkaa kaivosta, josta seuraa pelto, josta seuraa mylly, josta seuraa kylä. Jos kaivo on jo laudalla, pellon saa rakentaa ilmaiseksi sen viereen. Myllyn voi rakentaa pellon viereen ja kylän myllyn viereen. Mikäli pelaaja saa koko ketjun laudalle yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, hänet palkitaan arvokkaan lisävuoron antavalla ruukulla.

Pelin tavoitteena on saada joko kaikki 30 rakennusta laudalle tai yhdistää kaksi laudan nurkissa olevaa temppeliä yhtenäisellä rakennusketjulla. Varsinkin kokeneempien pelaajien kesken temppelien yhdistäminen on enemmän uhka kuin todellinen mahdollisuus.

Pelilauta, jota on laajennettu ja joka on lähes täynnä laattoja.
Kaksinpelin loppuvaiheissa pelilautaa on laajennettu ja täytetty laatoilla. Kumpikin pelaajista on onnistunut melkein yhdistämään temppelit, mutta toinen on saanut blokattua aikeet. Kuva: Mikko Saari

Taidokasta tasapainoa

Attika on kaunis ja elegantti peli, eikä voi kuin ihailla, kuinka hyvin peli toimii. Merkittävin kritiikin aihe on temppelien yhdistämisen blokkaamiseen liittyvä pallottelu. Usein kukaan ei erityisesti halua estää temppelien yhdistämistä, jos se ei käy kätevästi, jolloin vastuu jää usein viimeiselle pelaajalle ennen potentiaalista yhdistäjää.

Tämä on välttämätön paha, joka saattaa ärsyttää. Ongelman voi välttää hyvin pelaamalla kaksinpeliä, jossa tämä moninpelille luonteenomainen piirre on poissa. Tästä syystä Attika onkin selvästi pidetyin kaksinpelinä. Kaikilla pelaajamäärillä peli on tiukka ja haastava resurssienhallintapeli, jossa tarkka suunnittelu ja tehokkuus palkitaan.

Lue Attikan suomenkieliset säännöt.

U.S. Telegraph

Alunperin vuonna 2003 ilmestyneestä pelistä ei ole sittemmin tullut uusia laitoksia, mutta vuonna 2018 ilmestyi Super Meeplen julkaisema U.S. Telegraph, joka on olennaisesti sama peli villin lännen teemalla.

U.S. Telegraphissa on hieman muutettu rakennusten hintoja ja bonuksen kaikkien ryhmän rakennusten yhdistämisestä saa aikaisempaa helpommin, mutta muuten pelit ovat samanlaiset.

Faktat Attikasta

Suunnittelija:

Julkaisija: Hans im Glück, Rio Grande Games (2003)

Mutkikkuus: Säännöt ovat melko lyhyet ja kun ne osaa hyvin, peli on aika suoraviivainen opetettava. Pelaamisen oivaltaminen vaatii luultavasti pelin tai pari, pelkästään sääntöjen perusteella Attikan juju voi olla vähän vaikea oivaltaa.

Onnen vaikutus: Rakennuslaattojen nostamiseen liittyy pelin keskeisin tuurielementti. Jos laatat nousevat suotuisassa järjestyksessä, pelaaminen helpottuu tuntuvasti. Harvoin peli kuitenkin tuntuu ratkeavan pelkästään tuuriin.

Vuorovaikutus: Peli on kiinnostavampi, kun pelaajat ovat vähän aggressiivisempia ja blokkailevat toisiaan. Jos puolustuspeli on löperöä, peli voi päättyä nopeasti temppelien yhdistämiseen. Useammalla kuin kahdella pelaajalla voi tulla epämiellyttäviä tilanteita, kun blokkausvastuuta vieritetään eteenpäin.

Teema: Kreikkalainen teema näyttää kauniilta, mutta on silkkaa pintakuorrutusta – uusintajulkaisussa teema vaihtui vaikeuksitta.

Uudelleenpelattavuus: Olen itse jaksanut pelata satunnaisesti sen ilmestymisestä alkaen. Se ei koskaan ole ollut ihan kuuminta A-sarjaa, mutta sopivassa seurassa jaksaisin yhä palata sen pariin.

Kieliriippuvuus: Peli ei edellytä lukutaitoa.

Pelaajamäärä: 2–4. Minulle Attika on oikeastaan puhtaasti kaksinpeli ja BGG:n käyttäjien enemmistö on samaa mieltä kanssani.

Pituus: 45–60 minuuttia, kokeneilla pelaajilla kaksinpeli menee helposti puoleen tuntiin.

Kiinnostaako tämä peli? Katso myös nämä:

Katso lisätietoja BoardGameGeekistä

Kirjoittanut Mikko Saari

Lautapelioppaan perustaja ja päätoimittaja Mikko fanittaa Uwe Rosenbergin isoja pelejä. Jos haluat lukea tiivistetyn katsauksen Mikon pelimausta Mikon top 20 -lista on paras lähtökohta.

2 vastausta aiheeseen “Attika”

Erittäin hyvä peli, jossa nimenomaisena koukkuna ja omaleimaisuutena on ketjutuksen idea. Joskus tuntuu siltä, että nostotuurilla on liikaa merkitystä, mutta toisaalta – huonosti menneen erän jälkeen voi helposti vaatia revanssin, sillä vallankin kokeneempien pelaajien kanssa yksittäinen peli ei ole kovinkaan pitkä.

Attika lienee yksi parhaista peleistä, joista en tykkää kamalasti (ainakaan 3/4 pelaajalla). Oon vain parikin nelinpeliä pelannut, jotka on enemmän tai vähemmän voitettu jonkun pelaajan yksittäisen virhearvion/riskinoton tähden. Se on vain jotenkin niin tylsää, kun itse kovalla vaivalla hankkimasi (hyvä) asetelma menee viemäriin kun joku toinen tekee virheen ja sen seurauksena peli on jo ohi, kiitos sudden death-loppumisehtojen.

Ratkaisu on tietty pelata tasaisemmassa/paremmassa porukassa tai kaksinpelinä. Kaksinpeli onkin tästä syystä Attikan IMHO paras pelaajamäärä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.